Pimp my drive

[AMA]

Mä siis pelaan kesällä futiskengillä, joten heiton yhteydessä, kun koko paino on tukijalan päällä kenkää ei saa kierrätettyä heiton
suuntaiseksi.

En kyllä suosittele käyttämään sellasia kenkiä, jotka estää pyörähdyksen. Siinähän tulee melkoisesti tarpeetonta vääntöä nilkkaan ja polveen, kunnei kroppa pääse seuraamaan heittoa.

[tuminoid]

Mä siis pelaan kesällä futiskengillä, joten heiton yhteydessä, kun koko paino on tukijalan päällä kenkää ei saa kierrätettyä heiton
suuntaiseksi.

Syy...

Mulla oli vielä viimekesänä 90 kulmassa ja nilkka kipeenä ja turvonnut aina heittelyn jälkeen.

...ja seuraus.

[letiss]

Enhän toki ole ainoa, joka futiskengillä vetää. Itselläni on tekonurmikengät eli hyvin pienillä napeilla. Kostealla nurmella tulee
vedettyä lipat usein, jos liukastelee jollain core texeillä tms.

Toinen syy on "kotikenttä" eli hiekkamaastossa oleva Harju ja siellä ei oikein muut kengät kestä.

[jiiärrä]

Ihan jokaisen vasemman jalan ponnistus eteen tai alkuvauhti ei riitä noin pitkään askeleeseen kuin Jussilla on. Ja silti vielä saa painopisteen eteen. Ja astuu vasemmalla jalalla heiton yli kiekon lähdettyä. Kyllä Jussikín astuu yli ja se suojaa jossain määrin jalkoja, lantiota ja selkää. Jussilla ei oikea jalka pyörähdä vapaasti joka heitossa tuossa videossa ja varsinkin nilkka saa vääntöä joissain heitoissa. Välillä kenkä irtoaa maasta ja jalka pääsee kääntymään, välillä ei. Mutta katsokaapa ensimmäisen heiton aikana oikean käden rannetta, kunnes näette, miten raju ranteen snap Jussilla on. Hidastuksessa se näkyy helpommin kuin livenä. Jussin ranne heilahtaa eteen hirveällä teholla aiemmin kuin Feldy suosittaa, mutta Jussilta lähtee ihan riittävän pitkälle kaikilla radoilla pärjäämistä ajatellen

letiss, onko oikea jalkasi maassa koko pohjan pinta-alalta? Se jumittaa jalan paikalleen, jolloin nivelet vääntyvät, jos on niin paljon vauhtia, että lennät yli niiltä askeleilta, joissa olit kiekon lähtiessä kädestä. Feldy suositti minulle kantapäällä pyörähtämistä polven suojaukseksi vs päkiällä tekemäni pyörähdys. Enemmistö maailman huipuista laskeutuu oikean isovarpaan vasemmalla etukulmalla maahan ja jalka menee kengän vasenta reunaa pitkin kantapäälle, jolloin päkiä nostetaan ilmaan ja tällöin homma toimii. Mä tein uran alussa märällä nurmikolla syksyisin ja keväisin niin monta spagaattia, että jätin tuon tekniikan väliin. Nyt polvi ei kiitä, joten joudun opettelemaan kantapääpyörähdyksen. Toinen syy, miksi en pidä kantapäällä pyörähtämisestä on se, että kotiratani luonnollisilla tee-paikoilla on helpompi pyörähtää päkiällä esteiden yli, jolloin koipi ei väänny yhtä pahasti. Esteettömällä alustalla kantapää lienee turvallisempaa.

Espen Mökkelgjerd sanoi kantapääpyörähdyksen tuottavan enemmän tehoa kuin päkiäpyörähdykset. Tämä on mitattu koneellisesti useammasta heittäjästä useilla heitoilla. Espen ei muistanut kuinka suuri ero oli, mutta ero oli hänestä selkeä ja toistettava. Espen heittää nyt 180 m, mutta hän heitti Teebirdeillä saman vuosituhannen alkupuolella.

[Jaani]

Noniin, viime talven huippusuosittu topic pyörähtää jälleen käyntiin!

Kritiikkiä kaivataan. Omasta heitostani sanoisin, että verrattuna viime kevään heittovideoon, on vapaan käden käyttö parempaa, pyörähdys hieman terävämpi ja saattokin jotenkin rennompi. Tuskin nämä pituuteen kuitenkaan vaikuttavat...

http://www.youtube.com/watch?v=8TJi0eoIt-Q

[kalamies]

http://www.youtube.com/watch?v=8TJi0eoIt-Q

Missä kuvattu? Pääsekö sinne kuka vaan, esim. Pyryäkin paljon huonommat? Jos pääsee, niin milloin?

[Jaani]

Videon nimi antaa ehkä osviittaa...

