keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Oli sen verran viileä ilma, ettei olisi saanut edes yrittää kovia heittoja ylivakailla lainkaan.

Mikä sulla on tässä taustalla ajatuksena?

On meinaa niin, että mitä kylmempi on ilma sitä kovempi on ilmanvastus. Ja kovempi ilmanvastushan aiheuttaa kiekolle ylikääntymistä.

Tee8mu kirjoitti:

Oli sen verran viileä ilma, ettei olisi saanut edes yrittää kovia heittoja ylivakailla lainkaan.

Mikä sulla on tässä taustalla ajatuksena?

On meinaa niin, että mitä kylmempi on ilma sitä kovempi on ilmanvastus. Ja kovempi ilmanvastushan aiheuttaa kiekolle ylikääntymistä.

Tarkotan, että ku on kylmä niin ei oo äijässä tehoja, jolloin noita nopeita ja ylivakaita ei saa mihinkään, mikä johtaa siihen että yrittää liikaa ja heitot menee täysin reisille.

Tapanote kirjoitti:

Tee8mu kirjoitti:

Oli sen verran viileä ilma, ettei olisi saanut edes yrittää kovia heittoja ylivakailla lainkaan.

Mikä sulla on tässä taustalla ajatuksena?

On meinaa niin, että mitä kylmempi on ilma sitä kovempi on ilmanvastus. Ja kovempi ilmanvastushan aiheuttaa kiekolle ylikääntymistä.

Tarkotan, että ku on kylmä niin ei oo äijässä tehoja, jolloin noita nopeita ja ylivakaita ei saa mihinkään, mikä johtaa siihen että yrittää liikaa ja heitot menee täysin reisille.

Äijällä livahti selittelyjen puolelle

Jaani kirjoitti: Äijällä livahti selittelyjen puolelle

Damn. Jäin kiinni.

Tapanote kirjoitti:Parigolfin SM-kisavideoista löytyy setti meikäläisen kisadraiveja. Suurin osa menee minne sattuu, mutta ainakin on autenttisia heittoja. Olisko ideoita, miten niitä saatais paremmin oikeaan suuntaan?

Kovat foret on niin kamalia, että ei tarvi edes kommentoida. Oli sen verran viileä ilma, ettei olisi saanut edes yrittää kovia heittoja ylivakailla lainkaan.

http://youtu.be/LafR3lrG7Ok
http://youtu.be/O0xZpfPZhM4

en nähnyt yhtään kamalaa forea, oikeastaan vain hyviä ja vielä parempia draiveja forelta.

monster kirjoitti:
en nähnyt yhtään kamalaa forea, oikeastaan vain hyviä ja vielä parempia draiveja forelta.

Väylä 1, 4 ja 15 oli kyllä ihan hirveitä. Ykkösellä vedin täydet ja se oli 90m ja nelosella meni pieleen suunta, korkeus ja voimakkuus. Viidellätoista en osu väylään ja lähtee antsana, vaikka piti olla hysse.

Kyllä sun Tapani olis aika reenata jotain ihan muuta ku forea, upsia, tai puttia...

tumpsi kirjoitti:Kyllä sun Tapani olis aika reenata jotain ihan muuta ku forea, upsia, tai puttia...

pientä vihjailua ilmassa...

tumpsi kirjoitti:Kyllä sun Tapani olis aika reenata jotain ihan muuta ku forea, upsia, tai puttia...

Tarkoittanet rollereita ja backspinejä? Rystyt lienee täydellisiä, kun ei kukaan niistä oo mitään kommentoinut

Jyrmy kirjoitti:http://www.youtube.com/watch?v=1364KA4N ... ontext-cha Jiiärrän analyysia odotellessa

Herranjestas, arvaisin että tuolla tyylillä kiekko lensi n. 150m. Onkin hyvin tavallista, että foorumeille lähettävät videonsa heittäjät, joilla ei ole mitään hävettävää heitossa. Jos on vähemmän kokemusta niin ainakin käden nopeus ja pituus paranee ajan myötä vaikka tekniikka olisi jo erinomainen.

Vasen jalka irtoaa maasta ihan samaan aikaan kuin maailman huipuillakin. Mistä ihmeestä JR on saanut tämän vasen jalka työntää opin?

-Timo

Simeon kirjoitti:

Jyrmy kirjoitti:http://www.youtube.com/watch?v=1364KA4N ... ontext-cha Jiiärrän analyysia odotellessa

Herranjestas, arvaisin että tuolla tyylillä kiekko lensi n. 150m.

Ei taida edes riittää. Jynkällä on kyllä äärimmäisen hieno draivi.

Simeon kirjoitti:Mistä ihmeestä JR on saanut tämän vasen jalka työntää opin?

