Pimp my drive

[jiiärrä]

Hieno video. Ensimmäinen heittäjä voi kasvattaa pituutta käntämällä pään ja hartiat enemmän taakse, jolloin kiekon voi viedä kauemmas taakse. Pään ja jalkaterät voi kääntää 180 astetta pois kohteesta taakse vedossa. Viimeinen askel laskeutui niin vasemmalle juoksusuuntaan nähden, että se kallistaa ruumista oikealle ja kiekkoa anhyzeriin. Lantio taittuu eri suuntaan, jolloin pakosta osa ruumiin painosta on pois pyörähtämisen keskipisteestä hidastaen liikettä vähentäen tehoa. Pahempaa on toistettavuuden kärsiminen, jolloin kiekko ei aina lennä sinne, mihin haluaa. Varsinkin väsyneenä jokin eri suuntaan toisista ruumiin osista oleva alue saattaa menettää asentonsa ja kun kaikki ruumiin osat taistelevat hyzer kulmassa toisiaan vastaan, väsynein osa häviää usein, jolloin hyzer muuttuu päivän kuluessa koko ajan.

On totta, että jos laskee jalan tuohon paikkaan, reiden ja lantion välisen nivelen liikerata loppuu kesken jossain vaiheessa ja kun oikea reisi ei voi kääntyä enempää lantioon nähden, lantio kääntyy nopeasti lisäten tehoa. Vipuvartta käännetään nopeasti, jolloin lantion kääntymisen tuottama teho kertautuu käden ja puolen ruumiin leveyden luomalla vipuvarrella. Valitettavasti pari ruotsalaista huippupelaajaa on kuluttanut nivelensä huonoon kuntoon tuolla tavalla. Ja toisella on painonnostajan lihasmassa suojaamassa. Oma valinta. En käyttäisi tuota laskeutumispistettä muulloin kuin silloin, kun tarvitaan maksimipituutta, koska tarkkuutta ja toistettavuutta saa enemmän, kun vaakaheitossa joka askeleella päkiä osuu aika lähelle sitä linjaa, jota pitkin juoksee.

Nyt lantio ei kääntynyt oikealle perusasennosta. Siinä voi auttaa, jos viimeisen askeleen laskeutuessa jännittää oikean jalan lihakset täysillä ja yrittää pitää jalan paikallaan maahan nähden viivästäen kääntymistä kohti kohdetta. Kineettinen ketju on tekninen termi, joka kuvaa fysiikan laeista tuttua periaatetta, jonka mukaan (Newton) liike-energia ei katoa mihinkään, vaan jatkaa eteenpäin vähäisimmän vastuksen reittiä. Kineettisessä ketjussa oikean jalan ollessa paikallaan, seuraava mahdollinen liikuva paikka kääntyy alkuvauhdista johtuen. Eli lantiosta yläruumis kääntyy nopeammin oikealle kuin pelkästään lihasvoimalla kääntäminen mahdollistaa. Se ei tarkoita sitä, että ei kannata kääntää lihaksilla vielä nopeammin. 1+1=2 tosin käytännössä noin paljon tehoa ei ole kenelläkään aktiivisessa yläruumiin käännössä. Koska heiton pitäisi kiihtyä loppua kohden, on jalan junttaaminen paikalleen kuin keihäänheittäjällä sellainen lisäetu, että kiihdytyksen kiihtyvys kasvaa loppua kohden. Silloin ei ole vaaraa siitä, että kiekko liikkuu nopeammin keskiruumiin kohdalla kuin irrotessa. Ja koska fysiikassa voima on massa kertaa kiihtyvyys, kiihtyvyys ei ole huono asia. Liike-energia taas on puolet massasta kertaa nopeus potenssiin 2, joten ajoitus pitäisi saada sellaiseksi, että ehtii saavuttaa maksiminopeuden siten, että kiihtyvyyttä on paljon kiekon irrotessa.

Liian kovaa lihaksilla yläruumiin kääntäminen kuntoiljan voimilla yleensä johtaa vain ryhdin menettämiseen ja hyzerkulmassa hutiin, joten kohtuus kaikessa. Ei varmaan usein kannata yrittää 90 % tehojen ylittämistä aktiivisessa yläruumiin kääntämisessä. Täysillä yrittäminen johtaa hekposti myös liian aikaiseen ruumiin kääntämiseen, jolloin oikealle ohi heittämisen vaara kasvaa. Oikeaan suuntaan heittämistä kannattaa käyttää mittarina sille, missä vaiheessa ei kannata yrittää kääntää kovemmin. Tekniikan puhtaus ennen tehon tuottamista kaikessa muussa paitsi pituusheittoennätysten tekemisessä. Ennätysjahdissakin tekniikka johtaa useampaan onnistuneeseen heittoon kuin shoot the moon meininki. Siksi Jussi Meresmaa pyrki varmoihin heittoihin maksimipituuden sijaan voittaessaan pituusheiton maailmanmestaruuden.