En mä tiedä, miten sinne on lupa mennä. Siellä on joskus yleisurheilijoita ja huhujen mukaan frisbeen heittäminen on kiellettykin, joten paha sanoa.

[jiiärrä]

Hyvä editointi lopussa Jaanin eka draivi: Juoksusuunta ja oikean jalan laskeutumispiste on ideaalisia anhyzerin heittoon, mutta käsi liikkuu alhaalta ylös, kuten hyzerissä. Sivu- ja korkeustähtäyksessä on minimaalinen aikaikkuna kiekon irtoamiselle oikeaan suuntaan. Toki kauempaa takaa käden vedon aloitus tuo lisävauhtia, mutta lisätehoa on saatavissa muutenkin. Kuten ristiaskeleessa vasemmalla jalalla pyörähtäen, kuten taistelulajeissa ja 360 heitoissa. Niin kauan kuin tasapaino ja voimat riittävät useampien askeleiden pyörähdyksen lisäys tuo lisävauhtia. Fribassa olen kuullut vasemmalla ja oikealla jalalla pyörähtämistä kutsuttavan double pivot tekniikaksi. Pyytäisin miettimään Scott Stokelyn (vei maailmanmestaruuden Climolta kentsun ollessa huippuvaiheessa urallaan) vinkkiä kahdella eri tavalla draivaamisesta. Sekä Jaani että Miko laskevat viimeisen askeleen kontrollia lisäävässä kulmassa vs maksimipituustekniikka, mutta juoksulinjat ja jalkojen keskinäinen sijainti ovat antsassa, kun Jaanilla käsi menee hyssessä, eli kontrolli on vaikeampaa kuin kaikkien liikkeiden viemisessä samaan suuntaan. Se toki rajaa tehon tuottoa antsakulmassa juoksemiseen nähden, mutta nykytyyliin verrattuna on saatavissa enemmänkin tehoa maksimipituusyrityksiin tekniikan muuttamisella. En ole ainoa, joka on hyötynyt kontrolliheitoissa täydestä mummoilusta tehon tuotannon suhteen tarkkuuden ja tositettavuuden kasvaessa ja eri tavalla heittäseeä ihan erilaisen tekniikan käytöstä. Minusta ei kannata käyttää yhtä tekniikkaa kaikkiin heittoihin, kun siinä tulee väkisin mukaan kompromisseja. Jos voi heittää kontrolliheitot ilman kompromisseja ja maksimipituudet alnetuneella tarkkuudella aj toistettavuudella, tilanne on parempi kuin heittää kaikki heitot alennetulla maksimipituudella ja tarkkuudella. Omat kokemukset ovat selvät ja monilta muilta olen kuullut samaa. Joten kahden tekniikan käyttö ei vaadi maailmanmestarin taitoja, jotta tulokset paranevat.

Jaanin oikea jalka laskeutui maahan ekassa heitossa noin varvas noin 110 astetta kohteesta vasemmalle osoittaen. Kulman lisäys mahdollistaa kiekon viemisen kauemmas kohteesta, jolloin sopivalla lihasvoimalla, räjähtävyydellä liikkeessä (aluksi löysät lihakset kädessä) ja optimaalisen käden kiihdytyskohdan valinnalla saadaan lisää tehoa. Tämä vaatii paljon ruumiin hallinnalta ja potentiaalinen tehon lisäys ei tarkoita, että sitä olisi heti tarjolla.

Viime kerrasta on niin paljon aikaa, että Jannin lihakset ovat sopivalla treenillä hyvin mahdollisesti muuttaneet osan soluista keskinopeista nopeiksi. Jos näin on käynyt räjähtävyyden käden kiihdytyksessä pitäisi olla parempi. Silloin kiekon lähtönopeuden ja sopivalla käden käytöllä kiekon kierrosnopeuden pitäisi olla viimevuotista suurempi. Varsinkin jos optimaalinen kiihdytyspiste kädelle on muuttunut ja nyt kiihdytys alkaa siitä. Sitä ei näe videosta ja tutka tai videosta kiekon nopeuden mittaus verrattuna aiempaan sekä kentällä lentojen pituuden mittaus voi vain kertoa, missä mennään.

