keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Nyt on vielä aikaa treenata ennen kuin isot kisat alkavat.

Kuvaamasi asiat voivat aivan hyvin johtua kierroslukujen puutteesta. Kierrosluvut voivat myös jäädä saavuttamatta, jos kiekko lipeää liian aikaisin peukalon ja etusormen välistä. Lipeämistä voi tapahtua niin myöhään, että kiekko lähtee toistettavasti tarkoitettuun suuntaan. Huomasin tämän omista suurnopeusvideoistani viime kesänä. Asia selviää joko kiristämällä peukalon ja etusormen otetta (jos ajoitus pelaa ja voimat riittävät) tai jos parannusta ei tule, niin kamera voi paljastaa minilipeämisen oikeaan suuntaan vajailla kierteillä. Toisaalta nähtyäni sun viskovan sanoisin, ettei sulla ainakaan mahdottoman huonot jengat ole.

Toisaalta mä en ehkä ole riittävän hyvä vertailija, kun itse en heitä yhtä nopeasti ja Meresmaa on ainoa tosi pitkälle heittävä tyyppi viime vuoden ulkomaan vieraiden lisäksi, jota näin läheltä viskomassa pitkälle useamman kerran. Ja sä heitit eri kiekkoa kuin nuo heput, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Sun isommat nopeudet myöhäistävät feidiä muhun verrattuna, joten en ole oikein pätevä arvioimaan jengasi määrää. Nopea tapa diagnostisoida jengavajetta on muuttaa nopeuden ja kierrosluvun suhdetta. Tämä tehdään aloittamalla käden liikkeen kiihdytys myöhemmin kuin nyt teet käyttäen tuttua kiekkoa, joka nyt kippaa yli. Jos saat lyhyemmällä ja toivottavasti nopeammalla käden kiihdytyksen kestolla ja matkalla yhtä pitkän tai pidemmän lennon ja kiekko ei kippaa yhtä monta astetta, yhtä nopeasti sekä feidaa yhtä aikaisin, paljon sekä nopeasti, niin tällöin lyhyempi rajumpi kiihdytys lisää jengaa. Toisin sanoen aiemmassa tavassa on vajetta jengassa. Ja testaamaan

Syyn ja seurauksen selvittäminen jengavajeelle on monimutkaisempaa. Paitsi jos on riittävän vahvat sormet ja hyvä ajoitus. Monilla (useimmilla luultavasti) ei ole. Siksi suurnopeuskamera on ihan sikahyvä apuväline.

Jengan lisäys lisää tarkkuutta ja toistetavuutta, joten sen muuttaminen ei haittaa ollenkaan. Siksi jokaisen kannattaa aika ajoin testata, muuttuuko pituudet ja lentoradat eri aikaan kiihdyttäen. Mitä myöhemmin kiihdyttää kättä sitä rajumpi kiiihtyvyys on. Siksi kiihdytyksen rajuudella voi jossain määrin kompensoida tai jopa voittaa aiemman kiihdytyshetken tuoman mahdollisen suuremman nopeuden irtoamishetkellä. Rajansa kaikella, eli rajuinkaan kiihdytys vikalla heiton senttimetrillä ei ehdi kiihdyttää kiekkoa tarpeeksi. Siksi jokaisen heittäjän ihannekiidytyshetki muuttuu uran myötä lihasvoiman ja nopeiden lihasssolujen suhteen muuttuessa hitaampiin soluihin. Puhumattakaan tekniikkamuutoksista. Tästä syystä vähintään joka kausi pitäisi etsiä senhetkinen ihannekiihdytysaika. Vanhentuessa tai vähemmällä voimatreenillä joutunee aikaistamaan kiihdytystä ja päinvastoin entistä kovempaa treenaaville.

Sandström on oikeassa sikäli lyhyen askeleen suhteen, että mitä lähempänä pyörähdyksen keskipistettä on ruumiin massa, sitä nopeammin on mahdollista pyörähtää. Kun lantion ja jaalan välinen nivel ei lukitu, eli liian lyhyt askel kamppaa naamalleen kovasta vauhdista ilman täyttä pyörähdystä. Youtuben mainospätkässä tulevasta tekniikka DVDstä Sandströmin askel ei ole erikoisen lyhyt. Muutenkin paras askelpituus muuttuu juoksuvauhdin myötä. Pituus vikassa askeleessa ei ole dominoiva tekijä, vaan oikea ajoitus, mikä tulee oikeiden ruumiin osien sijoitusten kautta, mikä ei vielä takaa ajoituksen oikea-aikaisuutta. Kivaa vai mitä? Eli tämä on pitkä ja monimutkainen juttu.

