Suomen Frisbeeliiton tulevaisuus

[az_kip]

SFL:n hallitus on päättänyt aloittaa tulevaisuustyön, jonka tarkoituksena on luoda suuntaviivat ja tavoitteet sille, mikä SFL on ja mitä SFL tekee tulevaisuudessa.

Prosessi etenee siten, että alussa käydään vapaamuotoista keskustelua ja pohditaan niitä kysymyksiä ja vastauksia, joita tulevaisuustyössä pitäisi pohtia. Tämän vapaan keskustelun paikka on mm. tässä ketjussa.

Toisessa vaiheessa kevään-kesän korvilla tämän keskustelun pohjalta toteutetaan kysely SFL:n ja sen jäsenseurojen henkilöjäsenille sekä sidosryhmille.

Meillä on siten kesä aikaa pohtia näitä asioita omissa päissämme ja toistemme kanssa kohdatessa keskustellen.

Syksyllä vedetään kyselyjen ja keskustelujen tulokset yhteen ja tehdään niiden pohjalta pohjaesitys SFL:n tulevaisuuden suuntaviivoiksi. Tämä esitys kiertää kommentointikierroksen SFL:n jäsenistöllä. Tämän kommmentointikierroksen pohjalta hallitus tekee tästä lopullisen esityksen SFL:n syyskokoukselle käsiteltäväksi.

Tässä joitakin kysymyksiä, jotka omaan mieleeni näin alkuun tuli. Tuleeko sinulle mieleen lisää kysymyksiä tai jo suoraan vastauksia?

Kohderyhmät

* Ketkä ovat liiton tärkeimmät kohderyhmät? Keiden tarpeita liiton pitäisi täyttää? Seurojen, seurojen henkilöjäsenten, kilpapelaajien vai kaikkien lajia harrastavien?

* Pitääkö liiton saada enemmän harrastajia lajin pariin? Pitääkö liiton saada enemmän jäseniä? Jos kyllä, niin miten tämä tapahtuu?

Sidosryhmät

* Ketkä ovat liiton tärkeimmät sidosryhmät? Keitä ja mihin liitto heitä tarvitsee voidakseen toteuttaa perustehtäväänsä? Ministeriöt, kunnat, kiekkovalmistajat, kiekkomyyjät, koulut, muut lajiliitot ja urheiluseurat?

Talous ja hallinto

* Pysytäänkö itsenäisenä vai haetaanko yhdistymistä tai yhteistyötä esim. Liitokiekkoliiton kanssa?

* Voiko liiton jäsenenä olla myös yksittäisiä henkilöjäseniä vai ainoastaan seuroja?

* Haetaanko yksityisiä sponsoreita vai pelkästään julkisia avustuksia?

* Pyritäänkö ammattimaiseen palkattuun henkilöstöön vai pelkästään vapaaehtoisiin toimijoihin?

Viestintä

* Mikä on liiton perusviesti?

* Mitä erilaisia viestintäkanavia liiton tulisi käyttää ja miten? Nettisivut, keskustelufoorumi, sosiaalinen media, printtimedia, oma lehti?

* Pidetäänkö liittona yllä keskusteluforumia? Jos kyllä, niin keskitytäänkö vain suoraan liittoa koskeviin asioihin vai kaikkiin frisbeegolfia koskeviin asioihin, kuten tällä hetkellä?

Ydintoiminta (=toiminnan tarkoituspykälän mukainen toiminta)

* Pitääkö liiton edistää frisbeeurheilun kaikkia yksilölajeja vai keskittyä vain frisbeegolfiin?

* Onko toiminnan tarkoitusta kuvaava pykälä tarkoituksenmukainen: "Liiton tarkoituksena on edistää frisbeeurheilun yksilölajeja, erityisesti frisbeegolfia, levittää frisbeeurheilun yksilölajien harrastusta, kohottaa jäsenkuntansa fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä sekä edistää frisbeeurheilua harrasteliikuntana."

* Miten liiton tulisi edistää uusien frisbeeseurojen ja frisbeejaostojen perustamista?

* Minkätyylisiä harjoitus- ja valmennustilaisuuksia liiton pitäisi järjestää?

* Mikä on liiton rooli kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisessä?

* Minkälaisia frisbeeurheilun kilpailu-, peli- ja muita sääntöjä liiton pitäisi laatia ja miten liiton pitäisi valvoa niiden noudattamista ja ratkaista niitä koskevat erimielisyydet?

* Millaisia ehdotuksia ja kannanottoja liiton tulisi tehdä liikunta-, terveyskasvatus- sekä liikuntapaikkasuunnittelua koskien?

* Miten liiton pitäisi edistää frisbeegolfratojen rakentamista kaikkialla Suomessa?

* Miten liiton pitäisi vastata frisbeeurheilun kansainvälisestä edustuksesta ja yhteistoiminnasta?

Toimintaympäristö

Millaisia maailmalla, Suomessa ja frisbeegolfin saralla tapahtuvia trendejä ja muutoksia on olemassa ja miten liiton pitäisi toiminnassaan ottaa ne huomioon?