Jaanilla käsi aloittaa kiihdytyksen paljon aiemmin kuin mä pystyn pitämään käden vauhtia ja kiihtyvyyttä yllä. Kun mulla ei ole lähelläkään Jaanin lihasvoimia ja en tiedä, miten meidän kiihdytyksen räjähtävyyttä voi mitata muuten kuin videoista(tämän videon kuvakulma ei mahdollista tarkkoja mittauksia ja en ole itseäni mitannut), en voi verrata meitä, joten kokemuksemme eivät välttämättä ole yhteismitallisia. Kuten viime vuonnakin kirjoitimme, Jaani heittää pidemmälle aiemmalla kiihdytyspisteellä ja minä myöhemmällä. Käytännön kokemuksiin perustuen. En tiedä, onko Jaani yrittänyt treenata räjähtävyyden kasvua ja miten onnistuneesti hän on yrittänyt vaihtaa kiihdytyspistettä. Jos eroa on koitettu riittävän järjestelmällisesti, jotta lihakset ja hermosto ovat biologisesti voineet muuttua nopeammiksi, silloin myöhempi kiihdytyspiste kuin nyt voi tuoda lisämetrejä. Vain kokeilu voi kertoa, onko asia näin Jaanille juuri tällä hetkellä. Ennustaminen tulevasta kehityksestä on aika vaikeaa, kun ei tiedä, onko Jaani jo saavuttanut räjähtävyytensä huipun ja ties mitä muuttujia sitten onkaan mukana kuvioissa.

Jaani käänsi lantiota ja hartioita taakse hyvin taakse ulottamisessa ja lisäsi hyvin tehoa eteen kääntyessä. Venyttelyllä voi onnistua lisäämään liikkuvuutta lantiossa ja hartioissa taakse kääntymisessä, jolloin voi saada lisää kiihdytysmatkaa heittoon. Epäilen, että Jaani runttaa liian aikaisin liian kovaa lantion käännöllä, sillä lantion kääntyminen takaa eteen pysähtyy aika lailla lantion neutraaliin asentoon, kun käden saaton yheydessä lantion kääntyminen oikealle neutraalista tuo lisätehoa heittoon. Siksi sosittelen seuraavaa testiä heiton alkurutiiniin: Haukottele kädet ylhäällä ja kesken haukotuksen tiputa kädet vapaalla pudotuksella alas ja annan käsien heilua vapaasti ja samalla ana yläruumiin taipua eteen lantiosta ihan löysänä. Tuo kikka on yhteinen kaikille nisäkkäille tietääkseni ja ainakin kissat sekä koirat tekevät vastaavat kikat herättyään. en paneudu syihin, mutta ne on ihan selviä. Yrittäen muistaa tuon treenin jälkeisen löysyyden lihaksissa yritä pitää yhtä löysä ja helppo tunne läpi heiton. Tätä koeheittoa ei kannata tehdä täysillä tehoilla, vaan opettaa lihaksistolle rentouden ja helppouden fiilis. Palaan myöhemmin positiivisiin tuloksiin, mihin mä ja kuulopuheiden mukaan muut ovat saaneet löysyydellä aikaan. Kun olet saanut muutamalla vajaatehoisella yrityksellä mielestäsi tunteen lihaksiin, ettei ne tehneet yhtään mitään, yritä isommalla teholla iteroiden täyteen tehoon asti. Andreas Thorkildsen sanoi jotain siihen suuntaan, että pitäisikö muuttaa kiihdytyshetkeä myöhemmäksi, kun voitti arvokisakultaa heitolla, joka tuntui siltä, että käden kiihdytys myöhästyi ja tuntui siltä, ettei hän ehtinyt tehdä kädellä työtä ollenkaan. Täysin sama pitää paikkansa meillä ja muissakin lajeissa, joissa tarvitaan maksiminopeutta. Bruce Lee sanoi samaan lyömisestä, että mitä vähemmän hän yrittää, sitä kovempaa hän lyö. Ja kyynärpään oikaisu rystyheitossa on pitkälle analogista lyömisen kanssa.

Olen epäillyt itselläni olevan saman tehoa syövän ongelman kuin Jaanilla oli ekassa heitossa. Eli oikea jalka laskeutuu maahan sen jälkeen, kun kiekko on jo viety niin taakse kuin se menee taakse vedossa. Jos kiekko on takimpana, kun viimeinen askel laskeutuu tai kiekko on taaimpana hieman vikan askeleen laskeutumisen jälkeen, lantiosta saa enemmän tehoa irti. Taas se kuuluisa plyometria. Ennen selän hajoamista mä sain selvästi enemmän tehoa siitä, että käänsin lantiota vauhdilla vasemmalle, kunnes kiekko meni taaimpaan asentoonsa ja heti kun lantio oli saavuttanut taaimman asentonsa aloitin kääntymisen kohti kohdetta ikään kuin olisin törmännyt takana kumiseinään, josta kimposin. Siltä plyometria tuntuu, kun lihakset ja jänteet venyvät äärimmilleen ja pääsevät sitten jännityksestä palautuessaan normaaliin muotoonsa. Nyttemmin en ole uskaltanut tarkoituksella kääntää lantiota vauhdilla vasemmalle heiton aluksi.