Epäilen Sandströmin videoon tulevan painotuksen siitä, mikä paikka toimii räjähtävästi ensin ja mikä sitten missä järjestyksessä, millä ajoituksella. Liian pitkä askel lyhentää heittopituutta, kuten liian lyhytkin, joten taas pitää kokeilla eri pituuksia eri juoksunopeuksille nähdäkseen, mikä toimii parhaiten kenellekin. Jokainen on yksilö ja esim. vahva lantion mahdollistaa lyhyemmän askeleen ja hitaamman juoksun kuin jonkun sohvaperunan tarve yrittää epätoivoisesti kompensoida ravaamalla kuin ylipainoinen ja alikuntoinen kisahevonen. Kenestäkös tässä taas puhuinkaan?

Nyrkkisääntö on, että pidempi askel tuottaa enemmän tehoa. Siinä on sisäänrakennettu olettamus, että vauhtia on tarpeeksi, että tekniikka ei hajoa. Eli pitää olla samassa suhteessa askelpituuteen, jotta voi kääntyä kohti kohdetta kiekon irrotessa ja ruumiin painopiste on riittävästi edessä.

2004 MM kisa DVDllä on joku kai 13 vuotiaiden sarjassa, joka käntää jalkaterät ja koko ruumiin pois kohteesta. Tarkkuus kärsii, kuten 360 pyörähdykselläkin. Scott Stokelyn tekniikka DVD sarjassa pituusheittojen osiossa on selostus asiasta myös videoilla. Öystein Carlsenin päättötyössä ainoa keski- ja yläruumiin plus käden liike, joka korreloi lentopituuden kanssa oli kyynärpään etäisyys kohteesta. Yllättäen pisin etäisyys, mitä kyynärpää on pois kohteesta tulee 360, 720 jne. pyörähdyksillä. Tarkempi, toistettavampi ja lyhyempi pituusheittotekniikka kuin ympyrän pyörhtäminen on kääntää selkä kohteeseen, jalkaterät niin kauas pois kohteesta, että saa hartiat 200+ astetta pois kohteesta. Tämä vaikuttaa, mihin jalkaterän pitää osoittaa riippuen kunkin heittäjän lantion ja hartioiden liikkuvuudesta. Liikkuvuus auttaa, mutta tavan tumpelo joutuu kääntämään jalkaterät 180 astetta pois kohteesta, jotta hartialinja ja sikäli kyynärpää on parinsadan asteen päässä kohteesta. Kun taakse kurkottaminen on kauimmillaan kohteesta.

Jaani jos kiinnostaa saada videota 210 kuvaa sekunnissa itsestäsi minilipeämisen diagnostisoimiseksi ja muunkin tekniikan näkemiseksi, pistä yksityisviesti ja katsotaan, milloin saamme aikataulut sopimaan.

Tuulisessa säässä ei kannata vetää johtopäätöksiä. Oli sunnuntaina aika jänniä lentoja, kun Rhyno ja Vibram VP kippas täysillä vajailla tehoilla vastatuulessa ja Force lensi korkealla suoraan lähes koko matkan. Stalker meni sikamaisia matkoja luotisuorana takatuulissa ja Gator muutui pituuskiekoksi sivuvastaiseen tuuleen. Kaverin Teebird meni yhtä sivulle kuin pitkällekin ollen ilmassa varmaan lähemmäs 20 sekuntia

Jees, eiköhän tuossa kevään ja kesän mittaan ole aikaa pistää kameratreenit käyntiin.

