Näistä videoista pitäisi olla apua muillekin kuin AMAlle. Tulin juuri töistä yön yli siellä riekuttuani, joten en lähde mittailemaan lähtö- ja kierrosnopeuksia kiekosta vielä. Hitto, kun muisti pätkii, sillä Kari taisi tempaista jotiakin vetoja vauhdeista alhaalta ylös kuvatessakin. Se tosi hyvä oli kyllä mielestäni paikaltaan heitetty. Porukka ei ehkä vielä ole hahmottanut, mikä näissä videoissa on vänkää, joten valotan sen verran, että jos katsotte Karia takaa vasemmalta alaviistosta otetusta videosta kuva kuvalta, niin näette helposti, miten kiekko lähtee kämmenestä ja pyörähtää etusormen ja peukalon kärjen ympäri. Siis snapin se osa, mikä erottaa pojat miehistä hyvin suurelta osin heittopituuksilta.
Eli mä olen poikaosastossa, kun Wizardilla kahden sormen otteella sain aikaan täydellisen mallisuorituksen slip gripistä
Pertskules, kun painoilla varustettu lötä tuntui kätevältä treenivälineeltä sormivoimille verrattuna tavan kiekkoon ja Villen painolevyihin. Kun yritin viskoa painolevyjä ja painotettua kiekkoa, sain aikaan oikein mallikkaita lipeämisiä kahden sormen otteella. Muuten kiva, mutta olen saanut parhaat keskiarvopituuteni juuri kahden sormen otteella, kun saan lisäliikkuvuutta lihaksiin, jänteisiin, sormiin ja kiekkoon löysin lihaksin noin. No ei auttanut ja oli pakko palata neljän sormen power gripiin ja lötän lipeaminen myöhästyi mun tyypilliseen ajankohtaan, eli kiekko ei kauheasti pyöri ympäri peukalon ja etusormen grrr. Ja mitä mielenkiintoa siitä on suurelle heittävälle yleisölle? Se, että jos mä saan kiekon pyörimään sormien päiden ympäri vain hitailla alkuvauhdeilla ja tarvitsen sikana lisätehoa näppeihin, ehkäpä muutkin alle 125 m matalana suoralla viivalla heittävät pääsisivät lähemmäs käpän pituuksia puristusvoimatreenillä, mun peukaloni haisee tuossa suhteessa. Miksi voi joku kysyä olisi puristusvoimasta iloa? Esimerkiksi Öystein Carlsenin 180 m Teebirdillä heittäneen heittäjän mittaustuloksien perusteella. Kiekon nopeus ja kierrosluvut nousevat aika erkkiperkeleesti juuri sillloin, kun kiekko pyörähtää peukalon ja etusormen päiden ympäri, kuten käpä näytti vauhdeilla juostun heiton aikana. Siis alaviistosta takavasemmalta kuvatussa videossa. Merkitys on siinä, että mä heitän 10 m päässä olevaan mittauspisteeseen 92 kilsaa tunnissa ja en tiedä, miten Käpän tutkaan on heitetty, mutta tulokset ovat muilta aiemmin tässä ketjussa. Ei ole ihme, että nopeammin heittävät saavat kiekot pidemmälle. Ja ne, joilla ei kiekko lipeä etuajassa näpeistä kovilla vauhdeilla juostessakaan heittävät selvästi nopeammin kuin mä. Eli jos kiinnostaa heittää ilmateitse ilman maksimipituuslinjoja ja tuulta yli 125 m nykykiekoilla, kannattaa tutkia puristustaan. Mä en ollut tunnon perusteella varma siitä, lipeääkö kiekko etuajassa juostuissa heitoissani kahden sormen otteella. Joten ehkä suuri yleisökään ei tunne lipeämistä heiton lopussa.Näiden videoiden tekninen näppäryys on siinä, että nuo pienemmät videot näyttävät yksityiskohtaisesti, miten kiekko liikkuu, eli se mitä AMA tilasi. Se hieman isompi versio 210 kuvaa sekunnissa ei valitettavasti ole yhtä hyvä kuin 40 kuvaa sekunnissa kiekon lähtönopeuden ja kierrosnopeuden määrittämiseen, mutta menettelee paremman puutteessa, älkää edes naurattako vertauksella HD videoihin. Alhaalta ylös kuvaten täytyy ajan kanssa tehdä parempi versio, kun kameran etäisyys Karin käteen on liian pieni. Pitää löytää parempi paikka, sillä tämä kuvatun alueen pituus on liian pieni juostun heiton kuvaukseen. On ihan tuuria, osuuko käsi ja kiekon irrotus sekä mittauksia varten riittävän pitkä lento kuvaan. Lähtökohtaisesti ei osu. Siksi Karin heitot alhaalta ylös kuvaten ovat paikaltaan heitettyjä. Vain toi taka-alaviistovideo on vauhdista otettu ja mä en edes ala laskemaan sitä nopeutta, kun kuvakulma ei ole lähelläkään 90 astetta heittosuunnasta. AMA: Ei muuten ole edes alhaalta ylös kuvattuja noi lahaalta ylös kuvatut. Se on lähes pystysuoraa, mutta kameran muoto jätti kameran nojaamaan silmämääräisesti arvioiden 3-5 astetta kohti kuvan alareunaa. En luota matikkataitoihini korjata kameran optiikan ja kiekon eri videon osissa olevaa heittoa. Siksi mun arpomiseni ovat vain hihasta ravistettuja noin arvoja. Vaikka Finnish Open 2010 tutkatulokset ovatkin samassa kokoluokassa videoista itsestäni mittaamistani lähtönopeuksista. Mittavirhe on tosin noissa ollut kai pienempi, kun noi videot on otettu kauempaa sivulta.
Siksi haluaisin nähdä muidenkin mittauksia kiekon lähtönopeudesta ja jengan määrästä. Jengan pitäisi olla helpompaa saada kohdalleen kuin nopeuden. Kuvasta mitattu lähtönopeus antaa vertailukohtaa Käpän tutkan lukemille, jotka kuulemma muuttuivat tutkan korkeuden muutosten mukana.
Lähtönopeuden laskemisen avuksi: Kiekot kuvissa ovat 21,2 cm halkaisijaltaan.
En muista koskaan nähneeni noin selvää ja yksityiskohtaista videota kiekon pyörähtemisestä sormenpäiden ympäri kuin Käpä takaviistosta alhaalta. Alhaalta ylös on ok myös. Suuresta frame ratesta on se etu, että tavan 25 tai 30 kuvaa sekunnissa videoissa kahden peräkkäisen kuvan välissä kiekko liikkuu kymmeniä senttejä aj silloin ei näe, miten kiekko pyörähtää sormien ympäri. 420 kuvaa sekunnissa kuvien välinen kiekon liike on vain senteissä mitattavaa ja vähissä sellaisissa.