Jaanin vasen käsi menee hyvin taakse heiton taakse vedon aikana, mutta käsi ei mene eteen niin pitkälle kuin se voisi mennä seuratessaan oikeaa kättä. Tällöin osa jalkojen ja keskiruumin kääntymisen voimasta kuluu vasemman käden raahaamiseen heiton lopussa. Jos vasen käsi liikkuu, tai vielä parempaa kiihtyy, heiton lopuksi pyörähdys nopeus ei putoa. Vasemman käden kiihtyessä hartiat kääntyvät nopeammin kuin nollatehonkulutuksella, kun käsi seuraa keskiruumiin mukana. Kääntymisen nopeutuminen lisää kiekon nopeutta.

Kummalla tavalla heität pidemmälle Jaani, koskettamalla kiekkoa vasemmalla kädellä vai ilman sitä? Useimmille koskettamattomuus tuo pidemmät heitot. Toisin kuin moni muu molemmin käsin kiekkoa koskettava Jaani saa vasemman käden kauas taakse kiekon taakse vedossa, joten siitä ei taida olla haittaa tehon tuotolle.

Taipuuko sun kyynärpää vielä pienempään kulmaan kuin nyt ja meneekö käden lihakset niin jäykäksi, että kyynärpään oikaisu ei tuo tarpeeksi tehoa? Mun määritelmäni tarpeeksi tehoa on se, että kyynärpään kulman tiukentuessa vain jänteet venyvät ja lihakset eivät jännity niin pahasti, että kyynärpään oikaisunopeus putoaa niin paljon, että pituudet putoavat. Minulla ja monilla muilla myöhempi kiihdytyspiste ja kyynärpään kulman ollessa pienimmillään lihakset ovat vielä niin löysinä, että kyynärpää oikeaa maksimivauhdilla, mitä lihakset pystyvät toimimaan + kyynärpään molemminpuolisten jänteiden lisäteho muodon muuttuessa venytetystä normaalin muotoiseksi. Vain kokeilu voi kertoa, saatko lisätehoa pitämällä lihakset löysempinä. Ulkopuolisen on vaikeaa varmistaa lihasten löysyyttä videosta. minulla noin aikainen kiihdytyspiste on sidoksissa yliyrittämiseen. Mulla on yleensä silloin suu irvessä ja hampaat purevat kovaa toisiian vastaan ja hartian sekä käden lihakset ovat jäykkinä pullistuneina, kuin nostaisin punttia jo taakse vedossa. Nämä heitot eivät lennä lähellekään parasta tasoani. Toni Nieminen puhui samasta asiasta eilisen Helsingin Sanomien toiseksi viimeisellä sivulla artikkelissa, jonka otsikko oli tyyliin Toni Nieminen oppii katsojilta. Sori ei ole lehti käsillä, jotta voin lainata Tonia. Ehkä se löytyy verkkolehdestä.

Lihasten hallinnan parannus on tuonut mulle kai jotain 15 metriä keskimääräiseen draivipituuden kasvuun kahdessa vuodessa. Liikeratojen kasvatus muutaman metrin. Ja en edelleenkään saa rystyheittojen rannetta toimimaan plyometrisesti optimaalisesti täydellä teholla, kun on opittavaa ajoituksen ja ranteen jäyksitämisen kanssa. Sen sijaan kämmeneltä on tiheämmin onnistumisia. Veikkaan, että kämmeneltä ranteen heikkous ei ole niin iso rajoittava tekijä enää kuin rystyltä. Lihasvoimani ovat kasvussa ja pikkuhiljaa ranteen plyometria toimii paremmin molemmin puolin. Eli tehoa tulee lisää yhä nopeammissa heitoissa yhä suremmassa osassa heitoista, joissa yritän hyödyntää plyometriaa. Ja se onkin iso ongelma harjoittelussa, kun kiessillä pyrin parhaaseen tulokseen, jolloin tulee pääosin heiteltyä ranne löysänä, jolloin käsi vain vatkaa kuin sarana, eikä toimi kuin jousi. Välillä on tullut kämmeneltä yrittämättä jännitettyä rannetta ja olen ihan H. Moilasena, että pitikö tulla teknisesti niin hyvä heitto yrittämättä, että kiekko lensi rajusti liian pitkälle ja liian myöhään feidaten? Siksi kenttätreeni tai nyt hallitreeni on paras paikka hioa tekniikkaa, kun ei ole tarvetta vesittää tulospaineilla tekniikan optimointia.

