keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

MikeJones kirjoitti:

AMA kirjoitti:Kisapäivinäkin on kyse enemmäkin siitä, kuka jaksaa nostaa bägin maasta vielä pitkän kisapäivän loppupuolellakin, ei siitä kuka jaksaa nostaa aamulla isoimman bägin selkäänsä

Ainakin Feldbergin Voodoo Zulu toisi pisteet tuossa jälkimmäisessä kisassa Mitä enemmän, sitä enemmän

Feldy oli caddyjä kysellessään kertonut, että nyt on vähemmän kiekkoja mukana kuin ennen. Hänelle on tehty jos jonkinmoista leikkausta, isojakin, aikanaan ja häkäkin maistuu, joten en tiedä, miten kovassa kunnossa hän on. Ilmeisesti aika kaukana kovemmista jampoista. Ymmärrän hyvin, että kiekkomäärää on hyvä pudottaa, kun joutuu itse kantamaan kisan ulkopuolella kassia Tai kisassa Melody ei pääsekään kisaamaan, vaan joutuu kisan lopussa raahaaman kassia maata pitkin käsi suorana selän takana ollen.

AMA muutama lihasryhmä vaikuttaa heittämiseen enemmän kuin muut ja omasta kokemuksesta päätellen on mahdollista, että alle sohvaperunan lihasvoimilla startatessa lihassurkastumasta ja puristuksissa olevin hermoin heittokädessä ei pysy kiekko kädessä aina edes niin pitkään, että kiekko lähtisi oikeaan suuntaan. Varsinkin anhyzereissä ja huolimatta siitä, että muu ruumis on oikeassa asennossa, joten kaikki muu on eliminoitu suuntavirheen aiheuttajista kuin liian löysä käsiote. On ymmärrettävää, että sinun urheiulutaustallasi ei ehkä löydy heikkoja kohtia voimista, jotka rajaavat edistystä. Se ei tarkoita sitä, että eri taustalla oleville ei ongelmia tulisi. Mulla on tosi vaikeaa puristaa peukalolla loppuun asti voimalla, kun käteen sattuu. Ei ole ihan helppoa puristaa peukalolla omiin voimiin nähden kovaa edes liikkumatta. Heiton aikana on vielä vaikeampaa.

Välipäivitys breasille naamakkain käydyn keskustelun jatkoksi: Nyt olen kerran hyvin lämmiteltyäni saanut etusormella ylisuoriutuen normaaliin verrattuna puristaen yhdellä sormella kiekon alta Pohjolan isäntä 166 VIP lentämään 120 m. Ei varmasti onnistu joka päivä ja ei takuulla ilman kipuja, jos en ole viskonut pitkän niin, että paikat ovat läpeensä lämminneet. Tekee häijyä etusormen sisimmän kahden nivelen välisessä jänteessä silti.

AMA ne lihasryhmät, joista on hyötyä heittopituuteen muutenkin kuin vain kisan lopussa freesinä olemiseen ovat näin suoralta kädeltä kesken unien herättyä: Kaikki käsiotteen voimakkuuteen vaikuttavat lihakset ja jänteet painottuen peukaloon ja etu- sekä keskisormeen, käsivarren ojentajalihas, kaikki lantiota kääntävät lihakset (tsekatkaa Garrett Gurthien lantion käännösnopeus) ja jalat sekä pakarat -tsekatkaa Markus Källströmin reidet ja pakaralihakset ja suhteuttakaa ne hänen tapaansa juntata silloin tällöin oikea jalka liikkumattomaksi, mikä lennättää lantion oikealle normaalia nopeammin, mutta eri lihaksia korostaen kuin Garrett. Toki hartioiden käännölläkin saa muutamia metrejä ekstraa ja kaikki auttaa, mutta en mielestäni ole saanut kymmentä metriä enempää hartioiden käyttämättömyydestä täyteen tehooni nähden. Ei siis tarvitse olla ihmebodaaja siihen, että hartioiden käännöllä kovaa tulee useita metrejä, muttei maata järisyttävää lisäystä pituuteen.