[jiiärrä]

Mitä on käytännössä mahdollista järjestää? Eli jos liiton toimintaa lisätään, onko se pois seurojen järjestämästä toiminnasta? Ajattelen erityisesti Kirilin pointtia mikä on liiton merkitys kisojen järjestämisessä. Eli millä voimavaroilla liitto järjestäisi kisoja? En ollenkaan näkisi useamman seuran jäsenten yhteistyötä kisojen järjestämisessä, jotta saataisiin aikaan entistä parempia tapahtumia. Yhden seuran aktiivit eivät ehdi tehdä asioita loputtomasti. European Openissa toimijoina oli firmoja, kuntia ja useamman seuran jäsenistöä ympäri maan. Mielestäni henkilökuntaa olisi voinut olla enemmän. Kun ajattelee, että liputtajina oli paikallisia junnuja, kun porukka ei riittänyt, rahkeita olisi varaa kasvattaa. Yhteen hiileen puhaltamalla ainakin isojen kisojen järjestämisessä ei pitäisi olla niin paljon rajoitteita kuin yhden seuran voimin toimiessa.

[Hans Wäkevä]

Mahtavaa nähdä, että frisbeeliitto on ajan hermolla ja pyrkii katsomaan vahvasti tulevaisuuuteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin! Hienoa toimintaa!


Lajin harrastajamäärien kasvaessa, kilpapelaajien määrän lisääntyminen ja vaatimusten kasvu kilpagolfin suhteen sekä koko lajin kasvaessa enemmän uskottavan kilpaurheilun suuntaan, on hyvä asia , että liitto pysähtyy miettimään omaa tarkoitustaan kaiken tämän keskellä ja päivittää sen vastaamaan nykypäivän/tulevaisuuden tarpeita.

Mikäli liiton toimintaa halutaan kasvattaa millä tahansa osa-alueella tulee se mahdollisesti vaatimaan entistä enemmän resursseja ja enemmän työtä halutun tavoitteen saavuttamiseksi, tämä herättää kysymyksiä ja isoin kysymys on pystyykö Frisbeeliitto jatkamaan työtänsä vapaaehtoisvoimin, töiden lisääntyessä vai tarvitaanko palkattu ammattimainen henkilöstö?.

Kysymyksiä on paljon ja keskustelu tulee varmasti käymään vilkkaana tämän asian tiimoilta, Kysely on hyvä tapa kerätä laaja-alaista tietoa lajin harrastajilta, olit sitten sunnuntaipelaaja tai kilpagolffari, kaikkia lajin harrastajia tulee varmasti kuitenkin huomioida suuntauksia tehdessä.


Muutamia omia huomioita:
(nämä ovat siis omia mielipiteitäni)



- Liiton kohderyhmänä tulisi olla, jäsenseurat ja sitä kautta kilpapelaajien ja kaikkia lajin harrastajia palveleminen, priorisoiden. Liiton kohderyhmänä ei pitäisi olla seurojen henkilöjäsenet vaan tämä vastuu tulisi siirtää kokonaan liiton jäsenseuroille.

- Toiminnan tarkoitusta kuvaava pykälä kaipaa päivitystä(mm. kilpailutoiminnan edistäminen, juniorityö, frisbeegolfin edistäminen kilpaurheiluna yms.)

- Liiton tulisi vastata kansallisessa sarjassa vähintään kaikista SM-kilpailuista (Frisbeegolfin SM , Parigolf SM, Joukkue SM, Reikäpeli SM-kisat yms.)



Tässä muutamia omia mielipiteitä näin alkajaisiksi

[Juhanuha]

Yhteen kysymykseen ainakin voisi esittää lisäkysymyksen liittoa kohtaan joka olisi syytä miettiä myös.

Eli jos/kun aletaan palvelemaan ainoastaan jäsenseuroja, jotka sitten palvelevat henkilöitä, niin onko samalla viivalla niin normaalit jäsenseurat omine ratoineen ja järjestöineen kuin esimerkiksi "seurattomat" seura, joka kerää semmoiset ihmiset yhteen jotka eivät varsinaisesti halua kuulua mihinkään seuraan vaan haluavat kisailla yksin, ilman seuratageja? Halutaanko tälläistä seuraa myös tukea?

Sanottakoon että itse olen myös sillä kannalla että liiton pitäisi keskittyä ennemmin jäsenseuroihin kuin yksittäisiin jäseniin ja sitä myötä siirtää enemmän tekemistä ja vastuuta seuroille. Mutta mieluusti haluaisin antaa mahdollisuuden jollekin kilpailla, joka haluaa tehdä sen yksin, oli se syy nyt sitten mikä tahansa.

Samaan syssyyn olen myös sillä kannalla että liiton ei tarvitsisi järjestää itse kisoja, vaan ennemmin tukea mahdollisimman paljon seuroja kisojen järjestämisessä, se miten se tapahtuu, en osaa sanoa. Toki rahallinen avustus on aina mahdollinen kuten myös tiettyjen "vakiosponsorien" kanssa neuvotellut sopimukset. Paikallisia sponsoreita ei ehkä liiton kannalta kannata lähteä hätistelemään, mutta miksei siihenkin voisi olla jokin liiton apu, kuten vaikkapa jokin lappu jossa tunnustetaan seuran tekemä työ hyväksi tai muuta sellaista...