Ilman kineettisen ketjun oikeaa ajoitusta ja liikkeitä se ei onnistu täydellisesti. Siksi liian löysä oikea jalka viimeisessä askeleessa estää parhaan mahdollisen suorituksen. Luulen, että tästä syystä aikanaan maailman toiseksi nopeimman riskiaskeleen tehnyt keihäänheittäjä hitaasti aloittava Seppo Räty ei pidä nykyisten suomalaisten kaatuvasta tekniikasta. Ihannetilassa kovasta vauhdista kovempi pysähdys toisi parhaat tehot, mutta jos olympiatason urheilijoilla ei riitä tekniikka ja voimat, ei ole ihan helppoa. On siis valintakysymys mihin pyrkii omassa pelissä, harjoittelussa ja minkä tekniikan valitsee.

Terveellisemmässä tarkkuutta ja toistettavuutta pituuden kustannuksella käytettävässä tekniikassa hyzerissä liikutaan takaa vasemmalta eteen oikealle ja viimeinen askel laskeutuu juoksusuunnasta oikealle. Anhyzerissä päin vastoin. Jos taas haluaa maksimoida pituutta, kannattaa ottaa ristiaskel vasemmalla jalalla pyörähtäen, vika askel kaarella oikealle juosten ja silläkin jalalla pyörähtäen tai vielä tehokkaammalla 360 asteen kiepillä tai useammilla kiepeillä. Tehot kasvavat lisäkieppien myötä niin kauan kuin tasapaino säilyy tai voi kaventaa askeleiden välistä halkaisijaa säilyttäen saman lihasten tehon tuoton. Ei ihan helppoa, joten ei taida auttaa golftuloksessa. Siksi käyttäisin eri tekniikkaa maksimipituuteen ja muulloin maksimitarkkuutta ja -toistettavuutta auttavaa tekniikkaa, kuten maailmanmestari Scott Stokely suosittaa.

Pitäisin lantion ryhdin pystysuorana hyzerissä ja vaakaheitoissa sekä pienillä anhyer kulmilla, koska käden vipuvarsi on pisin, kun käsi on 90 asteen kulmassa ruumiiseen ja mahdollisimman vähän ruumiin massasta muuten sijaitsee kaukana siltä akselilta, jolla pyörähdetään. Ajatelkaa piruettia taitoluistelussa. Kädet kaukana ruumiista pyöritään hitaasti ja kädet pään päällä pyörimisakselin vieressä pyöritään paljon nopeammin.

Toinen heittäjä nosti oikeaa jalkaa lantiosta ylös viimeisen askeleen aikana. Se pidensi askelta ja vaikeuttaa painopisteen siirtämistä eteen sekä hidastaa kääntymistä oikealle. Käsi kävi eri korkeuksilla heiton aikana, kun korkeuden pitäisi pysyä samana. Käsi nousi alhaalta ylös juuri ennen kiekon irtoamista. Kiekon nousukulma kasvoi lisää ranteen ollessa suorassa linjassa kyynärvarren kanssa. Kiekko ei lähtenyt vaakatasossa, joten se hidastuu ilmanvastuksesta johtuen nopeasti ja maan vetovoimaa vastaan taisteleminen ei auta pituuden saamisessa. Rannetta pitää painaa kovalla voimalla alas heiton lopussa, jotta käsi ei nouse siten, että kiekko ei ole vaakatasossa tai jopa etuosa hieman alempana kuin perä.

Ote voi vaikuttaa myös kiekon etureunan korkeuteen. Jos nostaa kiekon takaosaa ylemmäs ei rannetta tarvitse painaa niin alas ja käden lihakset ovat rennompia, jolloin vauhdit eivät putoa. Kiekkoa voi nostaa peukalon alimman nivelen tasolle takaosalta etuosan pysyessä samassa paikassa tai alempana kuin tavallisessa power gripissä. Mitä vähemmän sormia on kiekon alla, sitä helpompaa on nostaa kiekon perää ylös otteessa.

Myös toinen heittäjä voi viedä kiekon kauemmas taakse ennen käden vedon aloittamista.

[Tee8mu]

Jaahas jos kokeillaan sotkea asioita näin uuden kauden kynnyksellä...

Annatko Jiiärrä karua analyysia tuosta pätkästä meikäläisen osalta. Ja draivista siis. Ruman näköistä se ainakin on...

http://www.youtube.com/watch?v=je4ZUf0IojQ

EDIT: Kohdat 1:08, 3:37, 5:40, 6:05, 9:20

[Tapanote]

Mä kans. Mulla tosin ei ole kisaheittoja, mikä olisi tietenkin parempi, mutta en tainnut näkyä missään kisavideossa tällä kaudella (ainakaan toistaiseksi julkaistussa).

http://youtu.be/3EAlh3aQ2XM

[jiiärrä]

1:10 kohdassa ei näy jalkoja, joten en voi olla varma siitä, mikä teki saattoaskeleesta hypähdyksen/nykäisevän. Olisiko oikea jalka ollut vikassa askeleessa koko kengän pohjalta maassa ja nilkan liikerata loppunut kesken nilkan vääntymisen jälkeen? Epäterveellistä ja pahasti. Se syö tehojakin välillä, mutta isompi ongelma on se, ettei saatto ole aina smanlainen, joten sivuhajontaa tulee heittoihin. Pääsi osoitti taaimmillaan noin tiin vasempaa sivua kohden, joten käden taakse veto ei ollut niin pitkä kuin se voisi olla. Tuolla väylällä minut yllätti se, miten paljon ylämäki vaati lisätehoa, jotta perille ylettyy. Jos sinulla ei ollut lisätehoja pistää lihaksista heitton, ainoa tapa saada lisämitta olisi muuttaa heittoa. Eli esim. kääntää pää taakse, mikä lisää hartialinjan kääntymistä taakse ja mahdollistaa käden kurkotuksen kauemmas taakse. Pidempi kiekon kiihdytysmatka mahdollistaa suuremman lähtönopeuden. vertaa esim. kieppi. tämä on paljon tarkempi ja toistettavampi tapa. Kaarella juoksu ja siihen optionaalisesti lisättävä ristiaskeleessa tehtävä vasemman jalan pyörähdys ennen vikan askeleen oikean jalan pyörähdystä (double pivot tekniikka) voisi auttaa myös distancessa. Tämä on paljon kieppiä tarkempi tapa lisätä tehoja.

