Ettet vain olisi ymmärtänyt mun pointtia väärin. En missään nimessä sano, että kädellä ei saisi tehdä mitään ennen kuin kiekko saapuu oiekan rintalihaksen lähelle. Katsopa aiemmasta viestistäni niitä käden lihaksen käytön prosentteja, niin huomaat, että käsi kiihdyttää jo vasemman rintalihaksen kohdalla, mutta ei vielä hampaat irvessä. Kokemus on monille muillekin kuin minulle osoittanut, että se vikan 20 cm korostus on ihan hävyttömän vaikeaa oppia. Mutta sen on monet oppineet. Jos Climo sitä opettaa ja se on aikaisempien huippujen keksintöä, jotka ovat osin vieläkin kehissä... Nyt kun olen draiviessa jättänyt myöhäisen kiihdytyksen korostamisen vähemmälle paikkojen säästämisen takia vähemmälle huomiolle vajaaksi vuodeksi, en meinaa millään saada sitä päälle, kun yritän. Mutta onpahan siinä yksi asia, jota voi treenata, jos kaikki muut ideat on kaluttu ja ei keksi, mistä muualta halua hakea parannusta. Jos sen haluaa tehdä. Tarjoanpa tiedon tuollaisenkin mahdollisuuden olemassaolosta. Kukin päättäköön itse, mitä tiedolla tekee, tai ei tee.Fyhrer kirjoitti:Mun mielestä toi on vaan huono neuvo. Draivi on niin räjähtävä suoritys, että ei siinä voi keskittyä pelkästään vedon viimeiseen 20cm.
Mene kentälle, ota kiekko käteen, aseta se oikean rinnan kohdalle ja heitä paikaltaan. Ei kiekko varmaan
kovin pitkälle lennä. Miten se voisikaan lentää pitkälle pelkän ojentajan ja ranteen avulla? Ja miten tämä pieni
liike voi olla se tärkein juttu heitossa ja se mistä tulevat ne suuret erot heiton pituuteen?
Mulla ei ainakaan heitto lähde oikean rinnan kohdalta, koska mun kroppa alkaa kääntyä kohdetta kohti vedon lähestyessä
vasenta rintaa.
ps. ei tää laji vaadi niin paljon voimaa. Learn control before power!
Se, että on olemassa ihmisiä, jotka pysytvät heittämään pelkällä ranteella 15+ metriä ja laittamaan sen täysvoimaheiton päälle osoittaa sen, että eroja on olemassa lihasten hallinnassa, nopeudessa sekä voimassa. Voimassa lihaksissa, jotka tuottavat nopeuden ja sormissa, jotka estävät keikon lipeämisen ennen kuin käsi kiihtyy maksiminopeuteen. Mulla on videolla todiste siitä, että ainakaan sormivoimani eivät riittäneet viime vuonna ja keskivertoheiton perusteella ei vieläkään riitä. Minulla on ollut väläytyksiä paremmastakin puristuksen pitäessä harvakseltaan. Otteen pitäessä tulokset ovat paranneet. Olisipa yleistä
Yleensä mulla on lipeämistä niin, että kiekko menee haluttuun suuntaan, muttei pyörähdä juurikaan etusormen ja peukalon välissä. Tuossa vaiheessa Carlsenin gradun mittausten mukaan kiekon nopeus nousee huippuheittäjillä täysillä tehoilla muistaakseni 10 %. Pitäisi näkyä pituutena. Mulle kelpaisi tuollainen vauhdin lisäys. Selittävä tekijä niinkin heikon lihaksiston kuin käden isoimhin pituuslisäyksiin on lihasten ja jänteiden käyttö jousimaisesti, eli plyometria. Jokaiselle helppo tapa testa, miltä se tuntuu ja mitä se tekee on hypätä penkiltä lattialle ja ponnistaa niin korkealle ilmaan kuin mahdollista. Vertaus kyykystä ylös hyppäykseen on aika postiviista.Eli vaikka käsivedon loppua kannattaakin korostaa ja voimakkaammilla jalka- ja keskiruumiin lihaksilla pyörähdyksellä tehdäänkin suurin osa voimasta, kannattaa kädellä lyödä päälle lisää löylyä. Oikea ajoitus, rentous riittävän pitkään ja rytmi todellakin toimivat muillekin kuin minulle. Jokaisessa tekniikan osa-alueessa on eroja ja huippusuoritukset jossain tai vajavuudet toisaalla tekevät parhaasta kombinaatiosta yksilöllistä. On monia tyylejä heittää yli 200 m, mutta yli 150 m alkaa moni perusasia olla yhdenmukaista.