En mä usko, että mulla suurta ongelmaa on lipeämisten kanssa, kun draiverilla heitetään. Roci kyllä joskun lipeää, mutta siinä onkin eri grippi. Etusormi ei mulla ole isossa roolissa, vaan enemmänkin keskisormi. En tiedä, onko mun etusormi jotenkin vänkyrä, mutta en mä sitä saa rimmin sisälle kiinni kunnolla. Siksi kiekko pyörähtää keskisormesta käyntiin.

http://www.frisbeeliitto.fi/aloittelija ... kavinkkeja

Tuolta näkee, että Jussin etuaskel on pitkä, saletisti pitempi kuin mulla, kiekko lähtee aika kaukaa vartalosta ja etujalka on 90 asteen kulmassa. Ja lähtee ehkä kovempaa kuin kellään. On se kummallista tällainen tekniikkahinkkaus, kun monella tapaa voi heittää kovaa.

Jaani kirjoitti:Etusormi ei mulla ole isossa roolissa, vaan enemmänkin keskisormi. En tiedä, onko mun etusormi jotenkin vänkyrä, mutta en mä sitä saa rimmin sisälle kiinni kunnolla. Siksi kiekko pyörähtää keskisormesta käyntiin.

Oon huomannut itellä ihan saman homman. Muutaman pituusheittosetin jälkeen keskisormen uloin nivel on niin valmis, että on joko pakko lopettaa tai sitten höllätä grippiä keskisormen osalta, joka taas tuntuu syövän spinniä melkosesti. Kiekon lähtönopeuteen ei tunnu juuri vaikuttavan tuo keskisormen hölläys. Oon koittanu löytää lääkettä tohon ongelmaan, koska esim viime syksynä piti pitää aina välillä taukoa heittelystä juuri tuon sormen takia ja nyt keväällä parin heittosession jälkeen tuntuis olevan samaa ongelmaa. Itselle tuo ongelma tuli Jenkinssigripin ja leveerimmisten draivereitten myötä, mutta en oikein muullakaan gripillä tunnu riittävän hyvin noista kaiken maailman bosseista saavan kiinni

Jussi heitti tuossa golf heiton, ei maksimipituutta. Olen pariin kertaan katsonut vierestä Jussin draiveja Talissa ja pituutta heitettäessä hän juoksee kunnolla vauhtia ja pyörähtää 360 astetta sekä vetää läheltä rintaa. Ja tosi pitkällä askeleella, kun vauhtikin on kova ja niiaus lantiosta eteen on jyrkin, mitä olen nähnyt. Kun ylläolevassa videossa kyseessä ei ollut maksimipituusheitto, ei tarvitsekaan ylettää kauas taakse, joten ei tarvitse kääntää hartioita 200+ astetta taakse, joten ei tarvitse kääntää jalkateriäkään kauemmas. Tarkkuusheitossa on huono idea katkaista näköyhteyttä koteeseen pitkäksi aikaa. Scott Martin ei katkaise näköyhteyttä koskaan ja on ollut MM finaalissa kahdesti muistaakseni. Pituusheitto ja tarkkuus ovat kaksi eri maailmaa, mutta niissäkin on yhteneväisyyttä, kun on tarpeeksi avoin väylä ja luottoa omaan tekemiseen. Eiköhän lähes jokainen heittäjä katkaise driveissa näköyhteyden kohteeseen hetkeksi. Joten jalkaterät 180 astetta kohtesta on vain samaa vanhaa tuttua alaruumiin tehon valjastamista käyttöön isommassa mitakaavassa ja käden kiihdytysmatkan lisäystä. Pituusheitossa, ei keskivertodraiveissa satasen paikeilla.

Jaani itse on elävä todiste siitä, että paikaltaan heitettäessä ilman hirveitä jalkatehoja menee pitkälle. Kun on tarpeeksi kättä.

Nyrkkisääntönä leveiden reunojen puristamisessa on se, että ote heikkenee, kun reunus on leveämpi kuin etusormen ulommaisen ja keskimmäisen nivelen väli. Mikä minulle tarkoittaa kaiken Teebirdiä leveämmän olevan voimainkoetusta. Siksipä on ollut kiva havaita, etten menetä paljonkaan puristusta Katanalla verrattuna Valkkiin, joka on lähes identtinen juuri havaintokyvyn rajoilla eroavaan Teebirdiin. Mulle Wraith tullessaan oli ihan tuskainen kiekko pitää kiinni. Kun totuin siihen tuli Destroyer ja sama ruljanssi uudestaan, joten kiitos Bossille. Eli Katana yhtä leveänä ja etusormen ja peukalon voimatreenin jälkeen onkin jo ihan hyvin käsissä pysyvä. Mikä tärkeintä käden lihakset pysyvät rennompina=nopeammin liikkuvina, kun lihakset eivät ole jännittyneet äärimmilleen.