Sulla on paljon lihaksia ja ei maailman pisin saatto kädellä, koska peukalosi osoittaa ylös saatossa. Avery heittää saaton peukalo vaakana, mä san vielä pidemmän ja rennomman nykimättömämmän saaton kääntämällä peukalon alas.

Oletko kokeillut Jaanin tykkäämää 9 v peräkkäin 200 m ylittäneen entisen pituusheiton ME miehen Chris Voigtin tapa kääntää selkä kohteeseen vieden kiekon takana kauas ruumiista, vetäen kohtuullisen kaukaa vasemmasta rintalihaksesta lähempää oikeaa (mä vetäisin hipoen oikeaa rintalihasta)? Mitä isompi hauis, sitä parempi tuo tekniikka on. Sen haittapuoli on se, että on vaikeampaa nähdä kaikelta tärinaltä kohde ennen kuin kiekko irtoaa, joten nähöpohjainen tähtäyksen osa on vaikeampi toteuttaa. Minulla se auttaa, kaikilta se ei luonnistu ainakaan alkuunsa. Feldberg sanoo näkevänsä vain valkoista ja ei käännä päätään kohti kohdetaa. Joo mitä jyrkempää hysseä heittää, sitä golfmaisempi pään pois kohteesta pidon on oltava, jottei liikeratojen rajat ja pää massa väännä hyssekulmaa vinoon. Vaakaheitossa tuota ongelmaa ei ole, kun hatiat ja niska liikkuvat maksimilla liikeratojen puolesta ja pään massaa kannattelee kaularanka ja selkäranka.

Huomasitko, miten oikea peukalosi nousi hetkeksi ilmaan heiton alkuvaiheessa? Oliko se tarkoituksellinen momentumin lisäys peukalon alas painamiseen kiekon puristusvoiman lisäämiseen yli lihasten puristuvoiman, vai otteen löysentävä tekijä? Pelkään jälkimmäistä ja tiedostamattomutta? Ei sekään ole välttämättä paha asia, koska löysä ote, pitää käden lihasiston nopeana, kun vain ote kiristyy lopussa, jota kiekko ei lipeä vasemmalle. Missaus meni vasemmalle. Minusta sulla oli turhan feidaava kiekko siihen nähden, että oli noin tehoa vaativa ylämäkiväylä. Beastisi olisi voinut sopia paremmin tuohon. Olettaen ettet pelännyt tuulta ja siten ottanut jyremmän kiekon turvamarginaaliksi. Peukalosi oli sen verran lähellä kiekon ulkoreunaa, että löysällä otteella kiekko karkaa sormista äkkiä. Turvavaraa saisi siitä, että siirtää peukaloa enemmän kohti kesustaa kannen päälle. Silloin peukalon lyöminen alas vauhdilla upottaa peukalon pään syvemmälle kiekkoon taivuttamalla kantta. tällöin peukalon pitää kiivetä kuopasta ylämäkeen livetäkseen irti=vahvempi grippi, joka mahdollistaa lisäjengan saamista kiekosta. Minusta näytti siltä, että kiekko lähti vasemmalle siitä suunnata, mihin askeleet veivät, joten lievä lipeäminen on mahdollinen.

Minusta sinulla näytti tulevan spin out oikealle jalalle. Eli vedon alusta ruumis kääntyi melko vakionopeudella kohti kohdetta. Jos kääntyy kohti kohdetta kahdessa osassa kolmessa vaiheessa, on helpompi viedä kyynärpää edemmäs rajumpaa loppukiihdytystä ja tiukempaa kyynärpääkulmaa hakien. Eli se Voigtin tekniikan etu. Joka muuten tulee muillakin tavoin. Eka vaihe ja eka ruumiin kääntymisen osa tulee viimeisestä askeleesta, jolloin kättä ei ole halutessaan pakko edes liikuttaa, vaan kiekko liikkuu eteen ihan jalkohjen mukana. Tässä on eri koulukuntia. Osa liikuttaa kättä, osa ei, kannatta kokeilla, mikä skulaa sulle parhaiten. Toka vaihe on ruumiin melkein liikkumattomuus, klun polvet, napa ja nenä osoittaa tiin vasempaan reunaan ja käsi liikutetaan olkapäätä koria kohden liikuttaen niin, että kiekko siirtyy oikean kyljen paikkeille tai ohi riippuen tyylistä (suositan kyljen ohitusta, jos ruumiin mittasuhteet mahdollistavat sen, muttei ikinä olkapää-kynärpää linjan suoristamista kohti kohdetta ennen kuin kyynärpää on aloittanut suoristumisen -se voi vammauttaa iäksi). Kolmlas vaihe ja toinen kääntyminen tapahtuu vasemman jalan työnnöstä (ei onnistu niille, jotka pukkaavat heti, kun oikea jalka laskeutuu) ja silloin ollaan jo kaikille tutulla alueella, jota ei kai tarvitse speksata.

