Pimp my drive

[monster]

tosta vauhtijutusta vielä: upsissa esim oon heittäny paikaltaan reilut 120m ja vauhdilla reilun kympin enemmän ja foressa paikaltaan reilut 140m ja vauhdilla noin 160m, mut esim foren täysillä vedetty paikaaltaanheitto ei kyllä palvele frisbeegolffissa juurikaan. kauheeseen antsakulmaan rumasti riuhtastu vailla kontrollia. upsissa myös kontrolli häviää siinä. monesti saattaa näyttää että otan kovan vauhdin, mut todellisuudessa vauhdin lopun himmailen ja keskityn kontrolliin heitossa. pisimmät foret oon heittäny korkeessa antsassa, mutta toinen hyvä tapa myös on heittää hysseflippiä joka heittoteknisesti paljon vaikeempi suorittaa mielestäni kun käytössä alivakaa kiekko.(+tarttee enemmän notkeutta kropasta) korkeessa foreantsassa tietty kiekon nokka jää helposti ylös. itse kyllä pystyn heittämään korkeeta foreantsaa alivakaallakin kiekolla, mut silloin korkeutta täytyy olla tosiaan aika paljon ja hyvä jenga. noi kumpikin heitto on kyllä aika huonoja frisbeegolffiin, jos sit käytössä ei ole golfkenttää ilman outteja.

[tuminoid]

Tossa esim Jarmo heittää tollasen reilun satametrisen foren. http://youtu.be/toRf1ZgCI3U?t=1m23s
Jos kuvittelisi tuohon kiekon lentoradan päälle puunoksia, eli että kiekko ei voisi lentää korkeammalla luin lentää. Miten sama tehtäisisin rystyllä (no rollerilla, mutta se ei aina ole mahdollista).
Ihan korille asti tossa piti heittää jo suht kova fore.

Ei sitä rystyllä voikaan, ellei rolleri käy, mikään ei lennä suoraan ja fadee oikealle. Vaikea matala hyzerflippi, että kaartaa hieman oikealle ja oikaisu ettei rollaa on varmaan lähimpänä.

[jiiärrä]

Aina ei ole tarvetta viskoa alle puiden latvojen. Isot kädet revittelevät usein puiden yli. Niissä tapauksissa, joissa oksat lähellä teetä estävät yli puiden heiton, on yksi esoteerinen mahdollisuus rystyllä 120 m oikealle päätyvässä heitossa. Skippi ei tosin mene oikealle, joten toteutuksen late turnissa on oltava täydellinen ja kiekonkin pitää olla juuri heittäjälle sopiva. Puhtaalla heitollla on mahdollista saada kulunut alivakaa kiekko rystyllä lentämään suoraan alun 60-90 m ja sitten kääntymään antsaan ja oikealle. Kun korkeus on sopiva kiekon vauhtiin, jengaan sekä late turnin antsakulmaan nähden, kiekko voi laskeutua antsassa. Ei ole helppo saada aikaan ja yleisimmin tuollainen tapahtuu kuluneella perusmuovin kiekolla. En muista, missä näin Barry Schulzin haastattelun, missä juontaja kysyi, miten Barry sai Rocin kääntymään vaakalennosta oikeaan heiton loppuvaiheessa. Mulla ei ole normibägissä kiekkoa, jolla tuollaisen lennon saa aikaan. Kun en ole foremiehiä, pitäisi varmaan lisätä tuollainen kikkailukiekko. Ei mulla ole rolleriakaan, joten toi voisi ola sama kiekko.

Late turn perustuu kiekon lentonopeuden ja kierrosluvun erilaiseen hidastumiseen. Gyroskooppisen voiman pudotessa nopeammin kuin nopeuden, kiekko kiihdyttää antsakulman lisäystä. Tätä ei tapahdu ensimmäisten kymmenien lentometrien aikana. Normaalissa hysseflipissä antsaan meno hidastuu koko ajan loppuen kokonaan ensimmäisten kymmenien metrien lennon aikana.

B vaihtoehto on yleisempi, eli tosi hitaasti kulmaa muuttava hysseflippi, joka pääsee antsaan monen kymmenen metrin lennon jälkeen ja sittenkin aluksi minimaalisella kulmalla. Yleensä old school kiekkojen parhaimmisto muuttaa lentokulmaansa hitaammin kuin modernien kiekkojen enemmistö.

Tuo B vaihtoehto on helpompi heittää matalana 120 m päähän kuin late turn. Late turnissa ei ole mitään missausvaraa ja noin pitkässä paljon oikealle kääntyvässä heitossa tarvitaan aika lailla maailman huippua oleva heittäjä tai täydellinen suoritus hyvältäkin heittäjältä. Joten ne joilla on 120 m kontrolloitava kämmen, ovat selvässä etuasemassa väkisin rystyllä ilman rolleria heittäviin nähden tuossa heitossa.

