Aloitan tälläisellä tapauksella, joka olisi voinut purskauttaa aamukahvit sierainten läpi monitorille. Onneksi en juo kahvia
http://www.frisbeepoint.fi/kauppa/index ... =page&id=1 Jalle Stoorin kohtaa lukiessa iski epäilys, että Jalle on pelkuri, kun ottaa varman voiton huonommasta pelaajasta. Nimimerkillä jo Jallelle hävinnyt
Koomisempi tapaus parin kevään takaa Munkkiniemestä. Lunta oli vielä maassa, mutta suuri osa oli sulanut ja lammet olivat valtavia sekä nurtsi veden vallassa pisimmän väylän heittopaikalla. Pitäviin kengänpohjiin luottaen otin vauhtia ja sain. Misson accomplished. Tosin onnistumista himmensi se, että olin lähes ylösalaisin ilmassa ja jäin vain noin 10 astetta täydellisestä suorituksestta. Laskeuduin leuka rinnassa takaraivolle, niskalle ja vasemmalle olkapäälle ja plaanasin hetken veden päällä upoten nurmi/lätäkkö/löllö multa seokseen niin että pärskyi.
Kun vaatteet olivat jo kastuneet ja likastuneet joka puolelta ja vierässä pakettiautossa istuva duunari ei pystynyt pidättelemään nauruaan, ajattelin, että en mä näin vähästä luovuta, kun hupikiessi oli kyseessä. Joten uusinnat ja lisää isännän silmään saippuua. Onnistui. Tosin parin vauhtiaskeleiden kesken liukastumiseen abortoidun yrityksen jälkeen. Olin siis taas pärskeiden keskipisteenä selälläni. Duunarilla meinasi kahvikuppi kaatua päälle kesken höröttelyjen
Uutta siimaan ja lähtihän sitä lopulta yritetynkaltainen siivu. Silti vain par tuli palkaksi vaivasta ja pyykkäys. Oli siinä duunarilla vähän ymmärtävämpi ilme, kun kesken onnistuneen draivin ilmalentoa käännyin ympäri ja elekielellä näytin, että näin sitä pitää. Molskis ja roiskis teidän vuoronne.