[az_kip]

Tässä tämän hetkistä omaa ja täysin henkilökohtaista pohdintaani omien ideoideni ja muilta kuultujen hyvien ideoiden pohjalta. Mikään kantani ei ole koskaan lukkoon lyöty ja hyvillä perusteluilla voin nähdä asioita uudessa valossa.

Tää on aika massiivisen pitkä viesti, mutta jos tästä saisi joku kipinän jotain kohtaa lisää pureskella.

* Ketkä ovat liiton tärkeimmät kohderyhmät? Keiden tarpeita liiton pitäisi täyttää? Seurojen, seurojen henkilöjäsenten, kilpapelaajien vai kaikkien lajia harrastavien?

Minkä tahansa liiton ensisijainen tehtävä on palvella jäsentensä tarpeita. Itse näen, että liiton jäseniä pitäisi jatkossa olla vain ns. yhteisöjäsenet eli seurat. Liitto voisi hahmottaa toimijakentän niin, että kohderyhmiä jäsenten eli seurojen lisäksi olisivat harrastelijat, kilpapelaajat ja koulut. Liiton tulisi näin ollen säännöllisesti kartoittaa näiden tarpeita ja tuottaa niiden pohjalta palveluita, koulutusta ja toimintaa.

* Pitääkö liiton saada enemmän harrastajia lajin pariin? Pitääkö liiton saada enemmän jäseniä? Jos kyllä, niin miten tämä tapahtuu?

Jokaisen yhdistyksen perusoletukseen kuuluu oman aatteensa edistäminen. Näin ollen liiton tehtävänä on saada lisää harrastajia lajin pariin, lisää jäseniä seuroihin ja lisää seuroja liiton jäseniksi. Tämä tapahtuu juuri tarpeisiin suunnatuilla palveluilla.

Itse näen, että frisbeegolf voi muodostua "pelien sauvakävelyksi". Eli sen pariin voi jatkossakin tulla pajon myös sellaisia harrastajia (kovien atleettien lisäksi), jotka eivät ole koskaan ennen liikunnasta ja pelaamisesta innostuneet. Harrastajamäärät voivat nousta lyhyessä ajassa hyvin suuriksi ja lajimme voi nousta niiden perusteella ihan Suomen ykköslajien joukkoon. Esim. salibandy tuli Suomeen kolmisenkymmentä vuotta sitten opiskelijaporukoiden höntsäilyharrastuksena ja se on kiilannut itsensä jalkapallon ja jääkiekon väliin toiseksi suosituimpana palloilulajina noin 350 000 harrastajalla. Samanlainen kehitys voi siis olla meillä edessä ja siihen pitää olla varautunut.

* Ketkä ovat liiton tärkeimmät sidosryhmät? Keitä ja mihin liitto heitä tarvitsee voidakseen toteuttaa perustehtäväänsä? Ministeriöt, kunnat, kiekkovalmistajat, kiekkomyyjät, koulut, muut lajiliitot ja urheiluseurat?

Liiton sidosryhmiä olisivat opetus- ja kulttuuriministeriö valtionapukelpoisuuden saavuttamiseen. Kuntaliitto ja kunnat lajin paikallisten toimintaedellytysten edistämiseen. Kiekkovalmistajat ja -myyjät lajin kehittämiseen ja kohderyhmien tavoittamiseen. SLU ja muut lajiliitot yhteistoiminnan organisointiin ja kehittymiseen. Koulut lajin tunnetuksi tekemiseen ja kohderyhmien tavoittamiseen.

* Voiko liiton jäsenenä olla myös yksittäisiä henkilöjäseniä vai ainoastaan seuroja?

Mielestäni liiton jäsenten tulisi jatkossa olla vain yhteisöjäseniä eli seuroja. Seurat käyttäisivät valtaa liiton yleisissä kokouksissa suhteutettuna henkilöjäsentensä määrään. Esim. 1 ääni/10 jäsentä.

* Haetaanko yksityisiä sponsoreita vai pelkästään julkisia avustuksia?

Sekä että. Julkiset avustukset pyrittäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Liiton olisi hyvä saavuttaa valtionapukelpoisuus. Näitä rahojahan ohjautuisi myös sitten suoraan seurojen toimintaan. Yleisavustusten lisäksi haettaisiin erilaisia hankeavustuksia. Emme myöskään karttaisi yksityisiä sponsoreita kaupallisuuden tai oman vallan menettämisen pelossa.

* Pyritäänkö ammattimaiseen palkattuun henkilöstöön vai pelkästään vapaaehtoisiin toimijoihin?