[BacWooZ]

Mulla on todella kulunut champion roadrunner, jolla onnistuu oikealle lopussa kääntyvä heitto (RHBH). Mutta lähellekään 120 metriä en pääse matalana. ehkä 90-100 max, josta ekat 50-70m lentää suoraan. Maahan toi tulee väkisinkin pienessä antsassa (harvoin menee kuitenkaan rolleriksi), kun feidi on täysin olematon. En epäile hetkeäkään etteikö joku taitava kaveri pystyisi toistettavasti heittämään 120m samalla tavalla. Kiekolta vaadittujen ominaisuuksien vuoksi ko. heitto on todella herkkä tuulelle.

[Jaani]

Siinäpä sitten bäkkäriä: http://www.youtube.com/watch?v=jVbGmqiE ... HeH4uY_To=

On se paree kuin vuosi sitten samaan aikaan. Ainakin haku on aika kaukaa ja tasapaino on ihan okei. Ei myöskään satu niinkuin ennen.

[jiiärrä]

Kun kameran valotusaika on pitkä, kuvista tulee vauhtiblurrattuja. Ei saa helposti selvää kaikista yksityiskohdista. En ole ihan varma, pysyikö takajalka maassa kiekon irtoamiseen asti. Yritys oli hyvä, sillä isovapaan kärki oli viimeinen osa jalkaa, joka oli maassa. Viimeinen askel näytti minun ryntäykseltäni sori. Jalka heilahti kohti kohdetta ennen laskeutumista. Saattoaskeleet vaihtelivat täydellisestä hieman vajaisiin saaton pituudeltaan. Se rajaa varsinkin lantioon ja alaselkään kohdistuvaa rasitusta. Alaselkää suojaa myös hieman liikkuva lantio, mutta siinä menettää hieman tehoa. En osaa sanoa, montako metriä eroa lisää yläkroppaa kääntämällä olisi tarjolla. Sinun tapauksessasi en usko lisämitasta olevan iloa, kun heität tarpeeksi pitkälle muutenkin ja terveys on tärkeämpää. Vapaa käsi roikkuu vain mukana ja se ei lisää liikkumattomuudellaan tehoja.

Katsopa Disc Golf Monthly episode 94 Youtubesta ja se kohta, missä puhutaan kiekkoa suoraa viivaa vetämisestä vs lopussa kaarella vetämisestä. Sulla on kaari käden liikkeessä, kun et vie kyynärpäätä lähemmäs kohdetta ennen kyynärpään oikaisua ja se kohta, mistä Feldy ja GG puhuvat jalalla pyörähtämisestä. Siinä tulee eroa vapaasti pyörähtämisen, puolipönkkäyksen ja täyspönkän väliin. Vaikka sulla on hyvä isovarvas-kantapää-päkiä pyörähdys, se tapahtuu etuajassa. Se saa käden liikkumaan isommalla kaarella kuin olisi mahdollista heittää. Klinikassa ei ´muistaakseni puhuttu kyynärpään sijainnista, mutta se on toinen puoli suoran viivan heitossa jalan pyörähdyksen myöhästämisen ohella. Kun on näköjään mahdollista saada käden liikkeeseen kaari myös isovarvas-kantapää-päkiä pyörähdyksellä, pitänee tarkastaa kantaa ja todeta, että ehkä tuossakin tekniikassa pitää vähän jännittää lisää tukijalkaa, jotta pyörähdys tapahtuisi vasta sen jälkeen, kun kyynärpää on oiennut niin paljon, että kiekko liikkuu suoralla linjalla. Suoran viivan vetoa auttaa toki myös se, että veisi kiekon lähempää oikeaa rintalihasta ennen kyynärpään oikaisua. Ja se on ongelma Jaanin hauiksen halkaisijalla varustetuille pelaajille.

Käden ja rintalihaksen liikkuvuus voi auttaa hieman hankalan jäykän heittotuntuman kanssa tuolla tavalla heitettäessä. Venytystä. Paljon toistoja tekee epämiellyttävästä tuntumasta rutiinia ja mun rimpulakädellä ei enää ole oudon tuntuista vetää läheltä oikeaa rintalihasta. Kaikkeen tottuu. Mutta mulle on tietysti helpompaa vetää kiekko hipoen rintaa, kun sulla on varmaan tuplaten käden ympärysmittaa, mulla on 28,5 cm.