Mut keskeytettiin, tuli muuta tekemistä, palaan asiaan myöhemmin.

[jiiärrä]

Kun et taida junttaamalla pysäyttää oikean jalan rotaatiota oikealle, kun kantapää osuu maahan ja päkiä on ilmassa, on vaikeampa kääntää lantiota oikealle perusasennosta. Se näkyi myös 3:37 heitossa, mutta noin lähelle koria kannattaa heittää jatkossakin Siiinäkin vasen käsi on kiinni turhan päiten kiekossa. Sen voi unohtaa huoletta, siitä ei ole apua yleensä niin paljon kuin haittaa. Paitsi jos jännität ensin oikean käden lihaksia ensin ja sitten vedät vasurilla kiekosta taakse. Se esijännittää snaäpiä varten jänteitä pidemmäksi kuin ne ovat nukkumarentona, eli perusasennossa. Otteestakin tulee tiukempi. Kääntöpuoli on jäykemmät lihakset, mikä ei välttämättä nopeuta käden liikettä ennen snäpin alkamista sekä vaikeampi täyspitkä kääntyminen pois kohteesta taakse vedossa.

Isojen miesten heittäminen näyttää jäykältä ja kulmikkaalta helposti askelluksista johtuen. En ole ollenkaan varma, etteikö olisi heillekin mahdollista saavuttaa kissamaista pehmeyttä liikkeisiin. Liikkuvuus, askelten sijoitus leveämmälle, jottei eri jalat törmää toisiinsa, päkiä reilusti korkealla ilmassa oikeassa jalassa kierrähdyksen aikana, ja kevyet nilkalla joustavat päkiöillä tehtävät ristiaskeleiden ekat kaksi askelta auttavat myös isoja miehiä pehmemään nykimättömämpään liikkeeseen. Se auttaa heittojen toistettavuudessa. Usein vahvoilla miehillä ruumiin painojakauma on yläpainotteinen, mikä vaikeuttaa em. aioiden puhdasta suoritusta, joten jalkavoimatreenin lisääminen yläkropan massan hallitsemiseksi auttaa pidemmällä aikavälillä. Vapaasti vastuksetta juokseva kuin vesi ja kevyt kuin höyhen ovat avainideat askeleiden ottamisessa, kun haetaan toistettavuutta sekä räjähtävyyttä heittoon.

5:40 heitossa nostaisin oikeaa päkiää 5+ cm ylemmäs pyörähdyksen aikana ja sijoittaisin vikan askeleen jotain 10-15 cm oikealle vaakaheittoon. Tämä vähentäisi töksähtävää saattoasi, jossa kaadut oikealle, kun oikea jalkasi näyttää siltä, että jalan sekä lantion välisen nivelen liikerata loppuu kesken, kun oikea jalka kääntyy vasemmalla perusasennosta kantapääpyörähdyksen johdosta. Kun nivelen liikerata loppuu kesken, liikkeestä tulee nykäisevä sekä kaatuminen on helpompaa. Tuon heton jalan sijainti on sopivampi lievään anhyzeriin, missä on tarpeenkin kaatua poikealle eteen, jotta käden saatto noudattaa samaa tasoa kuin käsi menee ennen kiekon irtoamista. Siinä sulla ei ollut ongelmia ainakaan näissä heitoissa. Etenen kronologisesti, en ole katsonut myöhempiä heittoja vielä analysoiden. Heitit kdellä hyssen, vaikka vika askel laskeutui antsaan kääntävässä asennossa. Sulla on ristiriita eri ruumiin osien välillä. Silloin yhden paikan väsyessä ennen toista eri osien tasapaino muttuu kisan myötä ja kulmat taittuvat sinne päin, missä pettää ensin. Ketjun heikoin linkki jne. Kun vielä saattosi nytkähtää lantion jumituksesta kulmat kärsivät lisää epätoistettavuudesta. Juoksusuuntasi oli hyvä lievää hysseä varten takaa vasemmalta eteen enemmän oikealle päätyen.

Saattoaskeleen pitäisi olla peilikuva ristiaskeleesta ja antsassa pitääkin saaton mennä reilusti oikealle, kuten 6:05 kohdassa kävi. Siellä oikean jalan sijainti vikasssa askeleessa on hyvä. Toki alamäestä heitettäessä pitää olla varovainen päätelmien vetämisessä, mutta tuo oli hyvä heitto. em. spin out disclaimerilla. Eli kyynärpäätä saa aina puskea eteen enemmän, kunnes mennään epäterveelliselle alueelle, jolloin kyynärpää ei oikeakaan vapaasti, vaan jänteet ja lihakset pyrkivät repeytymään.

9:20 oli parhaalla oikean päkiän korkeudella varustettu ja tuohon kannattaa pyrkiä. Varsinkin kakkosdraiveisa, kun maasto on usein epätasaisempaa ja lisäkorkeus vähentää vääntöä jalale ja parantaa mahiksia ylittää esteet, jolloin heitto säilyy normaalina. Heitto loli hyvä natsa ja nykytekniikkasi on parempi antsoihin kuin vaakaan ja hysseen. Sääli vain, että tässä oli väärä paikka noin jyrkkään antsaan noin alivakaalla kiekolla. Noin jyrkkään ylämäkeen alivakaa kiekko on pelkästään hyvä juttu feidin myöhästämisen kannalta, mutta antsakulma oli liikaa tuolle kiekolle.