En voi suositella tarpeeksi kovaa voimatreeniä sormille, varsinkin etusormelle ja peukalolle. Jos jossain tarvitsee voimaa tässä lajissa, niin siellä. Verrattuna muissa lajeissa huipputasolla tarvittavaan tehoon siis. Kyllähän fribassakin tarvitsee voimaa reilusti enemmän kuin sohvaperunala on monessa muussakin paikassa. Mulla on otetta muuttetu neljä vuotta tiheästi ja usein sitäkin ennen. Viime kesänä tarvitsin nimenomaan hioa etusormea tiukemmin puristavaksi ja löysentää muita. Nyt on loppuviimeistelyt tuossa ja tarkempi keskittyminen viime hetken kiristykseen, joten tekemistä riittää Välillä kiekko pyörähtää oikein kivasti sormien välissä, mikä nostaa nopeutta ja jengaa. Eiköhän se keskisormi ole vaihdettavissa etusormeksi kierähdyspisteenä treenillä. Ilona on sitten rääkin kohdistuminen uuteen paikkaan ja kovettamisen ihanuuden aloitus uudestaan

Oliskohan voimatreenin tuloksia odottaessa iloa Dossin tyyppisestä sormien teippaamisesta nivelkivun estämisessä?

tota puristamista en oikeen ymmärrä, tai en oo ainakaan ite kiinnittäny huomioo siihen mitenkään koska mulla on todella rentona sormet eli en purista juuri lainkaan ja kuivalla kelillä ei lipeä koskaan, ei myöskään "jää käteen" koskaan, taino ehkä kerran pari kesässä. sateella tietysti on heittäminen täyttä tuskaa ja pelkkää lipeämistä...

toisaalta kädessä pitää olla juuri oikea kosteustaso mitä pidän yllä märällä pyyhkeellä tai kaatamalla vettä kädelle. jenkaa heitossani on myös kohtuu runsas määrä, paitsi jos joudun oikeasti heittämään kovaa niin kierteen määrä putoaa jostain syystä

Markus Källströmiltä pöllin idean sormiin puhaltamisesta ennen heittoa, toimii loistavasti myös talvella, kun näpit on jäässä.

Mitä kovempaa heittää, sitä tiukempaa pitää puristaa. Siksi juuri kovissa heitoissa ja kylmällä märällä säällä lipeää helpoimmin. Luulenpa, että Jesse hyötyy automatiikasta. Tietoisesti ei pysty puristamaan niin kovaa kuin silloin, kun ruumiin automatiikka luulee tiputtavansa painon varpaille. Itsesuojelu ottaa voimareservin käyttöön. Olen kuullut väitteen, että ihminen käyttää vain kuudesosaa voimistaan. uulemma simpanssiuros on tempaissut kaapelin päässä olevan 350 kilon painon ylös ja ärsytetty naarasgorilla ainakin 800 ja siihen aikaan, kun luin tuon kukaan ei uskaltanut ärsyttää urosgorillaa jostain kumman syystä.

Kokeilkaa pidellä punttia sormenjälkien välissä pelkällä etusormella ja peukalolla, kunnes väsytte ja puntti lipeää hieman. Jos ette pudottaneet punttia varpaillenne liian pitkään väsymykseen asti roikuttaen, automatiikka kiristää lihakset ja sormet tiukemmalle kuin yleensä pystyy. Ja puntin ei pitäisi pudota vielä. Ei kannata pitkään pinnistellä tämän jälkeen, ettei hajoa paikat. Joku jenkki voimamies kuulemma nostelee usein yli 200 kiloa pelkällä keskisormella. Taidan tietää, millä piiitkällä sormella hän haistattelee pitkät

En tiedä vielä tarkkaan, milloin on paras ajankohta aloittaa etusormen ja peukalon puristuksen kiristys. Testit ovat kesken, kun ei taidot vielä riitä jatkuvaan kiekon pyörähdykseen sormien välissä. Toistaiseksi olen pystynyt tunnistamaan vain pikkusormesta irtoamisen jälkeisen kiristyksen. En tiedä, onko myöhemmästä aloituksesta hyötyä. Vielä, tarttee kokeilla. Ennen kiristystä sormien pitää tosiaan olla lötköt ja kiristyä ihan hieman, kun kyynärpää aloittaa suoristumisen. Jotta ei tule aikaista sivulle lipeämistä.