Lyhennettynä sanoen kaikki vipuvarsia kääntävät lihakset pitää olla kovassa lihaskunnossa ja ennen kaikkea räjähtävää voimaa pitää treenata. Plyometriset harjoitteet. Olen nähnyt Big D kisassa käyneen pelaajan heittelevän jumppapalloa. Se on kai oikea nimi leveälle kiloja painavalle pallolle?

Kun viittasin lihaskuntoon, en tarkoittanut sillä bodarin lihasmassaa. Christianilla homma meni vaan aika pitkälle. Jos katsotaan mitä tahansa urheilulajia (johon siis frisbeegolf jo nykyään luetaan). Maailman huippujen pitää myös kehittää lihaksiaan normaalien lajiharjoitteliden ulkopuolella. Oli kyseessä sitten mikä tahansa laji, niin ammattiurheilijat harjoittelevat fysiikkaa salilla, juoksuradalla, jne. Lajiharjoittelulla on tietenkin merkittävä osuus meidän lajissa, mutta paras lopputulos saadaan eri harjoitteliden yhdistelmillä.

Ideaalia vartalotyyppiä ei varsinaisesti ole frisbeegolfille, koska kyseessä on kuitenkin golf, missä henkiset ominaisuudet ja putti ovat erittäin ratkaisevia.
Pituudesta ei ole haittaa, liikakiloista on. Pitkä draivi on räjähtävä suoritus ja se vaatii fysiikkaa, tekniikkaa ja rytmiä.

Tällä hetkellä suurin osa amerikan "ammattilaisista" on frisbee-hörhöjä*, jotka tykkäävät matkustaa, nähdä uusia paikkoja ja pitää siinä samassa hauskaa. Hauskanpidossa ei ole mitää pahaa, mutta lajimme huiput ovat vielä kohtalaisen kaukana huippu-urheilijoista muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Tilanne muuttuu sitä mukaa kun rahaa tulee (tai sitten ei) lajiin.

* Frisbee-hörhö on henkilö, joka on hurahtanut frisbeegolfiin. Tämä ilmaisu ei ole negatiivinen.

Tietääkseni niitä palloja kutsutaan kuntopalloiksi. Jumppapallot on niitä ilmalla täytettäviä isoja, joiden päällä röhnötetään. Varmaankin lähes kaikki heittolajien treenaajat treenaavat myös kuntopalloilla, mukaanlukien moni frisbeegolffaajaa, myös minä (joskin vain talvisin Pirkkahallissa).

Lihassurkastumat on ihan oma juttunsa ja vaikuttavat aivan varmasti paljonkin heittoon. Mielestäni kuitenkin pitkiin heittoihin ei tarvita isoja, näkyviä lihaksia. Räjähtävää voimaa kyllä tarvitaan, mutta suurin osa siitä taitaa tulla valitettavasti geeneistä ja treenillä pystytään vain hieman lisäämään nopeita lihassoluja.

Esimerkkinä erittäin pitkälle heittävistä, erittäin laihoista kavereista vaikkapa Jarvis:
http://www.youtube.com/watch?v=7IiCQC7y7WQ
Tai Lizotte:
http://www.youtube.com/watch?v=lvQrz17P ... re=related

Kummallakaan ei ole oikeastaan ollenkaan näkyviä lihaksia, enkä usko, että aikaa on salilla monia tunteja vietetty. Heittopituuksissa ei kuitenkaan tarvi yhtään antaa siimaa vaikkapa Averylle.

AMA kirjoitti:Tietääkseni niitä palloja kutsutaan kuntopalloiksi. Jumppapallot on niitä ilmalla täytettäviä isoja, joiden päällä röhnötetään. Varmaankin lähes kaikki heittolajien treenaajat treenaavat myös kuntopalloilla, mukaanlukien moni frisbeegolffaajaa, myös minä (joskin vain talvisin Pirkkahallissa).