Sulla on hyvä lähtökohta jo tekniikassa ja koska perusteet ovat jo niin hyvässä kunnossa, en usko, että sulla pitäisi mennä liian kauan uudistusten tekemisessä. Huonon tekniikan korjaus pon vaikeampaa, kun siellä on monta edistystä jarruttavaa tekijää. Sulla ei ole sitä pulmaa. Iso ongelma on liahsmuistin voittaminen, kun sulla on niin paljon kokemusta takana. Onneksi korjattavaa on vähän, joten sen pitäisi olla mahdollista saada tehtyä hyvissä ajoin ennen ensi kautta ja rutinoitua kohdalleen. Siksi olet hyvään aikaan liikkellä tekniikkakokeiluissa.

[jiiärrä]

Kaksi voimanpesää treenaamassa tekniikkaa talvikaudella. Varokaa pojat, äijät tulee!

Tapanilla vikassa askeleessa oikea jalka nousee kohti kohdetta lantionivelestä liikkuen. Askeleesta tulee noin 10-15 cm liian pitkä tuolle vauhdille. Takapainosta eteen liikkuminen vaikeutuu (hidastuukin?) noin pitkällä askeleella. Junttaus saattaa olla parempi lyhyemmällä askeleella ja ainakin kyynärpään siirto vähän enemmän eteen ennen oikeamista toisi lisää loppukiihdytystä käsivetoon. Lisäjengaakin, jos ote pitää. Samaa kommenttia pitkälti kuin Teemullekin, eli junttausta lisää, lantion kääntöä aktiivisestikin, eikä vain aiemman vauhdin ansiosta sekä hartiat vielä enemmän oikealle kääntäen, pitäisi tehoja tulla lisää.

Unohtui mainita Teemulle, että teidän molempien heitoissa käden siirtäminen olkanivelestä on silmääni parannettava kohde. Katsokaapa mm. Lizotelta ja Källströmiltä, miten karmealla vauhdilla käsi liikkuu olkanivelestä. Sieltä pitäisi tarttua muutamat metrit lisää molemmille. Teillä oli lähestymisheittojen tehot noissa heitoissa. Kuvittelisin, että Tapanin voimilla varustettu pystyisi heittämään sen sata metriä paikaltaan tai lähes, kun käyttää kättä kuin ruoska tai bitch släpissä. Lätkälämäriä peliin. Vain vaakana.

Mitä tapahtuu lennolle, kun siirrät jalkaa 10-15 cm oikealle vikassa askeleessa?

Välillä lantio kääntyi oikealle sivusunnassa heitossa ja ryhdin pitäisi olla pysty, joten lisäisin aavistuksen jäykkyyttä lihaksiin keskivartalon alueella ryhdin pystyyn vakioimiseksi.

Vasemman käden siirto navan eteen oikealle kääntäen ennen kiekon irtoamista on hyvä idea tehon tuoton kannalta. Steve Rico on tehnyt tuota pitkään silloin, kun tarvitsee pistää pitkälle. hän ei käytä sitä usein, mutta aina silloin tällöin.

Kyynärpää oikaisi alkaen siitä hetkestä, kun keikko ruumiin keskiviivalla ja jos sen saisi myöhästettyä oikean kyljen paikkeille tai myöhemmäs, jos anatomia mahdollistaa sen ennnen kuin olkapää-kyynärpää linja on suoraan kohti kohdetta (kyynärpää on niin kaukana kyljestä kuin mahdollista). Tuo on liian myöhäinen ja kipeä plus vaarallinen tapa heittää. Jänteet ja lihakset hajoavat noin pian ehkä ekalla heitolla jo. Sattuu sikana joka tapuksessa.

Juokset yhteen suuntaan ja yleensä heität oikealle siitä linjasta, muttet kerran. Hajontaa tulee myös niissä heitoissa, joissa kiekko menee oikealle juoksusuunnasta. Välillä lantiosta tulee laajoja käännöksiä ennen kiekon irtoamista, välillä ei. Miksi? Oliko junttaustehossa eroa eri heittojen välillä. Jäikö yläkropan kääntö lantiosta tekemättä joissain heitoissa ja oliko käännetyissä heitoissa eri tehoja lantiossa? Luulen, että eroa oli jossain, joten en katsellut suurennuslasissa käsivedon ja lantion käännön aloitusajankohtaa, joka voisi selittää eroja myös. Kannattaa katsella sitä itse, niin tiedostaa, missä järjsetyksessä mikäkin ruumiin osa liikkuu nyt. Ja mä pääsen vähemmällä Hei sä olet lomalla Brasseissa, en mä

Terveyden ja toistettavuuden kannalta olisi hyvä nostaa oikeaa päkiää ylemmäs kantapääpyörähdyksen aikana.