Sormien välissä pyörimisen ideana on nostaa sekä kiekon suoranopeutta ja kierrosnopeutta. Jos muistan numerot oikein Öystein Carlsenin lopputyön mittauksissa kiekon nopeus kasvoi 10 % ja kierrosluku 40 % siitä, kun ranne aloittaa oikeamisen, mistä osa tulee kiekon pyörähtämisestä sormilukossa.

Fysikaalinen peruste on liikkeen jatkuvuuden laki. Kun kaikki luotu energia siirtyy kiekkoon ja käsi muuttaa suuntaa vedossa ja ranne jarrutetaan liikkumattomaksi, liike-energia ei katoa, vaan siirtyy ainoaan liikkuvaan osaan -kiekkoon. Jota pidetään kiinni noin kello 10 paikkeilta, jos etureuna on 12, kun ranne aloittaa suoristumisen. Ranteen jarrutus saa kiekon pyörähtämään siten, että kiekko irtoaa jostain kello 3-4.30 väliltä, jos ei tapahdu minilipeämistä. Samalla kiekko liikkuu muuta ruumista kevyempänä samalla energialla kovaa kiihdyttäen vajaan oman halkaisijansa matkan eteen, mikä nostaa kivasti nopeutta. Esim. 80 kg äijä on aika hidas samalla voimalla kuin 175 g kiekko on vikkelä.

Ihan selvyyden vuoksi, ei mua kiinnosta maximipituus, vaan pitkä golfdrive. Jos haluan oikeasti pitkälle, heitän ihan erilaisia heittoja, ja todennäköisesti 360 tekniikalla. Jussin heitto menee tuollaisellakin vedolla ihan kevyesti 150m+ ja se nimenomaan kiinnostaa.

Ja edelleen, en ole löytänyt paljon jengiä, ketkä vetäisi oikean rinnan kohdalta. Doss heittää sieltä, ja hänhän on ihan hyvä pelaaja.

Riittääkö Källströmin Markuksen golfpituudet? Hän vetää läheltä rintaa. Sopii tavoitella häntä golfpituuksissa Varsinkin, jos ei halua käyttää yhtä vaarallista jalkatekniikkaa terveyden kannalta. Kaukaa veto on ihan pätevä tapa heittää lähestymisheittoja. Draivi on eri asia. Toisaalta heitän avoimilla väylillä selkä kohteeseen päin. Ei se nyt niin epätarkkaa ole, etteikö sitä voi käyttää. Toisin kuin 360 useimmille. Avery Jenkins näytti aika luontevalta noissa heitoissa. Taitaa olla paljon treeniä takana.

Riittää, mutta Markus ei vedä läheltä rintaa.

http://www.youtube.com/watch?v=kQczUdcg8qU

En mä tuota jalkatekniikkaakaan mitenkään erityisen vaarallisena pitäisi, mielestäni vaarallisempaa on kääntää etujalka yli 90 astetta.

Joo, Markus heittää hyvää draivia pitkälle. Semmoinen tilaukseen.

en tiiä miten tosta jaanin linkittämästä videosta näkee ylipäätänsä mitään, koska toi källströmin veto on kohtuullisen nopee. tietty jos naputtaa play/pause -nappulaa ihan **tun nopeesti..

joo..

http://www.youtube.com/watch?v=vhQzVIX4cVs

tosta näkee paremmin muutaman pron draivia, myös tselltrömin.

Eihän Markus vedä superläheltä, mutta katsokaapa mafan editoimaa mun kuvaamaa Jesperin vetoa Talin ykkösellä Jorin linkkaamassa videossa. Markus osui itseään kylkeen kiekolla President's Cupissa otetussa ekassa pätkäsä.

