Olen ilman lepoa=hyytyneenä viskonut kahdessa päivässä kolmessa sessiossa ja hyh hyh, mitä paskaa löytyy tekniikastani! Ihan hirveetä. Toistuvia virheitä on kontrollidraivissakin ilman alkuvauhtejakin, kuten liian kova ponnistus ekoilla askeilla, jolloin vika askel liian pitkänä ei auta yhtään sitä, että vasen jalka ei puske tarpeeksi myöhään ja kovaa. Vasen polvi ei suoristu ja koko jalka raahaa painona liian pitkään suoritettuaan etuajassa työnsä. Se mitä tapahtui vasemman jalan työntämisessä oli myös liian löysää. Painopiste jää liian taakse, kun vasen jalka ei työnnä tarpeeksi kauan ja kovaa. Kompensoin niiaamalla lantiosta eteen, mutta se ei riitä ja hidastaa pyörähdysnopeutta. Ranne ei pysy alhaalla.
Pause puuttui. Oikea käsi ei ehdi kyynärpää edellä tarpeeksi lähelle kohdetta ja kyynärpää aloittaa suoristumisensa, kun kiekko on vasemman rintalihaksen kohdalla. Taakse vedettäessä käsi käy liian korkealla ja hyssessä tulee liiankin syvä koukkaus. Kiekko lähtee nousevassa kulmassa. Varsinkin kahden sormen otteella kiekko väpättää pirusti. Se on Blake Takkusen mukaan yleistä, kun ote on sormen päissä ja toteutus puhtaasti on vaikeampaa kuin power gripillä.
Vapaa käsi ei meinaa tulla edes ruumiin lähelle toistettavasti.
Em. syyt tiedostaen en lähtenyt hakemaan ranteen aktiivista kääntämistä oikealle pumppaus vs ei pumppausta videoissa. Oli muutenkin liikaa ohjattavaa. Näyttäisi siltä, että mun pitäisi heittää paikaltani, että voisi saada jotain toistettavuutta tekniikkaan. Argh! Sain aikaan joitain heittopareja, joissa on sinne päin samanlainen heitto ja vähän toisiaan muistuttava tekniikka. En vain ole yhtään varma, toimiiko videot mittaukselle sopivana tietolähteenä, kun identtisyyttä en saanut aikaan. Muutamassa heittoparissa lentoradat olivat samankaltaisia ja kiekot päätyivät samaan suuntaan samoille pituuksille. Lähtisin siitä, että minua parempia heittäjiä kannattaisi käyttää koekaniinina.
Tein erilaisia kokeiluja ranteen käännöstä aktiivisesti aluksi eilen ja käsi on aika loppuun ajettu. Kääntäminen onnistuu hyvin ja tapahtuu paljon suuremmalla liikeradalla kuin ja Dave Feldberg ja Blake Takkunen suosittavat. Kuulemma tehot katoavat siinä. Jarruja ei joko saa päälle tai ne eivät riitä. Ajoitus aktiiviselle ranteen kääntämiselle on toistaiseksi ihan arvailua siitä, miten paljon etuajassa pitäisi rannetta käskeä kääntymään, jotta passiivinen ranteen kääntäminen toimisi yhtäaikaisesti. Myös ranteen vasemmalle taittuminen kyynärpäätä oikaistessa jää vastustamatta. Ainakaan en kädessä tunne sellaista. Kun tein osan kokeiluista seisaaltaan ja osan hitailla vauhdeilla verrattuna alkuvauhteihin, kiihtyvyys oli niin heikkoa, ettei kiekko irronnut kädestä puhtaasti. Grip lockeja tuli mukaan. Lopulta jouduin ottamaan kaikki sormet pois kiekon sisältä, jotta kiekko ei tarttuisi sormiin ja silloin osa heitoista lipesi tavallistakin pahemmin. Melkein ilman taakse vetoa ja jaloilla sekä lantiolla vain vähän kääntäen Beast lensi silti 60m hyssesäkin. Kiekko liikkui noin 30 cm heiton aikana takaa eteen ennen irotamista ja 60 m lentoa.