Ammattimaista ja kokopäiväistä henkilöstöä tarvitaan, kun harrastajamäärät kasvavat ja toiminta muuttuu järjestelmällisemmäksi. Edelleen kuitenkin tarvitaan valtava määrä vapaaehtoisia liiton ja seurojen pyörittämiseen. Vapaaehtoisia koulutetaan, neuvotaan ja motivoidaan hyvin.

* Mikä on liiton perusviesti?

Liiton missiona voisi olla saada koko Suomi rakastumaan frisbeegolfiin. Ja kuten joku on sanonut: "Kun pallo haaveilee, se haaveilee olevansa frisbee". Miksikö? Siksi, että se tunne, kun saat pyöreän litteän esineen ensimmäistä kertaa pienen vaivannäön jälkeen lentämään pidemmälle kuin mikä fysiikan lakien mukaan tuntuu mahdolliselta ja juuri sellaisen lentoradan päätteeksi, kun mielessäsi kuvittelit, se laskeutuu haluamaasi paikkaan, on maagisinta, mitä moni tavallinen ihminen saa koskaan kokea. Tämä tietenkin tiivistettynä 3-5 sanaan

* Mitä erilaisia viestintäkanavia liiton tulisi käyttää ja miten? Nettisivut, keskustelufoorumi, sosiaalinen media, printtimedia, oma lehti?

Liitolla pitää olla toimivat, tarkoituksenmukaiset ja ajankohtaiset kotisivut sekä vahva rooli sosiaalisessa mediassa. Liiton tulee pyrkiä hyvään yhteistyöhön ja luoda suhteita urheilutoimittajiin. Oma, esim. 4 kertaa vuodessa ilmestyvä, painettu lehti, joka toimitettaisiin kaikille jäsenille, kirjastoihin jne. olisi kustannuksien osalta iso satsaus. Mutta sen tuoma identiteetti ja imagohyöty voisi olla valtava.

* Pidetäänkö liittona yllä keskusteluforumia? Jos kyllä, niin keskitytäänkö vain suoraan liittoa koskeviin asioihin vai kaikkiin frisbeegolfia koskeviin asioihin, kuten tällä hetkellä?

Tämä kysymys on strategisen ja operatiivisen rajamailla, mutta koska se on jonkin verran puhuttanut, niin se sopinee hyvin tähän keskusteluun. Tällä hetkellä liiton olemassa olo konkretisoituu mielestäni selkeimmin liiton keskustelufoorumissa. Se toimii mielestäni hyvin, joten en itse näe vahvoja perusteluita sen alasajon puolesta. En edes siten, että siellä (siis täällä) käytävä keskustelu pitäisi jotenkin rajata koskemaan vain suoraan liittoon liittyviä asioita. Tiedän nimittäin kokemuksesta, että toimivan ja aktiivisen foorumin synnyttäminen ei "keinotekoisesti" ole helppoa. Sinällään on siis hienoa, jos muut frisbeegolf-aiheiset foorumit lähtevät kehittymään. Ja jos sen myötä tämä foorumi kuihtuu tarpeettomaksi, niin toimitaan sitten sen tilanteen mukaisesti.

* Pitääkö liiton edistää frisbeeurheilun kaikkia yksilölajeja vai keskittyä vain frisbeegolfiin?

Kaikkeahan olisi kiva tehdä, mutta loppupeleissä kysymykseksi nousee resurssit ja niiden jakaminen. Pitäisikö siis liiton keskittyä vain frisbeegolfin ja sen eri muotojen edistämiseen ja jättää nuo yksilölajit suosiolla jonkun muun hoidettavaksi? Esitän tämän kysymyksenä, koska tähän ei ole itselläni vielä vahvaa näkemystä.

* Onko toiminnan tarkoitusta kuvaava pykälä tarkoituksenmukainen: "Liiton tarkoituksena on edistää frisbeeurheilun yksilölajeja, erityisesti frisbeegolfia, levittää frisbeeurheilun yksilölajien harrastusta, kohottaa jäsenkuntansa fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä sekä edistää frisbeeurheilua harrasteliikuntana."

Sääntöjen ja niiden pykälien on tarkoitus aina kuvata mahdollisimman hyvin sen hetkistä yhdistyksen tahtotilaa. Näin ollen ensin määritetään mitä haluamme, mikä on meidän mielestämme toiminnan tarkoitus ja sitten muokkaamme tarkoituspykälän ja muut mahdolliset sääntökohdat sitä vastaavaksi.

* Miten liiton tulisi edistää uusien frisbeeseurojen ja frisbeejaostojen perustamista?

Liitolla pitää olla laaja koulutusjärjestelmä, joka sisältää harrastajien ja kilpapelaajien tukemisen lisäksi seurojen tukemisen. Liitolla on siis oltava selkeä materiaalipankki, josta löytyvät kaikki tarvittavat ohjeet ja asiakirjat seuran pyörittämiseen liittyen. Lisäksi seuran toimijoita pitää tavata ja kouluttaa säännöllisesti vuoden aikana.

* Minkätyylisiä harjoitus- ja valmennustilaisuuksia liiton pitäisi järjestää?