Käden veto on rennon näköinen, hyvä, se tarkoittaa kontrollia. Vedoissa oli antsoja mukana ja en tiedä, olivatko ne tarkoituksellisia. Yksi toistuva asia oli se, että käsi oli takana alhaalla ja edessä paljon ylempänä ja kiekon nokka pahasti ylhäällä. Ainoa tapa jolla tuo ei syö pituuksia, on hysseflippi kovilla tehoilla, kun kiekko putoaa ilman pahaa ilman vastusta annukassa, kun liikeen suunta on pienellä kulmalla vapaata pudotusta ylhäältä alas. Muulloin noin jyrkkä nokkakulma söisi Classic Rocistakin pituutta metritolkulla. Puhumattakaan nokkakulmalle herkillä moderneilla speed 13 kiekoilla.

Tukijalan polven taittokulmalla kannattaa eksperimentoida. Hieman jyrkempi kulma ja alempi stanssi voi suojata polvea paremmin väännöltä. Yksilöllisiä eroja on varmasti riippuen erilaisista kulumista. Mulle staattinen jännitys kyykätessä toi hirveän havainnon. Kipu rajaa kyykkäyskulman 60-65 asteeseen, vaikka dynaamisessa kyykkäyksessä menen ongelmitta syväkyykkyyn ja ylös 50 kertaa. Ylikin tarvittaessa. Eli työelämävaatimusten mukaan mitoitetun UKK instituutin kuntotestin mukaiseen parhaaseen kuntoluokkaan kuulun dynaamisessa testissä.

Muuten heitto näyttää rennolta ja pakottamattomalta, joten tarkkuuteen ja toistettavuuteen tuo tekniikka on muuten hyvä paitsi, että käden kaarella liikkuminen heiton lopussa tekee ajoituksista ja otteen kovuudesta vaativia, jotta kiekko irtoaisi joka kerta samaan suuntaan. Kaarella heittäen kiekko on sikalyhyen ajan menossa oikeaan suuntaan, kun suoralla viivalla on paljon enemmän turvamarginaalia, kun kiekko liikkuu oikeaa paikkaa kohti enemmistön heitosta. Ei siis koko aikaa, koska pieni kaari tulee väkisin kyynärpään oikeamisen aikana. Se on silti paljon parempaa kuin liian aikaisen olkapäällä kääntäen suoralla kädellä heitto. Kuten sinulla. Tuossa tekniikassa kiekko irtoaa kädestäsi jotain 25 cm etuajassa ja se syö mittaa. Tai toisin päin käännettynä tarkkuutta, kun voisit mahdollisesti menetettyä tehoa kompensoimalla tekniikkaa muutamalla heittää vähän alemmin tehoin. Yleensä alemmat tehot tarjoavat mahdollisuuden heittää tarkemmin. Siinä tuli pari isoa muttaa, jotka voivat treenauksesta riippuen muuttaa käytännön tuloksia paljon. Kuten tiedät, käden lihakset ovat rennompia, kun kiekon vie kaukana oikeasta rintalihaksesta ja se tasoittaa tehon tuoton eroa. Kun snap kärsii himmatusta heitosta, snapin tarkkuuslisäykset haihtuvat ainakin osin. Kyllä snap lisää tehon ohella myös tarkkuutta.

Kun liikkuvia osia on paljon eri tekniikoiden sisällä ja tekniikoiden välillä ja treenimäärätarpeet ovat valtavia usean eri tekniikan oppimiseksi hyvin (tai edes yhden), niin ei ole ihme, että porukalla on hyvin erilaisia kokemuksia heittämisestä. Laji kuin laji, tiede kuin tiede, taiteenala kuin taiteenala jne. niin aina löytyy erilaisia kuppikuntia. Minusta olisi parasta oppia kaikki tavat hyvin ja taustalla olevat luonnolait, jotta näkee, mitkä ovat plussat ja miinukset eri tekniikoiden välillä ja mitkä tekijät suosivat erilaisilla fyysisillä ominaisuuksilla varustettuja pelaajia missäkin tekniikassa.

Vain kaikkea kokeilemalla ja hyvin oppimalla, pystyy oppimaan, mikä tekniikka toimii parhaiten kenellekin lyhyellä tähtäimellä vs pitkällä tähtäimellä. Usein lyhyen tähtäimen edut rajaavat pitkällä tähtäimellä saavutettavaa parasta mahdollista tulosta. Ja lopputulosta on vaikeaa arvioida, kun ei ole helppoa tietää, miten hyvä on minkään tekniikan toteuttamisessa ennen kuin vuosien kokemuksen tuoman jälkiviisauden perusteella. Sikäli on hyvä ammentaa aiempien heittäjäsukupolvien ja tieteilijöiden kokemuksista ja mittauksista. Vielä ei kukaan muu kuin Feldy ole väittänyt tietääkseni löytäneensä parasta mahdollista tekniikkaa. Feldyä ja Averyä ainakin on mitattu paljon, mutta kun en tiedä tulosten ja mittaustapojen julkaisusta kaikille, ei tieteelliset standardit ole täyttyneet ja siten ei ole mahdollista yrittää toistaa testejä. Tai treenata tuloksia rajaavia lihaksia, jotta voisi mahdollisesti saada eri tavoin heittämällä parempaa tulosta aikaan. Feldy ja Jenkins heittävät eri tavoin, mutta Avery on paljon kovakuntoisempi kaveri. Mestaruuteen asti riitti molempien rahkeet.