Itsensä yllättäminen liian pitkälle menevällä heitolla totaalisen löysän itsensä yllättäneen muka liian myöhään tapahtuneen kiihdytyksen takia on tulosta aiemmin mainitusta positiivisesta löysyydestä heiton viime vaiheisiin asti. On törkeän vaikeaa vakuttaa alitajunnalle, etteä vähemmän on enemmän, jos yrittää tietoisesti heittää "kovaa". Olen kuullut samuraiden taistelutaitojen tärkeänä osana olevan mielen tyhjentämisen. Ajatellen voi vain hidastaa tunnettua liikettä, joka on rutiini. Ymmärtääkseni. Ennen kuin joku liike on rutiini, on toki mahdollista keskittyä yhteen tai kahteen asiaan kerrallaan, kuten muista jäykistää rannetta lopussa, ettei se käänny myötäpäivään yms.

Kyllä toi Jaanin liike on selvästi pehmeämpää ja epäjäykempää kuin viime videossa. Lämpö ja vähemmät vaatteet auttavat hieman varmasti, mutta kyllä lihasten käyttö ja rentous on selvästi paranemaan päin. onneksi olkoon, että työllä on tulossa tuloksia.

Mikoa pitää vakoilla myöhemmin meni jo aika pitkään tässä vuodatuksessa

Mitä muuten tykkäätte Jaanin oikean jalan pyörähdyksestä? Minusta se on varsin puhdas esimerkki siitä, miten maailman parhaat pelaajat pyörähtävät. Tuo on juuri sitä, mitä Feldberg opettaa klinikallaan. Mä en vielä ole uskaltanut treenata tuota täysillä tehoilla, joten mun tekniikkani ja ajoitukseni muuttuvat varmasti jatkossa ja silloin mun kokemukseni ovat varmaankin lähempänä Jaanin ja Mikon kokemuksia. Joten ottakaa mun kommentit sillä suolahyppysellä. Uskon helposti, että tuo pyörähdystekniikka kääntää ruumiin nopeammin, kun olen sen itse välillä kokenut ja kädellä myöhästynyt heitosta, huiput käyttävät sitä ja Espen Mökkelgjerdin mukaan Öystein Carlsen mittasi tuota pyörähdystekniikkaa vs päkiällä vs kantapäällä pelkästään pyörähtäen. Ja Espen ei muistanut paljonko enemmän tehoja tulee Jaanin ja maailman huippujen pyörähtämistyylistä muihin verrattuna, mutta ero oli kuulemma selvä ja toistettava.

Eiköhän jenkeissä taas kytättäisi Villen putin laillisuutta ja luultavasti tulkittaisi kaikki muutkin putit paniikinomaisesti laittomiksi Hyppyputit ovat ruohossa vaikeasti tuomittavia ja lumessa uppoaa vielä syvemmälle maastoon, joten virhetulkinta on vielä helpompaa. En siis syynännyt legaalisuutta, mutta lähtisin siitä olettamuksesta, että Villen putti oli ihan laillinen.

[Jaani]

Kyllähän mä olen yrittänyt saada siihen lantioon vähän löysyyttä, mutta itsellänikin on selkävaivoja ollut ties kuinka kauan, niin vähän rajoittaa. Varmasti vaivat häviävät treenilläkin. en ole räjähtävyyttä treenannut mitenkään erityisesti, kunhan vain painoja nostellut. Itseasiassa painoa on melkoisesti enemmän kuin vuosi sitten, joten tuskinpa ainakaan nopeutta on tullut.

Eli jos jotain sain bongattua vinkeistäsi, niin vedon tulisi alkaa pikkaisen myöhemmin, eli jalan tultua kunnolla maahan? Ja ehdotat, että kyynärpää koukistuisi enemmän vedon aikana? Ja että etujalkaa ei pitäisi viedä ihan niin sivuun, eli vähemmän antsaa askelluksiin. Ei ihme, että hysset ei lähde mihinkään...

Olen heittänyt nyt talvella pressutreeniä niin, että pidän aluksi vasemmalla kädellä kiinni kiekosta, jotta se olisi jo aluksi menossa taaksepäin ja kroppa kääntyy paremmin. Mielestäni voisin olla vähän takapainoisempikin, niin ei tulisi ryntäystä loppuun. Toi toinen tyyppi pitää tasapainon paljon paremmin juuri siksi. Vaikka Sandström ohjaakin heiton jälkeen astumaan yli. Tiedäpä näistä...

[jiiärrä]

Selkävaviat ovat hanurista. Lekuri sanoi mull, että alitajuisesti aivot suojaavat selkä vähentämällä tehoja. Mulla on ollut tottumusta, voimien palautumista ja liikeradan lisääntymistä lantion kierrossa. Luultavasti paranemisenkin myötä. Lämmittely ja venyttely on vammautuneille vielä pakollisempaa kuin terveille.