Sama kuin Teemulle, kevyemmät askeleet ja vapaasti liikkuva pehmeä askeltaminen kuin kissalla askeleisiin auttaa heitossa ja sen ulkonäössä. Rentoutta jalkoihin ekoissa 2,5 askeleessa, ei tarttee mennä rautakangilla ennen kuin vasen jalka puskee eteen (myöhemmin kuin monilla) ja päkiä nousee ilmaan kantapyörähdyksessä. Kantapyörähdyksessä rautakanki oikeassa jalassa juntatessa jalan paikalleen jalkaterän suunnan säilyessä muuttumattomana hetken aikaa on pop. Muulloin pitäisi olla lihasten jäykkyyden päinvastainen. Niin kauan kuin juoksusuunta, askelten sijainti, ryhti ja liikkeiden rytmitys pysyy vakiona. Yhtään lisää jäykkyyttä on vauhdin pudotusta horjahtamisen vastustuksen turvavaran lisäämisen kustannuksella. Raja liian löysien jalkalihasten ja rautakangen välillä on melko pieni, joten ihannetta kannattaa hakea toistettavan tekniikan ollessa päätavoitteen. On parempi menettää pari metriä pituutta kuin yhtään toistettavuutta tai tekniikkaa.

[Tee8mu]

Kiitokset jiäärrä!! Lukaisen vielä muutaman kerran läpi ja kokeilen kirjoittaa tiivistelmän, että ymmärsinkö oikein ja oikeat asiat.

Sen verran voin jo sanoa, että niinkin yksinkertainen asia kuin peukalon (alas painaminen) puristaminen on ollut niitä mun harmaita alueita, joita en ole tiedostanut (siis että olen usein ihmetellyt että miksi tänään näin ja eilen noin keksimättä vastausta). Tänään kun kokeilin puristusta, tuli potkua lisää draiviin ihan huolella ja lisäksi kaikki putit meni just sinne mihin piti. Tuplahyöty!
Käsi lähempää rintakehää suoraviivaisemmin, oli myös mun analyysin löydös, joten siihen pitää kans kiinnittää huomiota jatkossa.

[jiiärrä]

Käsi läheltä oikeaa rintalihasta on tärkeää kaikilla tyyleillä. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, kumpi toimii sulle paremmin pituuteen ja kumpi paremmin tarkkuuteen sekä toistettavuuteen, Voigtin tapa kiekko kaukana vasemmasta rintalihaksesta/läheltä oikeaa vs kiekko läheltä molempaa rintalihasta.

[Re-Tee nalle]

Herätellääs tätä ketjuista mainiointa henkiin taas parin videon voimin. Oli mahdollisuus pitkästä aikaa kuvata draiveja niin näinpä tuli tehtyä. Pientä disclaimeria alkuun: Heittopaikalla tuuli vähän vastaan joten kiekot menevät (osittain siitäkin syystä) minne sattuvat. Molemmissa heittosarjoissa kaksi ensimmäistä heittoa edustavat "normaalia" draivia eli vähän rennommin ja järjellisellä voimankäytöllä. Kahden ensimmäisen heiton jälkeen heittovoima on aika iso ja ihan viimeisessä heitossa mennään maksimeilla (ja takaa kuvatuissa lähteekin kivasti aikaisin lapasesta hysseen). Liian lyhyt tii häiritsi heittoja aika paljon.

En hae analyysistä lisää pituutta tai tehoa heittoon vaan sitä, että millä keinoilla saisin muutettua draivini helpommin toistettavaksi ja tehokkaammaksi sanan siinä merkityksessä, että saan vähemmällä enemmän. Eikä haittaa ole siitäkään, että löytyisi vähän vähemmän repivä ja kuluttava tyyli. Laitoin samat videot "sille toiselle foorumille" ja laitoin jo joitakin omia huomioitani sinne, mutta katsonpa millaista kalaa tästä järvestä nousee ennen kuin kopioin "spoilerit" tänne.

Yksi heittosarja sivusta kuvattuna https://www.youtube.com/watch?v=SHGa49CUrhU
Toinen takaa kuvattuna https://www.youtube.com/watch?v=JAGIXIn9FPA
Vertailun vuoksi vielä yksi heitto ilman tiitä lähelle maksimeja https://www.youtube.com/watch?v=CYgtjHaYsJs

[jiiärrä]

Disclaimerina se, että on vaikea sanoa, minkälaista normitekniikkasi on nyt, kun tii ei toimi tekniikan ja vauhdin sotkijana. Esim. painon siirto on helpompa takaa eteen silloin, kun ei tarvitse nostella polvia noin paljon ja voi ottaa enemmän vauhtia. Väsy kova päivä takana, joten pää ei ehkä skulaa kunnolla.

Näkemättä toisen foorumin vastausta, Spin out, rounding, pönkkäyksen puute, kyynärpää ei johda heittoa, takapainossa kiekon lähtiessä, liian pitkä vika askel, koska jalka liikkuu kohti kohdetta lantionivelestä nostaen kohti kohdeta potkaisten oikean kyljen osoittaessa kohti kohdetta ja vaihteleva juoksusuunta sekä strong arming osui silmään. Joten mitenkähän tätä nyt lähtisi purkamaan? Pystyyn pääsee lukitsemalla oikea jalka paikalleen vikan askeleen aikana, jolloin kaadut eteenpäin ja oikean jalan osuessa maahan, olet jo suunnilleen pystyssä. Lisävauhti tai kovempi työntö vasemmalla jalalla ristiaskeleesta auttaa myös.