Kuka tietää, onko edes yhtä parasta tapaa heittää kaikille heittäjille? Tilanne tutkimuksessa lienee pahasti keskeneräistä, joten mä en ainakaan uskalla väittää mitään tapaa käytännössä ylivoimaiseksi kaikille. Yleensä kokeneelle hyvin yhdellä tavalla heittävälle pelaajalle oma tekniikka on paras, koska kaiken voi oppia ja vaikka joku muu voi saada paremmasta tekniikasta etua, se ei tarkoita sitä, että toinen kokenut heittäjä pystyisi heti oppimaan toisen tekniikan niin hyvin, että se voittaisi tuloksissa vanhan. Vanhan tekniikan etu on tuttuus ja luottamus omaan tekemiseen. Vaikka oppisi suorittamisen periaatteen oikein uudessa tekniikassa, menee aikansa päästä sinuiksi sen kanssa henkisellä luottamustasolla.

[Jaani]

En ole ihan varma, pysyikö takajalka maassa kiekon irtoamiseen asti.

Mä olen, pysyi.

Viimeinen askel näytti minun ryntäykseltäni sori.

Nyt ihan vain kommenttina tähän, että en usko, että näet omaa heittoasi yhtään niin kuin minä näen. Sulla kun tuntuu olevan aika eri käsitys omasta tekniikastasi. Mä en näe meillä mitään samaa sori. Voidaan laittaa videot rinnakkain ja verrata.

Siinä tulee eroa vapaasti pyörähtämisen, puolipönkkäyksen ja täyspönkän väliin.

Olet nyt luonut käsitteen "puolipönkkä", jossa on ristiriita yhdyssanan osien välillä.

Vaikka sulla on hyvä isovarvas-kantapää-päkiä pyörähdys, se tapahtuu etuajassa. Se saa käden liikkumaan isommalla kaarella kuin olisi mahdollista heittää.

Eli teen nyt jotain, mikä ei ole mahdollista?

Ja se on ongelma Jaanin hauiksen halkaisijalla varustetuille pelaajille[...] Mutta mulle on tietysti helpompaa vetää kiekko hipoen rintaa, kun sulla on varmaan tuplaten käden ympärysmittaa, mulla on 28,5 cm.

Höpö höpö. Mulla on pienet kädet, ja on habampia pelaajia ja hienoja tekniikoita. Ymmärrätkö kuinka iso hauis on, kun sen ympärysmitta on lähes 60cm? Puhutaan todella isosta bodarista.

Vedoissa oli antsoja mukana ja en tiedä, olivatko ne tarkoituksellisia. Yksi toistuva asia oli se, että käsi oli takana alhaalla ja edessä paljon ylempänä ja kiekon nokka pahasti ylhäällä. Ainoa tapa jolla tuo ei syö pituuksia, on hysseflippi kovilla tehoilla, kun kiekko putoaa ilman pahaa ilman vastusta annukassa, kun liikeen suunta on pienellä kulmalla vapaata pudotusta ylhäältä alas. Muulloin noin jyrkkä nokkakulma söisi Classic Rocistakin pituutta metritolkulla. Puhumattakaan nokkakulmalle herkillä moderneilla speed 13 kiekoilla.

Oli antsaa mukana. Olin paikalla ja näin, että kiekko ei lentänyt nokka pystyssä, minkä päätelmän teit katsottuasi videota, josta et oikein saanut selvää.

Minusta olisi parasta oppia kaikki tavat hyvin ja taustalla olevat luonnolait, jotta näkee, mitkä ovat plussat ja miinukset eri tekniikoiden välillä ja mitkä tekijät suosivat erilaisilla fyysisillä ominaisuuksilla varustettuja pelaajia missäkin tekniikassa[...]Vain kaikkea kokeilemalla ja hyvin oppimalla, pystyy oppimaan, mikä tekniikka toimii parhaiten kenellekin lyhyellä tähtäimellä vs pitkällä tähtäimellä.