Painojen nosto voi olla mainiota räjähtävyystreeniä. Varsinkin, jos tempaisee hyvin harvoilla toistoilla ja sarjoilla _isoilla_ painoilla hyvin nopeasti punttia. Hidas puntin nosto luo lähinnä hitaita soluja ja infrastruktuuria, eli massaa. Nopeat tempaisut, ja en puhu painonnostolajista tempaisu, vaan liikkeen räjähtävyydestä, luovat ymmärtääkseni nopeita soluja ja vielä nopeammin massaa, kun painot ovat x prosenttia maksimipainoista. En tiedä tarkkaan, missä raja menee, mutta luultavasti aika lähellä tai jopa maksimipainolla, mitä jaksaa liikuttaa. Koska liikkeen nopeus ei ole missään nimessä suurta isoilla painoilla, kannattaa totuttaa hermostoa myös kuminauhavedoin ja oikeilla kiekon heitoilla.

Joo kiekko, lantio, hartiat ja käsi kauimmas taakse jalan osuessa maahan tai jopa hitu myöhemmin. Ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kumpi antaa enemmän pituutta. Siis en ole niin paljon toistettavasia tuloksia edes hakenut, että voisin sanoa, kummalla tavalla mulla menee pidemmälle. Näppituntuntumalla mulle molemmat tavat ovat olleet lähellä toisiaan metreissä, mutta _luulen_, että mulle on tullut metrin pari lisämittaa, jos olen vienyt taakse pisimmälle vasta jalan osuttua jo maahan.

Juu kyynärpää enemmän koukkuun, mutta kuten muistat kivusta, kyynärpään oikaisunkin on pakko tapahtua ennen kuin käsi on suora olkapäästä kyynärpäähän osoittaen kohti kohdette. Jos tässä epäonnistuu ja käsi suoristuu voi repiä lihakset ja jänteet. Joka tapauksessa voi sattua ihan sikana, joten pari senttiä vajaaksi suorasta on jätettävä heittouran pituutta ajatellen väkisin. Treenatkaa omalla vastuulla.

Antsajuoksusuunta ja oikean jalan vieminen noin paljon vasemmalle vasemmasta jalasta ja juoksusuunnan keskilinjasta rajaa lantion liikerataa neutraalista oikealle kääntyessä. Kuten videolla ekassa heitossa kävi. Oikean jalan laskeminen enemmän oikealle ja juoksusuunnan kääntämisen vasemmalta oikealle pitäisi auttaa hyssen tehontuotannossa lisäämällä reiden ja lantion välisen nivelen liikkuvuuden maksimiin lantion ohella. Ainakin kuluminen ja kivut vähentyvät. Selkä tykkää kyttyrää solmussa olemisesta. Kipuja tulee ja kipujen syyt korjautuvat hitaammin, kun selkä ja lantionivel töksähtävät äkillisesti ilman pehmeää jarrutusta äärirajohinsa. Siinä tulee kulumia ja ura voi tyssätä aikaisiin terveysongelmiin. Jossain Innovan tämän vuoden videossa Dave Dunipace puhuu peukalolla tähtäämisestä. Eli kynsi toimii osoittajana siitä suunnasta, mihin kiekko irtoaa. Dave Dunipace on aiemmin kirjoittanut PDGA:n keskustelufoorumille vuosia sitten, että kaikkien ruumiinosien ja liikkeiden ratojen mennessä samaan suuntaan tarkkuus ja toistettavuus kasvaa. Oletan, että tämä on edelleen Daven mielestä taustavaatimus peukalotähtäykselle.

Sulla on ranne taitettuna taakse heiton taakse viennissä ja heiton aikana. Plyometriasta ja ranteen jännityksestä suorana pitämisen yrittämiseksi alkaen kai silloin, kun kyynärpää menee eniten koukkuun, mistä alkaa kyynärpän oikaisu ja rannetta taakse kääntämistä yrittävä kiihdytys ei seuraava Discraftin video mainitse mitään. Oletan noiden asioiden olevan taustalla videon kohdassa 3:20 olevalle jutulle. Ja en ole vielä ehtinyt tarkastaa teoriaani tuosta ranteen jäykistämisen ajankohdasta. Sen tarve voi tulla myöhemminkin. Noin aikaisen jännityksen vaarana on jännittää myös lihakset ranteen ja kyynärpään välillä liiallisesti, jolloin kyynärpään suoristusnopeus laskee. Mulle on edelleen turhan repivää ja tuskallista yrittää tendon bouncea. Tartteen vieläkin lisää lihasmassaa suojatakseni vammoja lihasten ja jänteiden ravistelulta. On vielä kokeilematta, josko nyt tuen kanssa heittäminen auttaisi. Viime keväänä ei vielä auttanut, mutta edistystä on tapahtunut.