Käännyt koko ajan tauotta samalla tahdilla vikan askeleen jalan osuttua maahan. Kolmivaiheinen kääntyminen auttaa viemään kyynärpään eteen ja se tekee kiihtyvämmän lopun käsivedolle. Se taas vähentää revittämistarvetta säilyttäen mitat. Paitsi jos tekniikkasi paranee nin, että heität vähemmilä tehoilla pidemmälle. Kovempi snap toimii myös tähtäysapuna, jos tuntee kiekon rimmin, eli pystyosan painautuvan kiihdytyksessä sormia vasten. Paineen tunne on pois kohteesta ja kun sillä fiiliksellä vetää suoran viivan kohti kohdetta, se auttaa tähtäyksessä ja toistettavuudessa. Vaatii siis aika kovaa kiihdytystä lopuksi kädellä. Jos tehot kädessä riittää, voi aloittaa kiihdytyksen aikaisin ja/tai kovaa ja meille muille on etsoittävä milloin ja kuinka kovaa kiihdyttää kädellä parhaan tarkkuuden ja toistettavuden kannalta.

Lisää snaäppiä saa myös, jos kiekon veto ei ala niin, että kroppa on kiekon ja kohteen välissä, jos siten saa käsivedon suoristettua nykyisen kropan ympäri kaarella vedon sijaan ja kyynärpää edellä heittäen tehon lisäys kompensoi mahdollisen pudotuksen kroapn kierähdyksen painonsirron vähenemisen. Mikä on luultavaa, koska kyynärpään taitto ennen oikaisua tuo kivasti tehoja ja kaarella heitäen paljon massaa on pyörähdyskeskipisteestä kaukana, toisin kuin suoraa viivaa kädellä vetäen. Roundingia eli kaarella käden liikuttamista pahentaa se, että et pönkkää jalkaa ja kädelle ei jää aikaa siirtyä ohi vartalon.

Kontrollitehosi mittaa määrää, millä väylällä kannattaa pitää oikealta takaa vasemmalle eteen juoksu ja missä kohdassa kannattaa siirtyä suoraan kohti tähtäyspistettä juoksuun. Suora juoksu vähentää tehon tuottoa, mutta mahdollistaa kohteen näkemisen aiemmin ja visuaalisen tähtäyksen muiden metodien lisäksi ja kaikki yhdessä on parempi kuin vain yksi tai pari tapaa tähdätä. Joten lyhyille väylille yli paikaltaanseisontakontrollipituuden käyttäisin suoria juoksuja kohti kohdetta ja vasta, kun suoran juoksun kontrolloitava mitta ylittyy käyttäisin nykyistä juoksutyyliäsi. Kun liukkautta on tarjolla, kannattaa verrata suoran ja vinoon sekä kaarella juoksun eroja toisiinsa liukastumisvaaran osalta.

Kannattaa kokeilla ym. testien mutosten kanssa käden rentouttamista heiton alkuun ja maksimaalista räjähtävyyttä korostavaa vetoa vedon lopusta siirtyen yhä aikaisempaan käden kiihdytysajankohtaan, mutta myös ristiaskeleesta vasemmalla eteen ponnistamisen tehoja kannattaa yrittää kiihdyttää. Ei haittaa, jos saat lantion kierron ja hartioiden käännön hiottua seuraavaksi.

Tuossa on niin monta juttua, ettei niitä monikaan onnistu kerralla korjaamaan, joten lähtisin osa kerrala korjaamaan ja sanoisin ryhdin pystyyn saattamisen ja kiekon tiin vasempaa reunaa kohti sirtämisen taakse vedossa olevan ekat kohteet muutoksille. Ne avaavat ovia muiden jutujen treenaamiselle. Muut asiat eivät välttämättä onnistu tai ovat tosi vaikeita, jos noita asioita ei ole ensin korjattu.

[Re-Tee nalle]

Täkyyn näemmä tarttui varsinainen oldskool-vonkale Tuo ilkeän lyhyt tii on tosiaan harmillinen kun sen kanssa joutui pomppimaan.

Kiitoksia jo noistakin, mutta voisitko selventää paria kohtaa? Mitä tarkoitat "liian pitkä vika askel, koska jalka liikkuu kohti kohdetta lantionivelestä nostaen kohti kohdeta potkaisten oikean kyljen osoittaessa kohti kohdetta"? Ja mitä tarkoittaa kolmivaiheinen kääntyminen? (lantio-hartiat-käsi?)

Toisen paikan omat huomiot olivat tiivistetysti tämmöisiä:

• Pönkkäaskel leviää tuntemattomasta syystä vasemmalle, joka aiheuttaa kropan jäämisen vedon eteen, kiitos tämän bongaamisesta Jatamalle
• Veto kulkee alhaalta ylös (mahdollisesti liian suuren takakenon takia, näkyy hyvin takaapäin kuvatuissa kun käsi putoaa heti taakseviennin jälkeen)
• Alkuheilautus liian pitkälle eteen aiheuttaa kiireen vedon aloittamisessa
• Olematon shoulder turn ja lisäksi olkapää on jännittyneenä ylhäällä
• Vedon/voiman suunta on töttöröö (näkyy erittäin hyvin viimeisessä takaakuvatussa draivissa kun monta kymmentä kiloa Mikaelia siirtyy yhden jalan varassa monta senttiä sivusuunnassa)