Tämä "oppi"-kysymys onkin tärkeä ja mielenkiintoinen koko liiton ja frisbeegolf-lajin kehityksen kannalta. Ja tietenkin tämän ketjun kannalta Tätä aihetta on jonkin verran sivuttu jo näissäkin keskusteluissa.

Mutta lähtökohtaisesti frisbeegolfista lajina ei ole vielä juurikaan tieteellistä tutkimusta. Feldberg on tietääkseni oman yliopistonsa kanssa joitakin asioita (lähinnä heittämisen liikerataan liittyvää) ihan tieteellisin menetelmin tutkinut. Lisäksi on olemassa joitakin frisbeen lento-ominaisuuksiin, frisbeegolfin vammoihin ja harrastusmotivaatioihin liittyviä opinnäytetöitä. Muuta tutkimusta käsittääkseni ei ole? Korjatkaa jos olen väärässä.

Näin ollen "oppi" siitä, miten kiekkoa tulisi heittää onkin tällä hetkellä vielä kokemuspohjaisen tiedon varassa. Sitä tietoa on tarjolla paljon esim. kansainvälisillä frisbeegolf-foorumeilla. Myöskin tässä ketjussa ne lajin konkarit, jotka pystyvät heittämistä osiksi purkamaan, ovat jakaneet neuvojaan ja se tieto on tällä hetkellä pätevintä olemassa olevaa tietoa.

Mutta aina ilman tutkimusta jää asioita olettamusten ja arvailujen varaan ja sen takia Suomessakin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU tekee tutkimustyötä, mutta lähinnä vain olympialajien parissa. Liiton tavoitteena onkin saada ensin esim. pro gradu työnä ns. lajianalyysi frisbeegolfista. Tämä toimii pohjana sitten muulle jatkossa toteutettavalle tutkimustyölle. Näin meillekin voisi pikkuhiljaa kehittyä tieteelliseen näyttöön perustuva oppi siitä, miten kiekkoa tulisi heittää. Mutta siinäkin on huomattava, että niissäkin lajeissa, joissa on laajaa tutkimustyötä, voi silti esiintyä koulukuntaeroja siitä, mikä se kaikein oikein oppi on

az_kip kirjoitti:Liiton tavoitteena onkin saada ensin esim. pro gradu työnä ns. lajianalyysi frisbeegolfista. Tämä toimii pohjana sitten muulle jatkossa toteutettavalle tutkimustyölle. Näin meillekin voisi pikkuhiljaa kehittyä tieteelliseen näyttöön perustuva oppi siitä, miten kiekkoa tulisi heittää. Mutta siinäkin on huomattava, että niissäkin lajeissa, joissa on laajaa tutkimustyötä, voi silti esiintyä koulukuntaeroja siitä, mikä se kaikein oikein oppi on

Hyvä, asiaa!
Lajianalyysi on laaja aihe, mutta hyvällä rajauksella siitä voisi tulla järkevää. Toivottavasti joku ottaa haasteen vastaan.
Tuolta voi lueskella eri lajien hyviä ja vähemmän hyviä lajianalyysejä.
http://www.urheilututkimukset.fi/web/se ... jianalyysi

Vastasin Simeonille DGRssä, mutta laitetaanpa tännekin. Takajalka maassa ei ole ainoa tapa hoitaa Newtonin liikkeen kolmannen lain kuvaamaa tehoa vähentävää ja ruumista ohi kohteesta kääntävää vastareaktiota lantion ja hartioiden käännölle ja kyynärpään oikaisulle plus käden liikuttamiselle takaa eteen ja ihan lopuksi vasemmalta oikealle liikkuessa rystyheitossa.

Kiril norjalaisella Ö-kirjaimella kirjoitettava Öystein Carlsen mittasi gradussaan Norjan kärkiheittäjiä, mutta julkaisi ainoastaan tutkimusaihettaan, eli peffasta ylös koskevat tulokset gradussaan. Työ on Norjan kielellä. Valitettavasti gradun sijainti on siirtynyt, mutta Öysteiniltä sen saa, kun ottaa häneen yhteyttä. Hän lukee Norjan frisbeeliiton foorumia. Käänsin Englanniksi tärkeimmät tulostaulukot ja päätelmät Discgolfreviewissä ja tein yhden käännösvirheen kääntämällä bak -sanan seläksi ensin, kun kyse olikin hanurista. Korjasin sen myöhempään viestiin.
http://www.discgolfreview.com/forums/vi ... ves#p51120
En takaa omien kommenttieni tarkkuutta, olen oppinut lisää tuon käännöksen jälkeen ja on olemassa monia tapoja heittää ja tällä välillä on kokeiltu paljon muuta, joten kokemusta on enemmän. Muilta on tippunut myös hyviä vinkkejä.

