hece kirjoitti:raaraa kirjoitti:Löytötavaralaki taitaapi sanoa, että ns. vähäarvoinen (alle 20 egee) tavara, jonka omistaja ei ole tiedossa, saa löytäjä pitää. Poikkeus on tavarat joiden omistaja on vaivatta selvillä, eli periaattees yhteystiedoilla varustetut, joista pitäisi viivytyksittä löydettäessä omistajalle ilmoittaa... Eli jos kaveri nimettömiä kiekkoja kalastelee ja myy niin se on sitten yrittäjähenkeä se

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880778:
Vähäarvoisena pidetään löytötavaraa, jonka raha-arvo on enintään 20 euroa ja jolla ei ilmeisesti ole omistajalle erityistä käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa.
Ei liene epäselvää voiko käytetyllä kiekolla olla omistajalle käyttö- tai tunnearvoa.
"6 §
Vähäarvoisesta löytötavarasta ilmoittaminen
Vähäarvoisen löytötavaran talteen ottamisesta, joka on tapahtunut muualla kuin 5 §:ssä tarkoitetussa laitoksessa, on löytäjän ilmoitettava omistajalle, jos tämä on tiedossa. Vähäarvoisen löytötavaran, jonka omistaja ei ole vaikeudetta selvitettävissä, saa löytäjä pitää. (
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880778 )"
Kuten tuossa jo laitoinkin, tämä koskee kiekkoja, joissa omistajista ei merkintää. yhteystiedoilla merkatut pelivälineet ovat asia erikseen ja suurimmalla osalla ainakin itse kantamistani kiekoista on melkoisesti henkilökohtaista arvoa, minkä vuoksi niihin myös nimeni raapustan. tällaisten kiekkojen myyminen on mitä isoimmassa määrin pahansuopaa, poiskitkettävää toimintaa.
Nimettömien kiekkojen viskely ainakin itselle kertoo lähinnä sen, ettei ILMEISTÄ käyttö-, tunne- tai muuta henkilökohtaista arvoa kyseisellä kiekolla omistajalleen ole.