Liiton koulutusjärjestelmän kehittämiseen on alkamassa myös oma prosessinsa tämän kevään aikana. Omasta mielestäni liitolla pitää olla selkeät kehityspolut lajiin tutustujasta kilpapelaajaan asti. Tähän liittyy valmiit koulutuspaketit frisbeegolfin peruskurssista jatkokursseihin. Lisäksi seuroja ja kouluja on tuettava junioritoiminnan ja säännöllisten ohjattujen harjoitusten järjestämiseen. Tämä vaatii, että liitto kouluttaa frisbeegolfin ohjaajia. Kilpapelaajille pitää järjestää yhteisiä koulutuksia, tapaamisia ja leirejä. Suomen frisbeegolfmaajoukkueella olisi päävalmentaja, joka seuraa ja auttaa terävintä kärkeä harjoittelemaan aluksi itsenäisesti. Myöhemmin lajikulttuurin kehittyessä meillä on seuroilla ja huipuilla omat valmentajansa.

* Mikä on liiton rooli kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisessä?

Pitäisikö liitolla olla esim. oma SM-kisajärjestelyryhmä, joka auttaisi paikallista järjestävää seuraa myös ihan konkreettisissa käytännön järjestelyissä? Entä koskisiko sama myös kansainvälisiä kisoja? Kisathan kasvavat ja "ammattimaistuvat" koko ajan, joten kovinkaan moni paikallinen seura ei ehkä pian pysty niitä vain omin voimin järjestämään. Tässä kyselen taas omille ajatuksilleni vahvistusta SM-kisoja ja kv-kisoja järjestäneiltä henkilöiltä?

* Minkälaisia frisbeeurheilun kilpailu-, peli- ja muita sääntöjä liiton pitäisi laatia ja miten liiton pitäisi valvoa niiden noudattamista ja ratkaista niitä koskevat erimielisyydet?

Pitäisikö liitolla olla demokraattisesti (=yleisessä kokouksessa) valittu kurinpitovaliokunta, joka vastaisi näistä asioista.

* Millaisia ehdotuksia ja kannanottoja liiton tulisi tehdä liikunta-, terveyskasvatus- sekä liikuntapaikkasuunnittelua koskien?

Liiton tehtävänä on huolehtia lobbauksesta ja edunvalvonnasta varsinkin valtakunnallisella tasolla. Tämä tarkoittaa hyviä yhteyksiä puolueisiin ja niiden eduskuntaryhmiin sekä ministeriöihin. Liiton pitää seurata alaamme koskevaa poliittista valmistelua ja vakuuttaa olevansa asiantuntijataho, jota pitää niissä asioissa tarkasti kuunnella.

* Miten liiton pitäisi edistää frisbeegolfratojen rakentamista kaikkialla Suomessa?

Valtakunnan tason vaikuttamisen lisäksi liiton pitää tehdä asiaansa tunnetuksi Suomen kunnissa suoraan ja Kuntaliiton kautta. Vaikuttamistyötä pitää tehdä varsinkin kuntavaalien alla puolueiden valmistellessa kuntavaaliohjelmiaan. Liiton pitäisi pystyä myös olemaan asiantuntija-apuna, kun kunta lähtee rakentamaan frisbeegolf-rataa yhdessä paikallisen seuran kanssa. Voi olla, että lajin harrastajamäärien kasvun myötä, frisbeegolfrata-toiminnasta tulee yksityistä liiketoimintaa.

* Miten liiton pitäisi vastata frisbeeurheilun kansainvälisestä edustuksesta ja yhteistoiminnasta?

Liiton pitää huolehtia, että sillä on edustajansa kaikissa kansainvälisissä elimissä. Lisäksi liiton pitää tehdä benchmarkkausta muiden maiden frisbeegolf-liittojen kanssa.

* Millaisia maailmalla, Suomessa ja frisbeegolfin saralla tapahtuvia trendejä ja muutoksia on olemassa ja miten liiton pitäisi toiminnassaan ottaa ne huomioon?

Tähän vastailen omia näkemyksiäni vähän myöhemmin, kun kartoitamme enemmän mitkä ovat toimintaympäristömme muutoksia.

[Hans Wäkevä]

Asiallista ja kaukonäköistä pohdintaa tulevaisuuden suuntauksista tuossa az_kip:n kirjoittamissa ideoissa.

Sen verran täytyy kommentoida tuota omaa edellistä viestiä, että myöskin omat ehdotukseni ovat avoimia enkä ole ehdoton missään omissa ehdotuksissa/ideoissani vaan ennemminkin yritän tuoda vaan esille varteenotettavia vaihtoehtoja.