Ehkä jossain vaiheessa tulee ulos koko video ja analyysit siitä, mitä mainosvideo Youtubessa vilautti. Viime SDGOssa muutamat jenkit ja Christian Sandström kävivät mittauttamassa itseään Ruotsin huippu-urheilun kehittämiskeskuksessa. Yleensä tuolla käy Olympialajien edustusurheilijat.

VesaH kirjoitti:Jeejee, viimein tunnus aktivoitu, pääsen siis esittelemään räpiköintiäni. Aloitin lajin vuoden 2010 elokuussa, ja tuon ensimmäisen syksyn jälkeen ei ole tullut bäkkäriin mittaa juuri ollenkaan, vaikka ole kyllä ahkerasti pelaillut. Tällä hetkellä onnistunut pitkä heitto on siellä 100-105 metrissä sidewinderillä, tosin olen kyllä sektoria saanut sopivasti pienennettyä. Forea käytän vain neppailuun, mutta saan sitä näköjään kiskaistua parhaimmillaan 95-100 metriä isolla sektorilla ja hajoavilla paikoilla.

Videolla siis ensin normaalilla nopeudella, ja sitten slomona. Sain jo palautetta että on hirveetä hosumista, ja tulihan tuota vähän ehkä yliyritettyä mittaa hakiessa. Väitän silti, että heiton suurin ongelma löytyy jostain ihan muualta, kun ei ne heitot yhtäkkiä pitene hitaammallakaan vedolla . Yksi tietty voi olla grippini (http://imageshack.us/a/img12/7968/grippi.jpg), mutta jos jotain muuta löytyy videolta niin..

Ensimmäinen bäkkäri on hieman erilainen kuin nrot 2 ja 3, siinä hain enempi koko vartalon kiertoa, kun taas näissä kahdessa muussa pingotin suhteessa enempi ylävartaloa. Foressa mulle tuottaa vaikeuksia lähettää kiekko matkaan hyzerissä, mikä lienee yleinenkin ongelma. Sitä sitten korjaan kenolla asennolla.

http://www.youtube.com/watch?v=ac3KnyY8Rt0

Liukkaalla alustalla heittäminen ja kengän liukuminen suksena sotkee tekniikkaa, joten on vähän varmaan harhaanjohtavaa päätellä, miten oikeasti heität. Siksi kommentteihin pitää suhtautua tavallista suuremmalla suolahyppysellä, kun päätelmät eivät perustu normisuoritukseesi.

Tärkein asia on varmistaa, ettet loukkaa itseäsi ja poista itseäsi lajin parista. Kengän pohjasi tulee liian tasaisesti maahan. Yleensä olisi hyvä olla alle puolet kengän pohjasta kiinni maassa, kun oikea jalka pyörähtää vikassa askeleessa ennen kiekon irtoamista. Nostaisin päkiää reilusti ilmaan.

Kokeilisin vaihtaa käsiotetta draiveihin, tuo ote sopii paremmin keskimatkan kiekkoihin. Oletko käyttänyt kahden, kolmen ja neljän sormen power grippiä ja modified power grippiä?

Sulla horjuu tasapaino, joten hidastaisin vauhtia, jäykistäisin keskivartalon lihaksia, hioisin sitä, mihin mikin askel laskeutuu ja suhteuttaisin juoksusuunnan ja kiekon hyssen toisiinsa. Eli Scott Stokelyn (otti Climolta maailmanmestaruuden Climon ollessa parhaimillaan ja kuulemma on pistänyt 200 m kämmenellä tasamaalla -TÄH??????) periaate, että kahta draivitekniikkaa käyttämällä saa parhaan mahdollisen kontrollin vajaapituisiin heittoihin ja lisämittaa hakiessa vasta otetaan kaikkia tehontuottokikat käyttöön. Yleensä muuttujien vähentäminen vähentää mokamahdollisuuksia, joten paras tarkkuus ja toistettavuus vajaamittaisissa heitoissa tulee joillekin siten, että vaakaheitossa joka askel osuu teen keskikohdalle ja viimeinen askel sekä saattoaskel ovat peilikuvat toisistaan. Sulla saattoaskel kiertyy enemmän sivulle kuin viimeinen askel kääntyy. Hyssessä liikutaan takaa vasemmalta teeltä keskelle tai oikeaan etureunaan kulman jyrkkyydestä riippuen ja vika askel osuu oikealle juoksusuunnasta. Antsa päinvastoin. Suomessa tätä tapaa ei käytetä kovin usein pisimmälle heittävien joukossa. He aloittavat usein oikealta takaa kaarella liikkuen joka kulman heitot. Siinä tulee vaihtelua heittojen välille, jos liukastu tai on liian väsynyt ottaakseen tarpeeksi nopeat askeleet tai tarpeeksi kovan työnnön takajalalta. Koska tuolla tavoin pystyy kurkottamaan taaemmas kädellä ja koko kroppa siirtyy painopisteeltään enemmän, tehoja tulee enemmän, joten pituusheittoon tuo on hyvä tapa.