Juuri näin. Kuntopallo on heittäjän tärkeimpiä harjoitusvälineitä!
Mutta kyllä sitä käytetään kaikissa urheilulajeissa (esim. nyrkkeilijät käyttävät paljon kuntopalloa)

Muutamia kuntopalloharjoitteita:
- Heitot: pään yli eteen tai taakse, heitot sivuilta eteen, heitot rinnalta eteen, heitot jalkojen välistä eteen tai taakse. Heittoja voi tehdä joko yhdellä kädellä tai molemmilla käsillä.
- Vatsa: kaikkia mahdollisia (ja mahdottomia) liikkeitä pallo jalkojen välissä tai käsissä (ala- ja ylävatsat).
- Selkä: päinmakuulla ylä- tai alavartalon nostot pallo käsien/jalkojen välissä. Lisäksi päinmakuulla selkälihasliike + pallon heitto parille
- Kyljet: selinmakuulla, pallo jalkojen välissä ns.heilurina puolelta toiselle. Lisäksi parin kanssa seisaaltaan selät vastakkain pallon ojentamista puolelta toiselle kropan ympäri
- Yleisvartaloliike: seisoen haara-asennossa, pallon pyörittäminen kropan ympäri ylhäältä alas / päinvastoin
- Erilaisia hyppyjä/hyppelyitä pallo jalkojen välissä tai käsissä.

Näitä voi tehdä erilaisilla tehoilla ja erilaisilla määrillä. Kannattaa aloittaa kevyemmillä kuntopalloilla. Suosittelen lihaskuntona kavereille, joilla on taipumusta rikkoa kroppaansa frisbeen heittelyssä…

Ei sitä perinteisissä voimalajeissakaan ihan hirveä mörkö tarvitse olla jos on ihan tolkuttomasti nopeutta ja räjähtävyyttä: http://www.youtube.com/watch?v=G0IRJoqPLfk
Jacko Gill 16v voitti eilen u-17 kuulantyönnön maailmanmestaruuden tuloksella 24,35 yli 4 metrin erolla seuraavaan, ja on työntänyt miesten kuulaakin jo yli 20m. Fribaajan ei varmaankaan tarvitse olla edes tuon kokoinen.

Tästähän saisi jo oman lihaskunto-ketjun, mutta poiketaan nyt tälle sivuraiteelle vielä sen verran että varauksetta suosittelen tuon mainitun kuntopallon lisäksi kahvakuulaa kaikille jotka haluaa vahvistaa keskivartalon lihaksia. Kahvakuulaa voi myös heittää (ulkona)

Ja jotta nyt pysytään oikeille urilla, niin jos teillä on 5h viikossa käytettävissä harrastukseen, niin käyttäkää se
kokonaan lajiharjoitteluun. Täydentävät harjoitteet otetaan mahdollisesti mukaan siinä vaiheessa, kun aletaan
nostaa ratingiä 1000:sta ylöspäin (ts. siellä aivan huipulla). Toki kaikenlainen liikunta on hyvästä ja muidenlajien harrastaminen myös
hyvää koordinaatio yms treeniä esim. fribailuun.

Kaikissa taito/tarkkuuslajeissa aina ja iankaikkisesti korostetaan toistojen merkitystä. Hyvä yleiskunto toki
antaa eväät harjoitella enemmän ja mahdollistaa myös sen, että jaksat keskittyä siellä rundillasi loppuun asti.

Väitän, että kaveri joka puttaa/heittää 10000 kertaa vuodessa omaa paremmat eväät menestyä, kuin hänen
kaksoisveljensä, joka puttaa/heittää 5000 kertaa vuodessa ja lopun harkka-ajan pyörii kuntopallon kanssa
jossain hallissa.

Korostan toki vielä tähän loppuun, että hyvät keskivartalon lihakset kaverinaan hyvä kunto mahdollistaa isot toistomäärät.
Ja jos tuntuu, että näissä ominaisuuksissa on puutteita ja paikat kipeytyy heitellessä, niin toki sille on jotain tehtävä.
Vielä pitää erotella tässä säkeessä junnut ja aikuiset eli juniorit ei missään nimessä kehon ulkopuolisia painoja
käyttöön ennen kasvupyrähdystä (12-15v).

letiss kirjoitti:Väitän, että kaveri joka puttaa/heittää 10000 kertaa vuodessa omaa paremmat eväät menestyä, kuin hänen
kaksoisveljensä, joka puttaa/heittää 5000 kertaa vuodessa ja lopun harkka-ajan pyörii kuntopallon kanssa
jossain hallissa.