[az_kip]

Aiheesta on käyty jo aiemminkin hyvää keskustelua:

http://frisbeeliitto.fi/keskustelu/view ... f=8&t=1391

Lisäksi puheenjohtaja Sami Poimala on kirjoittanut aiheesta blogikirjoituksen:

http://frisbeeliitto.fi/2010/05/09/mika ... -se-tekee/

Sieltä voisi tähän ketjuun tuoda nostona Samin jo aikoinaan ideoiman vuoden 2010-vision. Asiat eivät vielä vuoteen 2010 mennessä toteutuneet, mutta sisältö on edelleen erittäin ajankohtaista:

- SFL:ssä on vain seurajäseniä. Henkilöjäsenet ovat jäseninä seuroissa
- Jäsenseuroja liitossa on 20, ja niissä on yhteensä 1000 henkilöjäsentä
- Suomessa on ainakin yksi pro-rata, joka on vain frisbeegolfaajien käytössä
- Liitolla on useita valmentajia/kouluttajia, joita seurat voivat “tilata” pitämään kursseja tai leirejä
- Vuosittain järjestetään ainakin yksi junnuleiri
- Urheiluruudussa raportoidaan merkittävimmistä Suomessa järjestettävistä kilpailuista
- Liitto on vaikuttamassa jo ratojen suunnittelu- ja hankintavaiheessa niiden laatutasoon. (Nythän meille vain jälkikäteen tulee tietoon, että ratoja on rakennettu sinne ja tänne)
- Liitto on vahvasti mukana kansainvälisessä toiminnassa (ml. Euroopan liiton perustaminen)
- Kilpailutoimintaan on luotu selkeät kilpailusäännöt (mm. radoilta vaadittava minimitaso, aikataulut, pistelaskut, toimitsijat)
- Liitto järjestää seurojen kanssa alkeiskursseja ja toimintaa harrastajille
- Toimitsijakoulutus ja viralliset toimitsijat
- Yhteistyötahoja/sponsoreita on mukana lajissa ja heille on tarjolla näkyvyyttä lajin kautta.
- Hallituksen lisäksi perustetaan eri komiteoita: sääntö-, juniori-, valmennus,- demotoiminta,
- Sarjatasoja on useita ja SM-tasolle pääsystä joutuu karsimaan (ei mikään itseisarvo, mutta näin tulee käymään)
- Yhteistyö alan yritysten kanssa on laajempaa
- Seuraavan vuoden kilpailuja ja muuta toimintaa suunnitellaan jo hyvissä ajoin edellisen vuoden puolella, kalenterin lyödään lukkoon viimeistään edellisenä syksynä

[BlackWolf]

Paneudun joskus tulevaisuudessa vähän syvällisemmin tähän varsin valtaisaan kysymys määrään, mutta sitä ennen haluan nostaa esiin asian mikä minua on häirinnyt siitä asti kun sen luin tuolta "frisbeeliiton toiminnan tavoitteet" osiosta. Tämä kantani sai jatkoa muutaman ensimmäisen postauksen perusteella.

Olen ollut varsin paljon tekemisissä erinäisiä teitä, ihmisten kanssa jotka ovat joutuneet, kaiken asteisiin hankaluuksiin ihan perus seuratoiminnassa. On ollut kavalluksia, on vääriä naamoja ja ties millaisia riitoja ja tappeluita, välillä syystä ja syyttä. Mielestäni jos Frisbeeliiton tavoitteena on että omataan vain ja ainoastaan seura jäseniä, niin silloin on jo alun alkaenkin lähdetty liikenteeseen hieman väärin ja nyt on sitten viimeiset hetket asia pelastaa/korjata. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tällä hetkellä jäsen seurat ovat muutamien kaverijengien pystyyn pistämiä. Osan elinaikana ovat jotkin seurat sitten kasvaneet ulos tuosta formaatista, toiset taas eivät, ainakaan vielä. Jokainen voi kysyä itseltänsä että kuinka realistinen on tämä systeemi, jossa ilman minkäänasteisia pelisääntöjä, valvontaa ja valituskanavia voi RY tai ihan muuten vaan sovittu porukka olla osa frisbeeliittoa "virallisena" jäsenseurana. Otan tähän nyt esimerkiksi seuran A joka vaikka olisi kaupungin Y ainoa seura ja liittyisi frisbeeliittoon. Tuo seurahan voi toimia täysin mielivaltaisesti, valita jäsenensä, sääntönsä, erottaa kenet haluaa jne. koska frisbeeliiton jäsenyys ei velvoita sitä mihinkään ja ainoastaan RY laki sitä sitoo, joka antaa sille täysin vapaat kädet toimia miten mielii. Onko tämä oikeasti se suunta jolla tätä toimintaa halutaan lähteä ajamaan eteenpäin nyt kun se määrätty kiinnostavuuden taitekohta on saavutettu ja todennäköisesti tulevaisuudessa sekä jäsenmäärät, julkisuus, että ongelmat tulevat moninkertaistumaan?