Kyllä noi vedot lähtee enemmänkin vasemman rinnan kohdalta. Ja se onkin ymmärrettävää, sillä käsihän menee ihan koukkuun ja sykkyrälle oikean kohdalta. Tällöinhän käsi ei liiku vapaasti, vaan hitaasti ja epämukavasti, epäsulavasti. Tulee kaksiosainen ja töksähtävä veto.

DGR:n kingi Dan Betokaan ei heitä oikean rinnan kohdalta, vaan vasemman. Muutenhan kaveri heittää ihan mallikkaasti. Tai ehkä juuri siksi

Jaa duoda duoda enpä olekaan aikoihin katsonut Danin vanhaa videota. Hän kirjoitti joku päivä sitten muuttaneensa jotain, kun keskiarvopituudet pomppasivat ylös. Tuossapa olisi luonnollinen selitys. En siis tsekannut, mistä hän vetää vanhassa videossa, uskoin Jaanin analyysiä. Niin mistä videosta on kyse, kun häneltä on useampia ja ainakin yhden jälkeen hän sanoi, että huonosti meni ja muutoksia on tehty? Tuoretta videota ei ole kai mieheltä tullut.

Minun nähdäkseni käsi menee Jesperiltä aika läheltä finaalin sillä reiällä, mikä on Talin normaali ykkönen. Eipä Jeppe kyllä kovin paljon aikaa jää mittaamaan minkään heiton osan välissä. Mutta sanoit tärkeän pointin, vaikket ehkä tarkoittanutkaan sitä. Käden kiihdytys on todellakin kaksiosainen homma. Ensin kyynärpään huitaisu eteen ja sen jälkeen kiihtyvä kyynärpään oikaisu tekee alkutyön varsinaiselle kingille heitoissa, eli ranteen suoristamiselle ja jarruttamiselle, mikä ajaa kiekon kiihdyttämään heiton lopuksi. Tärkeimmät tehon luonnin osat ovat jyrkän kulman teko kyynärpäähän ja ranteen oikaisu. Nämä luovat tehon, kiihdytyksen, kierrosluvun kohotuksen, ajoituksen suurimman osan ja tarkkuuden sekä toistettavuuden. Jesper on tosi hyvä kiekon lähettämisessä, eli ranteen ja sormien käytössä kiekon kiihdytyksessä ja kierroslukujen lisäyksessä. Katsokaa Tali Openin youtubepätkästä, miten hitaasti jeppe liikkuu noin 20 cm irrotuksesta asti kisan ekaa väylää ajatellen finaalissa.

Toi aluksi hidas ja tottumatomalle epäukava ja helposti käden lihaksia liikaa jännittävä kyynärpään eteen vienti tekee heitosta epäsulavan, kun käsi luo tehon kaksiportaisesti. Kyynärpään liikkeen hidastuminen kolmiulotteisesti aloittaa kyynärpään suoristuisen ja siirtää nopeasti siihen mennessä luodun liike-energian kyynärpään suoristamiseen. Juju on ajoittaa oikeat liikkeet oikeaan aikaan, jotta lihakset ja jänteet toimivat kuin jouset. Kyynärpään eteen vienti jännittää jousia=lihaksia ja jänteitä, jotka vapautuessaan suoristavat kynärpään normaalia nopeammin, mikä venyttää ranteen yläpuolisia jänteitä, jotka ampuvat ranteen eteen lujaa käden muuttaessa suuntaa. Takaata eteen pyörähtäväksi ja ääritapauksissa jopa taakse uudestaan vetäväksi yhdessä hartioiden käännön kanssa juuri, kun ranne aloittaa suoristumisen.

Ainakin tuossa videossa:
http://www.youtube.com/watch?v=SoOi2Cg0dk8

ja tuossa
http://www.youtube.com/watch?v=TOMbSi_- ... re=related

Kummassakin Dan heittää, kuten kaikki muutkin pitkälle heittävät, eli VASEMMAN rinnan alta.

Enpä ole lukenut mitä olette kirjottaneet mutta Jesperillä on ihan jäätävän pitkä vika askel tollanen pakeneminen heitossa mitä Markus käyttäää vois olla ihan helppoki oppia... vois kokeilla joskus...