Olen eri mieltä pelaajana, mutta samaa mieltä heittotutkijana. En missään nimessä käyttäisi aikaa kahlatessani tekniikoiden ja teorioiden välillä vuosikausia löytääkseni jonkun mahdollisesti paremman tavan, koska siinä ajassa todennäköisesti se vähän huonompikin tapa olisi jo alkanut toimia.

Vielä ei kukaan muu kuin Feldy ole väittänyt tietääkseni löytäneensä parasta mahdollista tekniikkaa. Feldyä ja Averyä ainakin on mitattu paljon, mutta kun en tiedä tulosten ja mittaustapojen julkaisusta kaikille, ei tieteelliset standardit ole täyttyneet ja siten ei ole mahdollista yrittää toistaa testejä. Tai treenata tuloksia rajaavia lihaksia, jotta voisi mahdollisesti saada eri tavoin heittämällä parempaa tulosta aikaan. Feldy ja Jenkins heittävät eri tavoin, mutta Avery on paljon kovakuntoisempi kaveri. Mestaruuteen asti riitti molempien rahkeet.

Tämä on nyt ehkä suurin pointti tässä koko ketjussa. Otetaan Feldy, ja koetetaan juntata sen tekniikka ideaaliksi, jota kaikkien tulkee noudattaa vain siksi, koska hän on omasta mielestään keksinyt parhaan mahdollisen tavan heittää. En ole mitannut, mutta Feldyn paras mahdollinen tekniikka ja mun täysin vajavainen räpellys eroavat melko vähän itse heiton pituudessa. Avery ei mielestäni ole mitenkään erikoinen suoralla vauhdilla heittäessään.

Kuka tietää, onko edes yhtä parasta tapaa heittää kaikille heittäjille? Tilanne tutkimuksessa lienee pahasti keskeneräistä, joten mä en ainakaan uskalla väittää mitään tapaa käytännössä ylivoimaiseksi kaikille.

Minäpä tiedän, ei ole. Muuten kaikki parhaat heittäisivät yhtä pitkälle ja samalla tekniikalla. Mukaan luettuna kaikki lajit.

Yleensä kokeneelle hyvin yhdellä tavalla heittävälle pelaajalle oma tekniikka on paras, koska kaiken voi oppia ja vaikka joku muu voi saada paremmasta tekniikasta etua, se ei tarkoita sitä, että toinen kokenut heittäjä pystyisi heti oppimaan toisen tekniikan niin hyvin, että se voittaisi tuloksissa vanhan. Vanhan tekniikan etu on tuttuus ja luottamus omaan tekemiseen. Vaikka oppisi suorittamisen periaatteen oikein uudessa tekniikassa, menee aikansa päästä sinuiksi sen kanssa henkisellä luottamustasolla.

Otan mielelläni vinkkejä vastaan, mutta nyt koetin tässä osoittaa, miksi tällä kertaa en usko oppeihisi. Niissä on liikaa ristiriitoja ja hatusta vedettyjä päätelmiä, jotta ne vakuuttaisivat minut harjoittelemaan niiden innoittamana. En mitenkään väitä, että heitän täydellisesti, mutta tällä kertaa heitin hyvin, rennosti ja "toistettavasti" about juuri niinkuin näinkin heittoni mielikuvissa. Se paranee pikkuhiljaa kun treenaa ja tekee toistoja paljon ja pitää fysiikasta huolta enenevässä määrin. Se tuskin paranee sillä, että miettii myöhempää irrotusta tai kyynärpääkulmia, koska tässä on kuitenkin kyseessä tarkkuuslaji, jossa pituudesta on vain hyötyä. Sitä tärkeämpää osaa ei kannata uhrata, etenkin kun pituusheittoon on täysin eri tekniikka. Sitä voidaan katsoa sitten toiste.

[jiiärrä]

Mä olen kuvannut itseäni ja siten pystyin vertaamaan tekniikoitamme, tosin tässä tapauksessa vain muistista, mutta tiedän, miten karulta täysvauhtini vika askel näyttää. Se pomppaa esiin kuin kipeä peukalo uudestaan kolhittuna Meillä molemmilla oikea jalka siirtyy lantionivelestä kohti kohdetta. Erona on se, että mä juoksen suoraa linjaa ja sä teet kaarta ja asetat jalan maahan suhteessa juoksusuuntaan, eli eri paikkaan kuin mä. Molemmat meistä asettaa oman tekniikan mukaiseen optimipaikkaan jalan maahan yleensä.