Tarkoitukseni ei ole nyt peloitella ketään millään, tai vihjata että tälläistä tapahtuisi, olisi tapahtunut tai toivottavasti edes koskaan tulisi tapahtumaan, mutta olen törmännyt nuorten urheilussa niin uskomattomiin tapauksiin että sitä vain välillä joutuu ihmettelemään kuinka karseita ihmiset voivat toisilleen olla. Seuraava probleema onkin se että nykyiset jäsenseurat eivät ole hyväksyneet sellaista sopimusta (ymmärtääkseni), jossa ne velvoitettaisiin toimimaan jonkin ylemmän tahon valvonnan alla ja olemaan velvollisia tuon ylemmän tahon päätöksiä tottelemaan. Joten jos tähän kokonaisuuteen muutos halutaan tai tarvitaan, niin silloin se täytyy hyväksyttää kaikilla nykyisillä jäsenseuroilla ja sitähän ei taas kukaan tiedä moniko niistä siihen suostuu. Nykyinen systeemihän (jos unohdetaan mahdollisuus olla jäsen ilman seuraa), pakottaa jokaisen jäseneksi haluavan toimimaan jonkin seuran kautta, jolloin kyseinen henkilö on väkisin sidoksissa jonkin seuran aatteeseen, vaikka ei sitä omakseen tuntisi.

Toki yksi vaihtoehtohan on vain päättää että mitään ongelmaa ei ole, tai voi edes olla ja ummistaa silmänsä mahdollisuudelta että jotain voisi tapahtua ja jatkaa nykyisellään ja sitten jos jotain tapahtuu ihmetellä että "mites se nyt silleen".

Voisin varmaan jatkaa vielä muutaman kappaleen asiasta, mutta eiköhän tuossa ollut se oleellinen.

[Jaani]

Hyvää pohdintaa, Blackwolf. En kuitenkaan ihan ymmärrä, mikä on varsinainen huolesi. Tai ymmärrän kyllä, mutta en ymmärrä perusteita.

On jo aika paljon, että laki kuitenkin määrää seurojen toimintasäännöt. Mikä suurempi asia voisi olla yhdityksen ohjenuorana kuin Suomen laki? Seuran saavat perustaa ketkä tahansa, ihan lain nojallakin. Seura saa myös päättää jäsenensä, myös asetusten mukaan. Frisbeeliiton ei mielestäni kannata poiketa Suomen laista tässä asiassa. Se on tietysti aina kovin valitettavaa, että seurassa sisäiset huonot kemiat ja jopa laittomuudet ovat mahdollisia. Niiden ratkaisemiseksi ei liene liittotasolla paljonkaan.

Liittohan ei hyväksy kumileimasimen ottein kaikkia seuroja jäseniksi. Seuran pitää hakea jäsenyyttä ja liitto tarkistaa seuran sääntöjen ja hallituksen kokoonpanon oikeellisuuden ennen hyväksymistä. Jos ne vaikuttavat olevan kunnossa, ei syitä hakemuksen hylkäämiselle ole. Selvennykseksi vielä, että seuran tulee olla RY, eli mitä tahansa kaveriporukoita ei hyväksytä jäseniksi. RY:t ovat taas käyneet läpi PRH:n hakumenettelyn, joten suodattimia SFL:n jäseneksi kyllä on.

Nyt en ole aivan varma, mutta ei tule mieleeni urheiluliittoja, jolla olisi henkilöjäseniä. Tai ainakin suurimmissa ja vanhimmissa lajiliitoissa seuran jäsenyys on kai oletusarvoinen.

Mikäli Blackwolfilla tai muilla on huolia tai ideoita tästä asiasta ja niitä haluaa tuoda hallitukselle tai minulle tietoon, niin sähköpostia vain sihteeri(ätti)frisbeeliitto.fi

[az_kip]

Kohdennettu yksittäinen kysymys, joka liittyy olennaisesti tähän strategiaprosessiin ja joka minua kiinnostaa myös seuraa pyörittävänä henkilönä:

Te, jotka olette SFL:n jäseniä suoraan, mutta ette minkään liiton jäsenseuran jäseniä. Miksi olette tehneet tällaisen valinnan? Mikä saisi teidät liittymään jonkun seuran jäseneksi? Ja mitä mieltä olette siitä ajatuksesta, että jatkossa suora henkilöjäsenyys liittoon ei olisi enää mahdollista, vaan liiton jäsen voisi olla ainoastaan olemalla jonkun liiton jäsenseuran jäsen?

[kastori]

No ainakin seuran rekisteröiminen, pyörittäminen jne. vaatii aikaa, ja aina tämmöiseen tehtävään ei löydy kiinnostusta. Tämä on tilanne varsinkin jos "seura" on lähinnä kaveriporukka, jonka jäsenistä mahdollisesti vain osa edes haluaa kilpailla liiton alaisissa kisoissa. Lisäksi monet seurat ovat aika sisäänpäin lämpiäväviä + mahdollisesti täysin eri asenteen koko lajiin omaavaa porukkaa. Eli toisin sanoen: valinnanvaraa seuran valinnassa ei juurikaan ole.

Kuten edeltä voi päätellä: Ajatus siitä että liitto hyväksyy jatkossa ainoastaan seurajäsenet ei saa minulta ainakaan kannatusta.

[Tapanote]

Eli toisin sanoen: valinnanvaraa seuran valinnassa ei juurikaan ole.

Kyllähän sitä voi seuransa valita. Ei mikään estä liittymästä toisella puolella maata sijaitsevaan seuraan, jos siellä on mukavampaa porukkaa. Esimerkiksi Tomoottajissa et olisi ensimmäinen helsinkiläinen.