Saattaa olla, mutta väittäisin myös, että toispuoleisen lihasrakenteen takia ensimmäisellä kaverilla alkaa selkä yms piiputtaa jo siinä vaiheessa, kun toinen vielä porskuttaa terveenä menemään...

letiss kirjoitti: Vielä pitää erotella tässä säkeessä junnut ja aikuiset eli juniorit ei missään nimessä kehon ulkopuolisia painoja
käyttöön ennen kasvupyrähdystä (12-15v).

Mikähän tässä on takana? Myytti siitä, että painoharjoittelu olisi jotenkin vaarallista tai vaikuttaisi esimerkiksi pituuskasvuun, on kumottu jo monta kertaa. Painoharjoittelu oikeilla tekniikoilla voidaan, ja pitää, aloittaa ennen 15v ikää, jos aiotaan urheilussa pärjätä.

Tapanote kirjoitti:
Mikähän tässä on takana? Myytti siitä, että painoharjoittelu olisi jotenkin vaarallista tai vaikuttaisi esimerkiksi pituuskasvuun, on kumottu jo monta kertaa. Painoharjoittelu oikeilla tekniikoilla voidaan, ja pitää, aloittaa ennen 15v ikää, jos aiotaan urheilussa pärjätä.

"Myytti" on kumottu hyvin monesti, mutta myös hyvin monet ovat edelleen samaa mieltä (mm. Ajax acatemian junnu päällikkö).

Toki, jos tähtäät voimalajeihin ja saat parasta mahdollista voimailutietämystä käyttöön, niin painoharjoittelu tulee mukaan
jo aiemmin. Ikä passissa (-15v) ei sinänsä kerro mitään, koska biologinen ikä on se, joka murrosiässä ratkaisee. Esim. Harri Hakkarainen
puhui yhdellä junnuvalmennus seminaarilla, että Kärppien C- junnuissa (14-15) oli poikien biologiset iät haarukassa 12v-17v.

Lähinnä tarkoitin kuitenkin sitä, että jos olet aloitteleva (junnu), kunnianhimoinen fribagolffari ja luet tätä palstaa, niin en suosittele junnuikäisenä
pelailemaan painojen kanssa ollenkaan.

letiss kirjoitti: Lähinnä tarkoitin kuitenkin sitä, että jos olet aloitteleva (junnu), kunnianhimoinen fribagolffari ja luet tätä palstaa, niin en suosittele junnuikäisenä pelailemaan painojen kanssa ollenkaan.

Allekirjoitan kyllä sen, ettei junnun eikä aikuisenkaan kannata lähteä salille heilumaan ilman pätevää opastusta. Vapailla painoilla tehtävä treeni on erittäin hyödyllistä ja kehittävää treeniä, mutta ilman asianmukaista tekniikkaa ja progressiota mitä todennäköisemmin haitallista.

Mutta tosiaan vaikea kuvitella esimerkiksi painonnostossa kenenkään pääsevän lähellekään maailman tai edes Euroopan kärkeä, jos aloittaa painoharjoittelun vasta pituuskasvun päättymisen jälkeen.

Tapanote kirjoitti:
Mutta tosiaan vaikea kuvitella esimerkiksi painonnostossa kenenkään pääsevän lähellekään maailman tai edes Euroopan kärkeä, jos aloittaa painoharjoittelun vasta pituuskasvun päättymisen jälkeen.

Varmasti ihan totta, mutta mulle jäi tästä epäselväksi, että miten se liittyy tähän fribagolffin harjoitteluun ? Kirjoitinhan jo aiemmin, että
voimalajeissa painoharjoittelu tulee mukaan aiemmin.