Jos joku välttämättä haluaa nähdä näitä räpellyksiä, niin mun pitänee kaivaa joku ilmainen videoeditori ja ottaa ylimääräiset pätkät pois sekä yhdistää videoita, jotta saan jaettua tiedostot alkuperäismuodossaan. Sitten joskus ajan kanssa, kun ehdin. Youtubeen ei kannata ladata, kun siellä ei voi katsoa kuva kuvalta ja muutenkin suurnopeuskameran pieni resoluutio ei kestä ylimääräistä laadun pudottamista, mitä tube tekee. Varoitan jo tässä vaiheessa, että silmään sattuu heti ja aivoon heti sen jälkeen, kun tuollaista soopaa joutuu kärsim... eikun katsomaan
Kiroiluttaa kyrsimisen lisäksi. Moni osa on ollut aiemmin paremmin, pakkia on tullut tekniikassa. Sitä se ryntäily tekee ja osasin sitä odottaa muiden pidempään pelanneiden kertoman perusteella, mutten näin suuressa määrin. Taisi riittää vähäksi aikaa hutkimustyö erikoisten tekniikan osien parissa ja pitää palata perussimppeliin.
On selvää, että joudun palaamaan perusteisiin ja rikkomaan vanhan tekniikan ja siivoamaan isolla luudalla tekniikkaani seuraavaa kautta ajatellen. Se tarkoittaa aluksi seisottuihin heittoihin palaamista ja vähitellen askel kerrallaan normaaliheittoon palaamista sitä mukaa, kun osat ovat kohdallaan alemmalla vauhdilla. Ei ole takeita, että ennen ensi kauttakaan saan näitä perusteita kohdilleen, joten tuli talveksi pakerrettavaa kameran kanssa. Grrr. Pitää ottaa heiton alku tosi rennosti, jotta jokainen osa ruumiista ehtii oikeisiin paikkoihin ennen kuin niistä otetaan tehot irti. Nyt on varaslähtöä toisensa perään
Kaiken kivan lisäksi menee jossain vaiheessa siivoamismenestyksiä saavutettuani uusiksi vertailu käsi kaukana ruumiista takana vs kiekko läheltä molempia rintalihaksia suoralla käden vedolla testit, kun en edes ehdi tällä hetkellä viedä kiekkoa lähelle oikeaa rintalihasta ja virhe tapahtuu jo ennen kuin viimeinen askel osuu maahan. Ja väliin pukkaa useampia muita virheitä. ..tun kivat sille
Ei liene ihme, jos en haluaisi oikeasti nähdä vaivaa videoiden editoimisen ja lähettämisen kanssa. Tämä tekniikka joutaa roskakoriin. Jo toiminnan puutteellisuus vie järjen vertailusta pumppaus vs ei näiden videoiden perusteella. Kun oikeasti vain arvailen ranteen aktiivista kääntöäkin ajoituksen suhteen ja jarrujen lyöminen ranteeseen on vielä kauempana onnistumisesta, niin what's the point julkaisussa? Nyt on tosi karaoke fiilis itsensä nolaamisessa jo ilman julkista mokien näyttämistäkin. Trust me it is worse than you think
Siis tekniikka ja videot. Ihan hyödytöntä muuten kuin, että mun on pakko pistää pakka uusiksi.
Olen siis oppikirjaesimerkki siitä, että tee niin kuin sanon, ei niin kuin teen
Onneksi tiedän, mitä tehdä monelle ongelmalle, joten alkuun korjailussa pääsen omin nokkineni, mutta kameralle tuli joka sessioon käyttöä joka heiton arviointia varten. Ei huvita toistaa vanhoja mokia ja kaikkia niistä ei näköjään tunne fyysisesti heiton aikana, vaikka kuinka on yrittänyt oppia ja välillä onnistunutkin huomamisessa ja jopa korjaamisessa. Virheet tuntuvat palaavan kuin väärä raha
Ihmeellisen usein olen päätynyt fairwaylle tekniikkavirheisiin nähden. Se on positiivista, kun se kertoo, ettei mulla homma lähde ihan yhtä pahasti käsistä, kun vain en reuhdo täysillä. Videoidessa kontrolliheittoa yritettäessä revin kädellä täysiä loppua kohden. Tiedostamatta kai kuvauspaineiden vuoksi aloitin liian nopein askelin ristiaskeleissakin ilman alkuvauhteja. Puhumattakaan alkuaskeleiden kanssa. Pah!
Kun ei ole lahjoja, on treenattava. Eli ehkä joku päivä joskus... 