[Bogey-Beemi]

Te, jotka olette SFL:n jäseniä suoraan, mutta ette minkään liiton jäsenseuran jäseniä. Miksi olette tehneet tällaisen valinnan? Mikä saisi teidät liittymään jonkun seuran jäseneksi? Ja mitä mieltä olette siitä ajatuksesta, että jatkossa suora henkilöjäsenyys liittoon ei olisi enää mahdollista, vaan liiton jäsen voisi olla ainoastaan olemalla jonkun liiton jäsenseuran jäsen?

Suosittelen liittoa lähestymään kyseisiä jäseniä vaikka mailiin lähetetyllä kyselyllä.

Avoin keskustelu on kyllä hyvästä, mutta kaikkea ei vältämättä kannata sanoa julkisella foorumilla.

[az_kip]

Te, jotka olette SFL:n jäseniä suoraan, mutta ette minkään liiton jäsenseuran jäseniä. Miksi olette tehneet tällaisen valinnan? Mikä saisi teidät liittymään jonkun seuran jäseneksi? Ja mitä mieltä olette siitä ajatuksesta, että jatkossa suora henkilöjäsenyys liittoon ei olisi enää mahdollista, vaan liiton jäsen voisi olla ainoastaan olemalla jonkun liiton jäsenseuran jäsen?

Suosittelen liittoa lähestymään kyseisiä jäseniä vaikka mailiin lähetetyllä kyselyllä.

Avoin keskustelu on kyllä hyvästä, mutta kaikkea ei vältämättä kannata sanoa julkisella foorumilla.

Tulemme vielä erikseen toteuttamaan Frisbeeliiton tulevaisuuteen liittyvän kyselyn kaikille frisbeeliiton ja sen jäsenseurojen jäsenille sekä sidosryhmille.

Itse olen sitä koulukuntaa, että kaikesta, mikä ei ole asiatonta tai asiaankuulumatonta, voi keskustella julkisesti julkisella foorumilla ja omalla nimellä. Tässähän on loppujen lopuksi kuitenkin kyse "vain" frisbeegolfista.

[Dizzy]

Ketjussa esitetyt kysymyksen ovat niin isoja, että mitään kokonaista vastausta ei pysty antamaan. Muutamia ajatuksia silti.

Mitä liitto tarjoaa seuroille? Jos kierrät kilpailuja, on vastaus varsin selvä. Jos taas harrastajana pyörit lähinnä kaveriporukoissa ja harrastat ihan omaksi ilokseen, mitä SFL voi tälläiselle henkilölle tarjota? Tälläiset henkilöt liittyvät seuroihin tukeakseen paikallista toimintaa. SFL jää usein hyvin vieraaksi, mitä nyt kerran vuodessa sinne pitää jotain maksaa.
Jäsenseuroissa SFL:n liittymismaksu sidotaan seuran jäsenmaksun yhteyteen. Kun osa jäsenistä kysyy, miksi? - pitää tulevaisuudessa olla parempi vastaus olemassa - kuin lajin kehityksen tukeminen.

On ihan luonnollista, että SFL on se kattojärjestö kilpailutoiminnan organisoimisessa. Jos SFL kuitenkin haluaa seurajäseniä, on sillä sitä kautta paljon henkilöjäseniä jotka eivät ikinä käy missää virallisissa kisoissa.

Tähän olisi luonnollisena vastauksena yksi vanha idea, mikä palvelee ihan jokaista lajin harrastajaa:

Green Card - tai millä nimellä se sitten tuotetaankaan meidän lajin harrastajille.

Nyt ovat pelaajamäärät niin isossa nousussa, että radat ovat ruuhkaisia ja vaaratilanteita tulee kokoajan lisää. Suurin osa näistä johtuu ihan yleisestä tietämättömyydestä lajin sääntöjä ja etikettiä kohtaan. Nyt olisi oikeasti hyvä aika tuottaa testi jolla varmistetaan että pelaaja ymmärtää kuinka siellä kentällä kuuluu käyttäytyä. Liiton jäsenille testin suorittaminen ilmaiseksi, muille nimellishinta (seurathan nämä testaukset kuitenkin järjestävät) Sitten vain lobataan tätä pakolliseksi lapuksi, jotta radoille saa tulla.

Kun jossain vaiheessa niitä sivullisiin tulevia osumia alkaa syntymään, olisi hyvä jos edes yritettäisiin tuoda sitä turvallista tapaa toimia sinne radoille. Yksikään seura ei tätä oikein voi yksin tehdä - Liitolla taas olisi siihen valtaa.
Auttaisi myös kaikkia meitä, jotka istuvat kylien, kaupunkien ja kuntien viskaalien kanssa perustelemassa miksi tätä lajia kannattaa tukea.

Kun ne uudet seurajäsenet kysyvät, miksi heidän pitää tukea liittoa, voimme vastata hänen maksavan green cardistaan - ja sitä kautta lisääntyvästä turvallisuudesta radoilla.

Anssi Sahri