http://www.youtube.com/user/sportdisc?b ... -5uHMoYJ6Q

Climo nojaa aika paljon eteen ja ylläolevassa videossa Marty Peters neuvoo olemaan pystyssä Tässä kilpailee kaksi fysiikan ilmiötä. Climon painonsiirto takaa eteen luo toki suoraan takaa eteen kiihdytystä ja auttaa pitämään kiekon nokan alempana. Martyn taitoluistelijan piruetti-idea taas pitää massan lähellä pyörähdyksen keskipistettä, jos heittoa katostaan ylhäältä alas ja pidetään selkärankaa pyörähdyksen keskipisteenä. Mitäpä jos Bradley Walker onkin oikeassa ja pyörähdys tapahtuu oikeasta kantapäästä säären ja polven läpi oikean kainalon menevällä akselilla? Tällöin molemmat tehoa lisäävät liikkeet toteutuvat em. fysiikan ilmiöiden toteutuessa yhtäaikaisesti. Lisää löylyä ja saippuaa isännän silmään -kelpaa mulle :-)Toi Bradleyn tulkinta toteutuu Sandströmin läpiaskelluksessa jopa suuremmalla eteen kallistuskulmalla kuin Christian käytti promovideossaan.

Jos katsotte Jussi Meresmaata http://www.youtube.com/watch?v=SyJncrY7zUE niin ekassa heitossa sydän on yhtä lähellä kohdetta kuin oikea polvi kiekon irrotessa kädestä. Olen nähnyt vierestä Jussin heittävän 360 heittoja, joissa Jussi niiaa paljon pidemmälle eteen paljon pidemmällä viimeisellä askeleella. En mene vannomaan, että silloinkin sydän ja polvi olisi yhtä kaukana kohteesta, kun en tarkkaan muista. Mutta pidän sitä mahdollisena. Joka tapauksessa 360 heitoissa Jussin pää on eteen kallistuksesta johtuen todella paljon alempana kuin pystyssä seistessä. Tyyliin hitu yli metrissä päälaeltaan kai. Tässä videossa Jussi heittää paljon korkeammalle ja vähemmän etukenoisesta asennosta kuin niissä heitoissa, joita olen vierestä nähnyt 2008 ja 2009. Tämä video on vuodelta 2010 ja kenttä ei ole niin ahdas kuin Talin driving range, jossa näin Jussin heittävän.

Tuossa videossa Jussin ranne taittuu hieman taakse, mutta jopa hidastuksessa näkee, että ranne liikkuu eteen tosi lujaa. Siinä olisi kai hyvä ranteen käytön opettaja Toisessa heitossa ranne liikkuu eri kohdissa kuin ensimmäisesä ja ranne taittuu myös hieman taakse ennen kuin kääntyy pidemmälle oikealle keskikohdasta. Marty Petersillä en videosta mahdollisesti johtuen näe ranteen taittumista taakse, mutta Jussi vie ranteen yhtä pitkälle oikealle keskikohdasta toisessa heitossa kuin Marty näytti.

[Jaani]

Painojen nosto voi olla mainiota räjähtävyystreeniä. Varsinkin, jos tempaisee hyvin harvoilla toistoilla ja sarjoilla _isoilla_ painoilla hyvin nopeasti punttia. Hidas puntin nosto luo lähinnä hitaita soluja ja infrastruktuuria, eli massaa. Nopeat tempaisut, ja en puhu painonnostolajista tempaisu, vaan liikkeen räjähtävyydestä, luovat ymmärtääkseni nopeita soluja ja vielä nopeammin massaa, kun painot ovat x prosenttia maksimipainoista.

Tästä on aika paljon eri tietoa. Matt Brzycki ja kai Arthur Jones ovat kirjoittaneet, että lajinopeutta ei tehdä salilla vaan lajitreeneissä. Eli että heittonopeutta saa vain heittämällä nopeasti, ei nostamalla painoa nopeasti. Esimerkiksi nopeustreeninä tehtävät tempaukset kehittävät vain tempausta,ei heittoa. No, tämä on vain yksi näkemys. Monipa näitä nopeustreenejä salilla tekee.

Sitten tuosta massasta. Massaa saa syömällä paljon. Vaikka ei tekisi punttiakaan yhtään, massa kasvaa. Tekemällä punttia, voi massan koostumukseen vaikuttaa. Hitaammat toistot ärsyttävät lihasta enemmän kuin nopeat, joten mahdollisesti kasvava massa muodostuu lihaksista. Mutta syömättä ei tapahdu mitään. Joten vaikka olisi kuinka x prosenttia maksimista tangossa, niin syöminen kasvattaa, ei nosto.

Tämä vain selvennyksenä

[AMA]

Jos tuohon nopeetemposeen puntteiluun vielä, niin siinä käytettävät painot on yleensä reilusti pienemmät kuin yhden toiston maksimipainot. Jos laittaa kaikki peliin ja nostaa jokaisen toiston niin nopeasti kuin vain pystyy, väsyy oikeesti todella nopeasti. Jos tätä koittaa tehdä lähellä maksimipainoja, niin painot ei liikuu yhtään sen nopeempaa kuin normaalisti nostaessakaan, koska kaikki on jo pelissä

[az_kip]

Noniin, viime talven huippusuosittu topic pyörähtää jälleen käyntiin!