Vähän näiden videoiden ohi ja suht pienenä juttuna noihin ylläoleviin verratuna, mitä mieltä vapaan käden käytöstä draivissa? Useimmilla heittäjillä se toimii joko vain tasapainottamassa kroppaa tai sitten roikkuu kuolleena kalana kyljestä, mutta jotkut harvat osaavat myös käyttää sitä hyväkseen. Paras videoilla vastaan itselleni tullut vapaan käden hyödyntäjä on Jussi Meresmaa, kuten alla olevasta voi nähdä:

https://www.youtube.com/watch?v=SyJncrY7zUE

[jiiärrä]

Mä mikään hauki tai kala ole

Liian pitkä vika askel tarkoittaa plvien liallista etenemistä pois toisistaan. Tsekkaa polvien etäisyyttä toisistaan eri vaiheissa heittoa ja huomaat eron kasvavan koko ajan ja suureksi. Etäisyyden voi pitää samana siitä hetkestä alkaen, jolloin etäisyys on riittävä siihen, että kaatuessasi kylki edellä kohti kohdetta vikan askeleen aikana oikea jalka tömähtää maahan, kun olet pystyssä. Jos polvien ero on liian suuri=liian pitkä askel, jäät takapainoiseksi, jos alkujuoksu ei ole nopeudeltaan 100 m spurtin tasoa tai ponnistata nopeasti vasemmalla jalalla tai molempaa. Sittenkään ei ole taattua, että oikea polvi suorana tooooosi piiiiitkällä vikalla askeleella pääsee kovastakaan yrityksestä huolimatta pystyyn, jos ei viivästä käsivetoa ja oikea jalka suorana ei jarruta liian vahvasti takapainosta pystyyn siirtymistä.

Kolmivaiheinen kääntyminen taakse vedon takimmasta kohdasta kiekon irtoamiseen: 1. Alkuvauhti riittää kropan pystyyn työntämiseen, jos ristiaskeleesta ponnistaa tarpeeksi nopeasti ja alkuvauhti riittää sekä oikea jalka ei pysäytä painon siirtoa. Kun vika askel laskeutuu polvet molemmissa jaloissa taittuneena hieman alkuvauhti riittää viemään kiekon noin vasemman olkapään paikkeille ilman käden ja olkapään liikuttamista. Koska vikan askeleen ottamisen aikana kiekko siirtyy takaa vasemman olkapään paikkeille ilman muita liikkeitä. 2. Pönkkäyksen alku oikealla jalalla hidastaa vartalon kääntymistä kohti kohdetta ja nenä sekä napa osoittavat hetken aikaa noin 90 astetta vasemmalle kohteesta ja kulma ei supistu paljonkaan. tässä vaiheessa oikea olkapää työntää kyynärpään eteen ohi oikean kyljen kohti kohdetta niin, että kiekko on noin oikean olkapään paikkeilla tai vähän ohi. Liian pitkäksi kyynärpäätä ei saa missään nimessä työntää, tai kyynärpää ei oikene vapaasti ja se sattuu sikana ja voi vammauttaa pahasti. Oikeasti. Meinasin pudota polvilleni, kun yritin tuota liikaa ja olkapäästä kyynärpäähän oleva osa kättä osoitti kohti kohdetta ja kyynärpää ei oiennutkaan normaalisti, vaan jumitti hetken ennen kuin alkuvauhti väänsi väklsin jänteitä ja lihaksia ylivenyttäen käden suoraksi. AU!!! 3. Jos takajalan polvi ei ole oiennut vielä, takajalalla kannattaa pukata painoa ja vauhtia eteen, kunnes vasen jalka on suora polvesta. Kineettinen ketju tästä eteen on tuut kai kaikille, eli lantion, kääntö, hartiat, kyynärpään oikaisu, ranteen samaten ja kiekon pyörähdys pois kämmenestä etusormen ja peukalon välissä.

Jaani, Miko, Jalle, Nils, Toni Asikainen ym. juoksevat sivun kohteesta, jolloin käden pitää olla paljon enemmän vasemmalla taakse viennin takimmassa kohdassa, jotta sopivalla kantapääpyörähdyksellä pystyy vetämään kiekon suorassa linjassa eteen. Tässä saa enemmän painoa kiekolle perään sivuttaisessa kääntymisessä. Eli pituus kasvaa suoraan juoksuun verrattuna.

Takakeno ei ole ainoa vedon nousemista aiheuttava tekijä, mutta hankalaa on muilla keinoilla neutralisoida takakenon ongelmat. Painon siirto pystyyn ja nokkakulma paranee valtavasti, kuten myös keskinopeus kiekolle.

Jos vapaa käsi on kaukana kropasta pyörähtäessä, on sama kuin ajaisi autoa käsijarru päällä. Jos käsi on lukittuna kylkeen, ei voi enää parantaa massan pitämistä pyörintäkeskipisteen luona nopeuttaakseen kääntymistä. Kun vapaa käsi liikkuu nopeammin kropan ohi kuin kroppa kääntyy, vapaa käsi kääntää kroppaa nopeammin kohti kohdetta. Joten parasta on viedä vapaa käsi kroppaa hipoen vauhdilla kiekkoa kiinni saaden irtoamishetkeen asti ja saatossa pitäisi veilä vasemman käden liikkua oikealle olkapäästä lisää, jottei liike hidastu ennen kiekon irtoamista.