Tarkoitin tekniikoidemme samanlaisuudella sitä virhettä, joka meidän heitoissamme on yhteistä, eli jalan liikettä lantionivelestä eteen heilautuksella. Mulla on välillä yhtä vähän tota virhettä kuin sulla ja pahimmillaan noin 20 cm lisää askelpituutta. Kaikkia välimuotoja löytyy. Pienemmissä vauhdeissa mulla on näitä heittojasi lyhyempi vika askel. Sulla voisi huoletta olla 10, ehkä jopa 15 cm lyhyempi askel tuohon vauhtiin. Kokeilemalla selviää paras tulos kullekin vauhdille, kukaan ei voi sanoa, mikä on sinulla paras askelpituus, kun ei ole tiedossa sun lantionikaman liikkuvuus. Liian lyhyet ja pitkät askeleet molemmat lukitsevat lantionivelen ja se vie tarkkuuden ja osan tehosta.

Osoita ristiriita sanan puolipönkkä välillä. Ja älä sekoa kielioppiin, joka ei millään tavalla liikuta kiekkoa senttiäkään. Olen jo speksannut, mitä puoli sanassa puolipönkkä tarkoittaa. Voit lukea sen aiemmasta viestistäni. Se viittaa siihen, että siirretään ajankohtaa, milloin kantapää aloittaa pyörhdyksen myöhemmäksi. Se tehdään jäykistämällä jalkaa pönkäksi hetken aikaa, ei koko ajan, kuten pönkkäyksessä. Sitten kun lantio on alkanut perusasennosta liikkeen, jalka löysennetään ja annetaan pyörähdyksen tapahtua esteettä -toisin kuin pönkässä. The devil is in the details jälleen kerran.

En ymmärrä, miten päädyit johtopäätökseen, että tekisit jotain mahdotonta.

Jaanilla on isommat hauikset ja epäilen vahvasti vähemmän venyvyyttä. Mulla jäi pistettä vajaaksi yliliikkuvuussyndrooma ja mulla on monissa osissa ruumista selvää yliliikkuvuutta, joten minun on selvästi helpompaa taipua jyrkempiin kulmiin nivelistä.

Minun silmääni näytti siltä,että kiekon nokka on perää korkeammalla. Uusintakatselut eivät muuta havaintoani. Sellainen pointti, etten ole varma blurrin takia hyvin lyhyen ajan tapahtumasta takajalan maasta irtoamisajankohdan ja kiekon kädestä irtoamisajankohdan suhteen, missä pitää katsoa kahteen paikkaan samaan aikaan. Videon tarkkuus riittää hyvin paljon pitkäkestoisemman yhteen kohtaan katsomiseen, eli kiekon lentoradan seuraamiseen. Eipäs tuupata itse keksimiäsi rajoitteita mun havaintokyvylleni.

Mä olen sitä mieltä, että kokeneen heittäjän, joka on hyvä ruumiin hallinnassa, pitäisi pystyä melko nopeasti omaksumaan tekniikan kuin tekniikan. Yhden tekniikan täydelliseksi hiominen käytännön mahdollisuuksien rajoissa pitäisi auttaa paljon muiden tekniikoiden omaksumisessa. Koska silloin tietää jo, miten ruumista hallitaan ja mitä liikkeitä pitää tehdä -ainakin pääosin. On totta, että silloin kun mikään tekniikka ei ole vielä huipputasolla tai ruumiin hallinnan ollessa alle huipputasoa, ei ole järkevää eikä helppoa opetella useita tekniikoita. Ja on täysin mahdollista, ettei osaa mitään riittävän hyvin ja toisia tapoja vielä huonommin. Siksi on helppoa tehdä virheellisiä päätelmiä tekniikoiden välisistä eroista. Kun erojen selittävistä tekijöistä heittäjän huonous ko. tekniikan toteutuksessa saattaa olla isoin vaikutukseltaan.

Tähän heittona se, etten heitä Feldyn tekniikalla, kun en hirveästi ole sitä treenannut. Välillä osui aika hyvin kohdallekin ilman alkuvauhteja, mutta omilla virheilläni maustetulla tekniikalla heitin pidemmälle. Ja siinä on taatusti taustalla se, etten voinut heittää niin hyvin Feldyn tekniikalla, kun tiedän teoriassa ja pystyn käytännössä toteuttamaan vajailla tehoilla. Koska omalla tekniikallani voin pistää 100 % lasiin ja Feldyn tekniikkaa isovarvas-kantapää-isovarvas pyörähdyksellä en voi tehdä yhtä kovista vauhdeista ainakaan vielä, kun nilkka ei kestä sitä. Saa nähdä, löytyykö apuja tulevaisuuteen lääkärin määräämistä korkeanilkkaisista koriskengistä, jotka suojaavat kolhittua nilkkaa. En voi oman kokeilun perusteella sanoa rehellistä vertailua tehneeni ennen kuin voin ottaa alkuvauhdit Feldyn tekniikkaan. Mañana toivottavasti. Tänään pitäisi selvitä, tuleeko puukkoa, epäilen sitä, mutta eihän sitä tiedä, mitä spesialisti sanoo.