Kritiikkiä kaivataan. Omasta heitostani sanoisin, että verrattuna viime kevään heittovideoon, on vapaan käden käyttö parempaa, pyörähdys hieman terävämpi ja saattokin jotenkin rennompi. Tuskin nämä pituuteen kuitenkaan vaikuttavat...

http://www.youtube.com/watch?v=8TJi0eoIt-Q

JiiÄrrällä on aika tyhjentäviä vastauksia Mutta voisin pari ajatusta Feldbergin klinikan oppien pohjalta nostaa, jos ymmärsin hänen oppinsa oikein.

Feldbergin draivitekniikan mukaisesti, vauhdin viimeisessä vaiheessa (kun heittokäsi on ojennettuna "pisimmilleen") molempien jalkaterien tulisi olla 180 astetta heittosuuntaan nähden eli molemmat jalkaterät osoittaisivat suoraan taakse. Oikea kätisellä heittäjällä vasemman jalan päkiä ja kantapää maassa, mutta oikeasta jalasta vain päkiä maassa ja kantapää ilmassa.

Jaanilla näytti olevan kyllä oikean jalan kantapää ilmassa, mutta jalkaterä ei osoittanut suoraan taakse. Mikolla näytti olevan oikean jalan päkiä ja kantapää maassa ja jalkaterä osoitti suoraan sivulle. Menetetäänkö sillä tavalla se maksimaalinen mahdollisuus ottaa liikeradasta ja heitosta kaikki "tehot" irti?

Teillä molemmilla oli myös jalat tuossa samassa loppuvaiheessa hyvin leveän näköisessä asennossa eli sivusuunnassa kaukana toisistaan. Siitähän seuraa mm. matalampi heittoasento, mutta sitä en osaa sanoa, miten se kokonaisuus heittoon vaikuttaa. Se oli kuitenkin silmiinpistävä havainto.

Hidastus ei ollut tarpeeksi nopea, jotta siitä näkisi toteutuiko siinä Feldbergin korostama "space" - liike. Spacella Feldberg tarkoittaa hyvin pientä liikekokonaisuutta, jossa heittokäden ollessa ojennettuna taakse vedetään "tyhjät" (=space?) pois liikuttamalla heittokäden olkapäätä (ja samalla ikäänkuin koko kroppaa) eteenpäin ja painetaan se etummaisen jalan ilmassa oleva kantapää maahan. Ja siitä sitten jatketaan heittoa yhtenäisesti ja tietenkin ilman taukoa.

[Fyhrer]

Davehan on aika kova jätkä ja heittääkin varsin pitkälle, mutta mun mielestä ei kannata takertua yhden jätkän oppeihin.
Itse Davellakin on usein jalat melko levälläään ja en olisi aivan varma noista jalkaterien asteluvuistakaan. Voi olla, että menetetään
tehoja kun jalkaterät eivät ole 180 astetta pois kohteesta, mutta ainakin jonkulainen kontrolli säilyy.

Silloin kun haetaan kaikkia tehoja irti, niin silloin heitetään kiepillä.

[Jaani]

Tarkennetaan vielä, että tarkoitus on heittää sairaan pitkälle ja kontrollisti niin, että kiekko tekisi ilmassa melko pienet liikkeet. Tosiaan, jos halutaan mahdollisimman pitkälle heittää (ilman kontrollia), niin tietenkin laittaisin paljon antsaa ja kieppiäkin.

Tuossa pressuvideossa oli tarkoitus heittää kovaa golfdraivia. Jos jalat olivatkin antsa -asennossa, niin se laskettakoon jonkinlaiseksi virheeksi. Se on kuitenkin tietoisesti tehty, sillä näin kuvittelen saavani selän paremmin mukaan ja kädelle enemmän tilaa taaksevetoon. Täytyy selvittää, voisiko sen tehdä kapeammalla ja vähemmän sivuttaisella jalkojen asennolla.

Ilmeisesti Daven "space" -ajattelua tulee käytettyä salillakin kaikissa vetoliikkeissä. Eli ensin liikutetaan olkapäitä äärimmilleen ja vasta sitten kättä. Näin ainakin selkä aktivoituu parhaiten, eikä kaikki työ mene käsille. En tosin tiedä, onko tuosta mitään ilmoa muuhun kuin salilla toivottuun kohdelihaksen aktivoimiseen. Ehkäpä se tuo lisää voimaakin, selkä kun on vahvempi kuin käsi.