Sen lisäksi, että lantiosi taittui sivulle, kätesi ei saattanut rystyissä samaa linjaa pitkin kuin heiton aikana ja siten kiekon kulma muuttui viime hetkillä, kun se kosketi kättä. Molemmat yksinään saavat kiekon kääntämään yli. Kämmenheitot eivät ole leipälajini, mutta katsopa Disc Golf Monthlyn jaksoja noin 94 ja 95, missä huippuheittäjät antavat tekniikkavinkkejä. Sarah Hokom ottaa melkoisen pitkän viimeisen askeleen työntäen voimakkaasti takajalalla kämmenheitossa. Hän on toinen ääripää sinun takajalan käytöllesi, kun näyttää siltä, että voisit pukata kovempaa oikealla jalalla eteen kämmeneltä. Sarah kommentoi kysymystäni pitkästä askeleesta ja sitä varten treenaamisesta, että kyykyjä pitäisi treenata. Hänellä on maajoukkuetaustaa lentiksestä muistaakseni, joten ei ihme, että ponnistusvoimaa löytyy. Sarah on maailmanmestari naisten avoimessa divisioonassa.

Rystyllä jalkaterien osoitussuunta ja käden taakse veto ovat hyvässä kokoluokassa tarkkuusheittoja ajatellen, mutta pituutta on tarjolla lisää, jos käännät kannat ristiaskeleessa ja vikassa askeleessa kohti kohdetta ja käännät nenän 180 astetta pois kohteesta kurkottaen käden niin kauas pois kohteesta kuin yletyt. Joten hartioiden välinen linja on ylhäältä alas katsoen jotain 200 astetta +- liikkuvuuden rajat käännettynä pois kohteesta. Yleensä rytmi, eri liikkeiden välinen ajoitus, lihasten kiihdytyksen nopeus ja varsinkin tasapaino kärsivät noin kaus taakse kurkottaessa. Saattaa mennä useampi kuukausi noiden kaikkien hiomisessa sille tasolle, että pääsee edes nykypituuksiin. Riippu paljon voimista ja ruumiin hallinnan taidoista. Varmaan joku sirkusakrobaatti tai voimistelija oppisi tämän nopeasti.

Korkeudessa on paljon vaihteluja. Kämmen hoitunee sillä, että pukkaa kovempaa eteen oikealla jalalla ja rystyltä kannattaa keskittyä painamaan rannetta alas kovaa heiton lopussa ja tarkistaa kiekon keulan ja perän korkeus käsiotteessa. Jos ottaa pikkusormen pois kiekon sisältä, pitäisi olla helppoa pitää kiekon keula etu-ja keskisormen juuressa ja perä peukalon alimman nivelen kohdalla. Kiekon perän nostossa otteessa mulla on tullut liikkuvuusrajat vastaan, kun nostan kiekon perän yli peukalon juuren, jolloin ranteen ja kyynärpään väliset lihakset jäykistyvät heiton alussa niin paljon, että käden liike hidastuu. Ja lennot lyhentyvät. YMMV. Tähän asti kokemukseni perusteella vaikuttaa siltä, että liika nokan alas painaminen hävittää korkojen kanssa nokkakulman muutoksesta tulevat edut normigolfheitoissa. Nokkakulmasta voi olla enemmän iloa, kun heitetään maksimipituutta tuulella ratsastaen reilusti yli 10 m korkeuteen heittäen. Olen kuullut porukan heittävän 30 m korkeuteen tuulella ratsastaessa pituuskisassa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä normigolfheiton kanssa. Yksi kikka, mikä auttaa välillä rystyltä korkeuden säätöön on pitää kiekko koko ajan samalla korkeudella taakse vedossa ja heiton läpi. Kun vielä tekee ennen heittoa superhitaan käden liikkeen takaa eteen samalla korkeudella kiekkoa pitäen, pitäisi saada suoria matalia heittoja aikaan helpommin, koska tunne on vielä muistissa. Jotkut tutkimukset ovat kuulemma väittäneet, että esiharjoitusliike säilyy muistissa vain 6 sekuntia, joten pitäisi heittää nopeasti, mutta mulla on tuntunut apua olevan isommankin tauon jälkeen. Liikoja ei passaa miettiä, siinä ainakin sotkee itsensä. Siksi pitäisi treenata tekniikka automaattiseksi, jolloin ajatustyö tehdään ennen heittoa ja itse heitossa varmistetaan vaan, että heittää tarpeeksi kovaa.