Mä en missään nimessä usko lajin sisällä olevan vielä niin paljon tietoa, että mitään tekniikkaa voitaisiin aukottomasti väittää parhaaksi ja siten en missään nimessä väitä Feldyn tekniikkaa parhaaksi. Jos en Averynkään, vaikka sillä tavalla on viety pirusti maailmanmestaruuksia monien toimesta. Eikös jossain Clash videossa (Tupelo Bay tai Charleston Classic oletan) Avery runtannut jotain 190 m suoraa viivaa vähätuulisissa oloissa? Ei ole ihan heiveröinen jäbä hän. Epäilen vahvasti, että Jaani on monin osin, ellei joka suhteessa voimakkaampi kuin Feldy. Jotta mitat eri pelaajien heitoissa olisivat vertailukelpoisia, pitäisi muun muassa kompensoida voimien ja noeuden erot. Se taas on niin monipuolinen soppa eri rajaavia voimatekijöitä, että tutkittavan sisällön määrä on massiivista. Taitaisi minun tietoni rajata tutkimusta pahasti, joten Dartfish -ohjelmiston ostaminen ei taitaisi riittää. Siksi on helpompaa, että jokainen kokeilee itse suurnaopeuskameran ja lentopituusmittojen avulla, mikä toimii juuri nyt hänellä parhaiten. Se on ainoa budjettitapa tehä tutkimusta. Kun olisi iso pino maailman taitavimpien heittäjien tuloksia kasassa, siitä voisi joku urheilututkija saada jotain jännää aikaan.

Mä en uskalla allekirjoittaa tällä tietomäärällä tutkimusten vaikeudesta ja päätelmien virheiden lähteistä ilman paaaaaaljon tarkempia tutkimuksia ja valtavasti suurempaa tietomäärää Jaanin väitettä, että ei ole yhtä parasta tekniikkaa. Mutta en voi allekirjoittaa päinvastaistakaan väitettä koska en lähde hutkimaan, kun ei ole riittävästi tutkittu. On täysin mahdollista teoriatasolla, että on yksi paras tekniikka frisbeegolfiin ja tuloseroja ja eri tekniikoiden käytössä oloa selittävät eniten pelaajien tietämättömyys tekniikoista, ruumiista, aerodynamiikasta jne. Ja että fysiologiset erot rajoittavat eri pelaajien mahiksia päästä lähimmäksi parasta tekniikkaa, joten pelikenttä ei ole tasainen kaikille. Se pätee kaikissa lajeissa, kun Colin Jacksonin reisilihasnäytteessä uran jälkeen löytyi 97 % nopeimpia lihassoluja entisen tutkitun ennätyksen ollessa 40 % ja se oli yli normiammattiurheilijoiden keskiarvon rajusti. Ei ole mitään varmuutta siitä, että muissa lajeissa olisi paras tekniikka sama kuin fribassa, joten suoria vertauksia ei voi tehdä ennen kuin on tutkittu tarkkaan kaikki lajit. Kun useissa lajeissa tekniikoita muutetaan uuden tutkimustiedon ja erilaisen harjoittelun myötä, ei edes ison rahan lajeissa voida vielä sanoa, että nyt on tie kuljettu loppuun ja kaikki on kokeiltu ja paras tekniikka on löydetty. Siksi rajujakin parannuksia on tapahtunut ennätyksissä. Ja näitä lajeja tutkitaan miljoonilla vuosittain ympäri maailmaa yliopistojen parhaalla tekniikalla ja ammattitutkijoilla, joilla on tohtorin tutkinto. Ja tutkimuksista tulee tuloksia ja suorituksiin parannuksia. Tätä taustaa vasten epäilen mitä syvimmin, että kannattaisi tehdä johtopäätöksiä puolesta tai vastaan tiedon tilasta lajimme sisällä. Meillä kun ei ole tehty murto-osaakaan tutkimuksista, joita isoissa lajeissa tehdään.