Eiköhän tässä ollut jo itselleni tarpeeksi, joten näihin kuviin ja tunnelmiin

Ei liitykään, olin vain kanssasi samaa mieltä

Voimaharjoittelussa on sellainen plussa toispuolisuuden välttämisen lisäksi, että voimakkaat jänteet suojaavat vammautumisilta. Siinä mielessä plyometriset hyppelyt tekevät gutaa liukastumistilanteiden paikkojen säilymisen suhteen. Kun mulla oli Casio EX-F1 ehjänä, kuvasin 600 kuvaa sekunnissa seisovaa heittoa sivulta. Jätin tarkoituksella saaton tekemättä. Kädessä löysät kudokset liikkuivat ranteen ja kyynärpään väliä kolmesti ja pahimmillaan kyynärpään alueen halkaisija kasvoi silmämääräisesti katsoen neljänneksestä kolmannekseen yli normaalin. Jaiks!

En tiedä, miten rajusti tärinät vammauttavat heittäjää ja miten paljon paremmin saatto suojaa lihaksia ja jänteitä. Olen nähnyt jos jonkinmoista urheiluasustetta, jotka puristavat vähän joka puolelta. Joo avasin oven Näkkimainokselle ja parhaasta paikasta, mutta minkäs teet Vaatevalmistajat perustelevat puristusta aineenvaihdunnan ohella ylirasituksen välttämisellä. Kokovartalopuristuksen luulisi jarruttavan verenkiertoa, mutta jos voi välttää yhdenkin loukkaantumisen sillä, että lihakset tai jänteet eivät vaurioidu tulee tarpeen miettiä, kannattaako ostaa ko. vaatekappale. Luulisin kostealla ja kylmällä säällä jalkoja suojaavat vaatteet olevan parempia, sillä käsissä pitäisi olla sen verran kestoa rasitukselle, etteivät ne mene epätoivodraivissakaan rikki, jos yrittää ihmettä, saadakseen kisasta voiton.

Kuulemma vanhemmilla miehillä ja kasvuikäisillä tytöillä esiintyy eniten lihasten epäsymmetriaa fribaajilla. Maailmanmestareista ainakin Peter Shive ja Kelsey Brakel ovat saaneet lekurilta käskyn tehdä voimaharjoittelua tasapainon saavuttamiseksi. Molemmilla selkä oli niin kipeä, että se esti treenaamisen.

Treenamisen laatu on ensiarvoisen tärkeää lajiharjoittelussa, joten ei kannata heittää punttitreenin perään. Avery Jenkins treenaa kuukauden heittotauon jälkeen (paikkojen parantelu kauden jälkeen) talvisin kovasti punttia ym. ja kisakaudella vähemmän. Ei auta heittää tukossa ollen. Kiitos vain työni, se näkyy

Hyvästä yleiskunnosta ei varmaan ole haittaa, mutta treenaamisesta tulevia terveys ym. etuja on, kuten vastustuskyvyn parantuminen. Ei vain selkeän pään etua ilman nivelten vääntymistä epätoivottuihin asentoihin kisan loppupuolella. Siitä tuli mieleen, että ranteen asentoa ylläpitävien ja snapin liikettä aktiivisesti lisäävien treenien teko ei haittaa. Kuntopallon pompauttaminen seinästä, koppaus ja uusinta sekä pään yllä ylös heittäminen kuulemma auttavat. En ole vielä kokeillut noita, kun duunissa saan tehtyä työvälinein treeniä Toisaalta pelottaa paikkojen kestäminen. Ajattelin kokeilla noita tämän kauden jälkeen.

Euroopassa on ongelmana se, ettei oikein pysty pelaamalla elämään. Siksi on tehtävä valintoja elämässä ja yksi on se, paljonko voi harjoitella ja mitä harjoitustyyppejä. Toimistotyöntekijä voi treenata ainakin joitain lihasryhmiä työssä jne. Kaikenlainen kieroilu töissä on sallittua, jos ei riko itseään ja heikennä työsuoritustaan, jos voi tehdä edes osan fysiikkatreeneistä palkallisesti Jos aikoo huipulle, on koko muu elämä järjestettävä treenaamisen ja kisaamisen ympärille. Ei ole helppoa ostaa treeniaikaa ja mahiksia silloin, kun on fysiikka kunnossa treenaamista varten. Puhumattakaan siitä, miten maksaa laskut nyt ja tulevaisuudessakin.