Noin patit kaverit eivät luultavasti pysty edes parhaalla tahdollakaan kuvittelemaan, mitä heittokäden hermoston puristus leikkauskelvottomassa paikassa ja siitä johtuva ohjaussignaalin heikkeneminen tekee kyynärpään oikaisun nopeudelle ja sormien puristusvoimalle. Tai liikuntakyvyttömyyden aiheuttama lihassurkastuma heittokädessä. Joten saat vain luottaa minuun tai et, kun sanon, että kyllä se heittopituus voi rajautua voiman puutteenkin vuoksi. Ajattelepa nuoria. Kuinka monta alle 10 vuotiasta saa kiekkoa yli 120 m? Kyllä sitä voimaa jonkin verran tarvitsee, vaikka tekniikasta tuleekin metrien enemmistö. Nostanen enemmän kuin 10 vuotiaidenm enemmistö, mutten paljon. Mutta ne sormet...
Mä olen tehnyt jonkin verran tuota pelkällä kädellä tehtävää heittoa juuri oikean rintalihaksen kohdalta ja en heitä kovinkaan pitkälle. Ja tiedän tuon kohdan olevan heikkouden mun heitoissa. En pääse lähellekään niin pitkälle kuin moni muu sitä treenannut. Jenkeiltä kuultuna, olisko internetpituutta, joku olisi kuulemma pistänyt 90 metriä ja mä en ole edes puolessa välissä yleensä. Tuo on uskottavuuden rajoissa minulle, kun moni pro pelaaja on saanut 15 metrin hypyn pituuksiin kertaheitolla, kun ovat oppineet snapin kunnolla. Ja myöhemmin lisää ajoitusta hiomalla. En sanoisi, että mä olisin oppinut sitä kaikesta päätellen. Eipä ole mulla tuollaista kertahyppyä tullut. Epäilen vahvasti sormivoiman puutetta 300 kuvaa sekunnissa videon perusteella. Ja ei ole puristuksen yrityksen puuttesta tai ajoituksesta kiinni ymmärtääkseni. Voin toki olla väärässäkin. Kunhan sormi paranee ja pääsen taas runnomaan tennispalloa ja kannattelemaan puntteja, saattaa tuohonkin asiaan tulla varmistus, kun vain näppeihin tulee ytyä. Keskiruumiini ei riitä voimiltaan pitämään mua aina oikeassa asennossa täysillä vauhdeilla. Ihan kovimmilla alkuvauhdeilla jalatkin pettävät mun alta.
Voimaa tarvitsee tekniikan säilyttämiseen. Eli kontrollin oppiminen täysille tehoille on opittavissa vasta, kun voimat riittävät tekniikan säilyttämiseen puhtaana. On ihan sama, mistä voimaa puuttuu, jos sitä puuttuu niin pahastim, että tekniikka hajoaa. On hyvä etsiä tekniikan hajoamisen syyt ja korjata ne, jos voi. Minulla on vajetta voimasta ja nopeudesta. Fysiikan lakien mukaan nopeus lisääntyy, kun voimaa lisätään.
Mun mätkitty vasen kylki todistaa, ettei kannata ainakaan liian aikaisin kääntää ruumista kohti kohdetta, kun se pakottaa kiekon kulkemaan kaukaa oikean rintalihaksen kohdalla. Se taas syö hirveästi kulmaa pois kyynärpäästä, mikä syö jousivoimaa tuhottomasti. Kovilta snappaajiltä kuultuna noin 10 cm ero kiekon ja oikean rintalihaksen välissä syö heiltä pituutta 15-25 metriä. Riippuu heittäjästä. On Mikolla hirveät tehot, jos ei koskaan vie kiekkoa lähelle oikeaa rintalihasta.
Kun kuvasimme Avery Jenkinsiä Talissa suurnopeuskameroin, Averykin kiihdytti kättä vasemman rintalihaksen kohdalta ja jätti väliä kiekon ja oikean rintalihaksen väliin. Heitot lensivät noin 150-160 m välille. Tuli metsä vastaan. Muistaakseni kuukausi sen jälkeen, kun kahden kuvakulman suurnopeusvideo laitettiin youtubeen, tuli tuubiin toinen video Averystä, missä hän veti ihan kiinni oikeasta rintalihaksesta ja kiihdytti myöhään, hän heitti 190 m. Tuolla tavalla kiekon etäisyyttä rinnasta ja kiihdytysajankohtaa muuttamalla voi säätää heittopituuksia, jos ei halua riskeerata pitkäksi korista heittämistä tai vastaavasti hakea maksimeita.