En siis usko, että kannattaa kokeilla kaikkia tekniikoita vuosia, vaan kehittää ensin luontaisimmalta tuntuva ja parhaan lyhyen tähtäimen tekniikkaa niin pitkälle kuin mahdollista ja kun siinä alkaa tulla rajat vastaan kehittymisestä, kokeilla kaikkia jippoja, joita maailman huiput käyttävät. Ja omaksua vähintään kaikkien huippujen eri tekniikoiden yhteiset osat, jos vähänkään pystyy niitä toteuttamaan. Ja jos ei heti natsaa, voi ongelmallista kohtaa lykätä myöhemmälle kokeilulle, kunne muut uutuudet on ajettu sisään ja ovat muuttuneet rutiineiksi, jotka toteutuvat automaattisesti ilman miettimistä. Siinä ei pitäisi kokeneelle heittäjälle mennä kuin kuukausia korkeintaan. Kun taas kokenut loistavalla ruumiin hallinnalla varustettu tyyppi saattaa pystyä toteuttamaan uuden tekniikan hyvin ekana päivänä. Se on niin väärin, että joillekin homma on noin helppoa Tälläisiä kavereita on olemassa, mutta useimmiten selityskin löytyy. Viime Big Dssä yksi ekan, vai olisiko ollut juuri ja juuri tokan vuoden heittäjä Trey jotain oli aika korkealla tulosluettelossa melko pitkillä siivuilla. Hän sanoi saaneensa apua tekni.-ikkaan aiemmasta urheilutaustastaan ja olevansa kovassa kunnossa, joten hänen kehittymisensä on ollut nopeaa suhteessa enemmistöön pelaajista. Ja sitten meillä on monster

Mä epäilen, ettei Jaani oikein ymmärrä, mitä olen tarkoittanut, joten epäilen hänen päätöstensä asiapohjaisuutta. Eiköhän ne ristiriidat ole pääasiassa kommunikaatio-ongelmia, tiedon puutetta ja väärinkäsityksiä. Ainakin pääosin. Onneksi kenenkään ei ole pakko treenata mitään ja ei ole minulta pois, jos Jaani ei ymmärrä minua tai halua treenata muiden ihmisten kokemusten ja tiedon perusteella. Ja pakollinen disclaimer: Mä olen vain viestin tuoja, en mä ole tietääkseni keksinyt mitään, vaan välitän muiden tietoja ja kokemuksia. Mä olen toki kokeillut paljon itsekin ja voin heittää omakohtaisia kokemuksia joistakin asioista. Se ei tee mistään viestistä oikeaa, mutta minusta kannattaa kuunnella kaikkia menestyneitä pelaajia ja heidän infoaan jaan.

Olen samaa mieltä siitä, että Jaanilla on tekniikka parantunut viime vuodesta. Olen myös samaa mieltä siitä, että terveys kuntoon ja toistoja kehiin, niin kyllä sieltä parannusta pitäisi tulla. Minäkin keskittyisin Jaanin pituuksilla tarkkuuden ja toistettavuuden kehittämiseen. Yksi tapa toistojen lisäksi on hioa tekniikkaa aina vain paremmaksi. Hyvä homma Jaanilla on se, ettei välttämättä ole jäljellä niin hirveän paljon parannetavaa. Se ei tarkoita sitä, etteikö kannata hioa loputkin kohdalleen. Ihan näin kontrolliheitoissakin.

[Bogey-Beemi]

Äijät on kyl ihan huippuja. Kiitos siitä.

[PM]

Äijät on kyl ihan huippuja. Kiitos siitä.

[jontsa]

Mä tuun Pete kuvaa sua huomenna, ni näytetään mallia!

[monster]

Siis kuvaat Peten heittoja ja omaa nauruas?:)

[jiiärrä]

Äijät on kyl ihan huippuja. Kiitos siitä.

Kun Jaanilla on pirusti fysiikkaa ja hyvä tekniikka jo nyt, olisi sääli, ettei hän hioisi sitä huippuunsa kokeillen kaikkea, mistä voi saada parannusta -niin kaikessa tutkimustyössä joutuu tekemään, jos haluaa olla perusteellinen ja parantaa mahdollisuuksia löytää edistysaskelia. Siitä Suomelle uusi stara kansainvälisiin ympyröihin

[Jaani]

Niin, kova yritys on ollut kansainvälisiin ympyröihin. Juna taisi mennä siltä osin jo, mutta ehkä jostain kansallisesta kisasta irtoaa kympinsakin sijoitus vielä.

[KURKO]

Kun Jaanilla on pirusti fysiikkaa ja hyvä tekniikka jo nyt, olisi sääli, ettei hän hioisi sitä huippuunsa kokeillen kaikkea, mistä voi saada parannusta -niin kaikessa tutkimustyössä joutuu tekemään, jos haluaa olla perusteellinen ja parantaa mahdollisuuksia löytää edistysaskelia. Siitä Suomelle uusi stara kansainvälisiin ympyröihin

Mun mielesta Jaanin tekniikka ja monipuolisuus riittaa jo maailman huipputasolle, ainakin kepeasti Euro-Tourin finaaleihin. Henkinen puoli pelista kuntoon ja paketti on valmis vaikka mihin. Tuolla tasolla pilkun viilaamiset tekniikassa on vain haitaksi, paitsi jos haluaa varmistaa pelikunnon lapi turnauksen tai estaa loukkaantumisen.