Suomen Frisbeeliiton tulevaisuus

[jiiärrä]

Lähtisin siitä, ettei pidä suunnitella, että ulkopuolisiin osuu. Eli pitäisi saada mahdollisimman suuret hajuraot uusille radoille ulkopuolisten liikuntapaikkoihin ja pakollisena kouluttaa tapakulttuuri pelaajille. Siinä green card ja liiton palveluiden uloittaminen tuohon suuntaan olisi hyvin perusteltua.

[az_kip]

Liiton tulevaisuustyössä on tällä hetkellä menossa jäsenistölle suunnattu kysely. Kysely on lähetetty kaikille Suomen Frisbeeliiton suora- ja henkilöjäsenille. Jos et ole saanut kyselyä, ole yhteydessä liiton toiminnanohjaajaan: toiminnanohjaaja(a)frisbeeliitto.fi

Vastausaikaa on 26.8. asti ja jo nyt on tullut lähes 300 vastausta! Käykääpä siis kaikki jäsenet vastaamassa ja vaikuttamassa liiton tulevaisuuteen. Kyselystä tehtävän analyysin pohjalta liiton hallitus tekee liiton syyskokoukselle esityksen liiton strategiaksi. Tämä strategiaesitys tulee hyvissä ajoin ennen syyskokousta kommentoitavaksi.

Tulevaisuustyön tausta-ajatteluksi linkitän mielenkiintoisen artikkelin suomalaisen squash-harrastuksen hurjasta noususta ja lähes tuhoutumisesta. Squash nousi parin vuosikymmenen aikana 1980-luvun puolivälissä yhdeksi Suomen ykköspelilajiksi 100 000 harrastajalla ja 450 harrastuspaikalla. Viimeisimmässä kansallisessa liikuntatutkimuksessa harrastajia on enää 14 500 ja harrastuspaikkojen määrä on jyrkässä laskussa. Suomen Frisbeeliitto on hyvin pitkälti samanlaisten haasteiden edessä ja siksi onnistunut strategia ja sen onnistunut toteutus onkin lajin menestyksen ja suosion kannalta elintärkeää.

"35-vuotias suomalainen squash nousi ja laski ennätysnopeasti": http://www.slu.fi/lum/06_06/uutiset/35- ... squash_no/

[jiiärrä]

En viitsinyt avata uutta ketjua, joten onko koulutusohjelmista ollut jotain lisäideointia ja onko eri ikäisille suunnattu erilaista sisältöä? Kesken treenin tuli liikunnan maikka kysymään, voisinko vetää fribatunnin yläaasteen luokalle aikaa max tunti 15 min jalkapallokentällä 3 viikon päästä. Korin ja kiekot vien ja ajattelin enemmän toimintapainotteista kuin luennoitua hommaa, jossa näytän vain minimin tekniikasta turvallisuusohjeiden jälkeen ja annan porukan kisata eri matkoilta koriin ja sitten pituusheittoa. Siinä sivusta seuraten, kuka tarvitsee minkäkinlaista henkilökohtaista vinkkiä. Onko suosituksia, miten pidetään jengin mielenkiintoa yllä ja mitä putti-, lähestymis- ja pituuskisamaista touhua koriin voisi harrastaa avoimen kentän maksimidistancea ennen?

[jiiärrä]

Pidin eilen liikuntatunnin Aleksis Kiven koulun yläasteikäisille Kallion kentällä. Koska kyseessä ei ollut vapaaehtoinen porukka ja maikka painotti liikuntaa teorian sijaan, osoittautui hyvin selvästi, miksi green cardille on käyttöä. Vaikka kerroin, miksi heitetään jonossa vuorollaan, minä, maikka ja opplaat olivat ristitulessa pitkän aikaa. Ei nämä junnut tajunneet sitä, miten paljon kiekot sattuvat, jos osuu. Porukka oli kuin lehmät kevätlaitumella tai koiranpennut nähtyään jotain lentävää. Aika paljon liikaakin mentiin ilon kautta. Tämä oli valinnainen liikuntakurssi muissa lajeissa kilpaileville pelaajille ja porukka pisti itse heti kisoja pystyyn keskenään sen lisäksi, mitä mä heille pistin haasteeksi. Aloitin putilla, sitten midareilla ja lisätekniikkavinkkejä tarpeen mukaan tiputellen siirryttiin draivereihin. Sen jälkeen jokaiselle putteri, midari ja draiveri käteen ja kentän toiseen päähän testaamaan, kuka pääsi vähimmillä heitoilla koriin. Siinä vaiheessa kilpailuvietti oli jo aika kova ja jengi selvästi älysi, mistä lajissa on kyse ja miksi on erilaisia kiekkotyyppejä. Tämän jälkeen porukka revitteli vielä itsekseen pituuskisaa.

Annoin porukalle omaksi kiekon mieheen ja jäin heittämään kentälle. Seuraavalla välitunnilla yksi osallistujista tuli kolmen osallistumattoman kaverin kanssa heittämään hänen kiekkoaan, joten löin näillekin kavereille kiekot käteen. Maikka soitti jälkikäteen ja tiputan koululle lainattavaksi oppilaille kiekkoja ensi viikolla. Näillä kiekoilla porukka pystyy myös liikuntatunnin aikana treenaamaan lajin alkeita. Vain iltapäivään sijoittuvilla valinnaisilla kursseilla porukka ehtii lähimmälle radalle, joten hyöty ei ole niin iso kuin Helsinki English Schoolille, mihin tiputin 44 kiekkoa toukokuussa. HES sijaitsee Meilahden radan vieressä.

Taisi tulla levitettyä fribailun ilosanomaa tehokkaasti, kun ryhmä oli monikulttuurinen. Porukkaa oli juuriltaan Suomen lisäksi itäisestä Euroopasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Jos sana lähtee kiertämään porukoissa, voi olla, että saavutettiin aika monta ihmistä.

Toin näitä havaintoja tänne siksi, että poimis mainitsi Talin tallaajien foorumilla kouluihin asian viemisen kiinnostavan häntä ensi vuonna ja annoin pohdittavaa siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon organisoinnissa.

[yake]

^kerrassaan hienoa! nuorissa se tulevaisuus kuitenkin on..

[jiiärrä]

Olen samaa mieltä ja siksi olen jo aiemmin esittänyt poimikselle ja muutamille muillekin sitä, että olisi hyvä esitellä lajia nuorille ja koululiikunta on kätevä tapa saavuttaa monta ihmistä kerralla siinä iässä, jolloin lajeja valitaan. Kun vielä kouluillakin on nirunarubudjetit, luulisi heillekin olevan kätevää, että saavat fribaajilta ilmaiseksi apuja.

Unohdin mainita, että opettaja kysyi, voiko lajia esitellä koulun keväturheilupäivänä muiden lajien joukossa. Totta mooses Tila on ongelma, koska samalla kentällä on muita lajeja, joten pahimmillaan voi olla, että vain putteihin ja puhuttuun esitykseen on tilaa. Tässä olisi tarvetta ideoille, miten näyttää junnuille, mistä oikeasti on kyse. Metropolia ammattikorkeakoulun liikuntapäivänä porukkaa ei juuri kiinnostanut pyörivät videot lajista ja puttikisa oli paljon mielenkiintoisempi. Silloin oli käytössä kaksi koria, yksi treeniin ohjauksen avulla ja toinen kisaa varten. Kisassa oli kiekkopalkinto.