Re: Pimp my drive
Lähetetty: Ti 25 Touko 2010, 10:24
Pidemmilläkin askeleilla saa tehoa aikaan, kun puskee kovaa oikealla jalalla ja on hyvässä alkuvauhdissa, mutta se vaatii lihaksia, joita teillä taitaa olla riittämiin.
Lantion käännön voimalla pitäisi olla sekä rystyissä, että kämmenheitoissa osittainen riippumattomuus jalkojen työstä. Lantio kääntyy jalkojen liikkeen mukana, mutta keskiruumiin kääntöä pitää lisätä aktiivisesti keskiruumiin lihaksilla ja sen tehoon vaikuttaa eniten yläkropan kumarruskulma lantiosta eteen. Mitä pystymmässä asennossa seisomiskulmassa on, sitä nopeammin yläruumis kääntyy suhteessa lantioon. Kun painopisteen siirto takaa eteen lisää tehoa kiekkoon, todelliseen tehon tuotantoon vaikuttaa lantiosta kääntymisen nopeuden ja painon takaa eteen siirron summa. Ihannetilanne vaihtuu jokaisen elämän aikana, kun lihas- ja läskimassa, venyvyys, lihasnopeus yms. muuttuvat. Siksi on hyvä kokeilla rajojaan joka vuosi. Vaarana on sotkea toimivaa ajoitusta ja ruumiin hallintaa, mutta toisaalta voi löytää tehokkaamman tavan. Luulisin, että rutiinin luoneilla ihmisillä on lihasmuistissa oikea ajoitus, joten puoli tuntia vuodessa tuskin rikkoo toimivaa ajoitusta. Eikä se ole iso investointi ja pois muusta treenauksesta, kun sitä voi kutsua alkuverrytelyksi. Paitsi jos löytyy tehokkaampi tapa
Jos on treenannut kaikkia lihasryhmiä tasaisesti ja osaa käyttää joka paikkaa yhdessä yhtä hyvvin, parhaan ajoituksen ja askelmpituden suhteessa juoksunopeuteen ei pitäisi muuttua juurikaan ennen ikähidastumista. Jos ei loukkaannu tai treenaa eri tavalla korostaen joitain lihasryhmiä toisten jädessä jälkeen. Tällöin ajoitus ja askelpituus muuttuu voimakkaita lihasryhmiä suosivaksi maksimipituuksia hakiessa. Myös liian heikot lihakset missä tahansa paikassa voivat heittää tehontuotannon, ajoituksen, asennon ja siten tähtäyksen metsään. Kovaa! Mitä väsyneempi on, sitä enemmän tökkii.
Liian lyhyillä askeleilla lantion ja reisiluun välinen nivel jumittuu ja jarruttaa pyörähtämistä ja horjahduttaa eteen ja jättää irtoamissuunnan oikealle sekä hidastaa ajoitusta käden käytölle=luultavasti ohi heitto. Liian pitkällä viimeisellä askeleella vasen polvi jumittaa kampaten yläruumiin eteen ilman mainittavaa pyörähdystä. Varsinkin kovalla teellä, jossa on irtohiekkaa päällä tästä tulee helposti spagaatti ja vähintään käsiin naarmuja kaatuessa tai revenneet lihakset jalkoihin.
Painonsiirron tuoman lisätehon huomioiden nykytietoni valossa paras viimeisen askeleen pituus juoksemalla ristiaskeleet kämmenheitossa siten, että oikea jalka käy ristissä vasemman jalan _vasemmalla_ puolella ja kääntää ruumista hieman pois kohteesta, on jossain Villen ja Jaanin välissä vaihdellen juoksunopeuden mukaan. Kämmenheitto tuottaa neljänneksen pienemmät kierrosnopeudet kuin rystyheitot ja vain kovaranteisimmat heittäjät pystyvät kiihdyttämään kättä tarpeeksi kovaa heiton lopussa olevan ranteen liikkeen avulla, jotta nopeasta juoksusta ja kauas taakse kädellä kurkottamisesta on apua. Muilla tulee helposti liikaa vauhtia liian pieniin kierroslukuihin verrattuna ja kiekko väpättää sekä helposti kippaa yli. Juoksun pitää olla hallittua, tasapainoista ja toistettavaa. Tämä vaatii suurissa vauhdeissa voimaa paljon kaikista lihasryhmistä tasapainon ja lihasten hallinnan suhteen. Eli paljon voimatreeniä sekä paljon toistoja.
Lantion käännön voimalla pitäisi olla sekä rystyissä, että kämmenheitoissa osittainen riippumattomuus jalkojen työstä. Lantio kääntyy jalkojen liikkeen mukana, mutta keskiruumiin kääntöä pitää lisätä aktiivisesti keskiruumiin lihaksilla ja sen tehoon vaikuttaa eniten yläkropan kumarruskulma lantiosta eteen. Mitä pystymmässä asennossa seisomiskulmassa on, sitä nopeammin yläruumis kääntyy suhteessa lantioon. Kun painopisteen siirto takaa eteen lisää tehoa kiekkoon, todelliseen tehon tuotantoon vaikuttaa lantiosta kääntymisen nopeuden ja painon takaa eteen siirron summa. Ihannetilanne vaihtuu jokaisen elämän aikana, kun lihas- ja läskimassa, venyvyys, lihasnopeus yms. muuttuvat. Siksi on hyvä kokeilla rajojaan joka vuosi. Vaarana on sotkea toimivaa ajoitusta ja ruumiin hallintaa, mutta toisaalta voi löytää tehokkaamman tavan. Luulisin, että rutiinin luoneilla ihmisillä on lihasmuistissa oikea ajoitus, joten puoli tuntia vuodessa tuskin rikkoo toimivaa ajoitusta. Eikä se ole iso investointi ja pois muusta treenauksesta, kun sitä voi kutsua alkuverrytelyksi. Paitsi jos löytyy tehokkaampi tapa
Jos on treenannut kaikkia lihasryhmiä tasaisesti ja osaa käyttää joka paikkaa yhdessä yhtä hyvvin, parhaan ajoituksen ja askelmpituden suhteessa juoksunopeuteen ei pitäisi muuttua juurikaan ennen ikähidastumista. Jos ei loukkaannu tai treenaa eri tavalla korostaen joitain lihasryhmiä toisten jädessä jälkeen. Tällöin ajoitus ja askelpituus muuttuu voimakkaita lihasryhmiä suosivaksi maksimipituuksia hakiessa. Myös liian heikot lihakset missä tahansa paikassa voivat heittää tehontuotannon, ajoituksen, asennon ja siten tähtäyksen metsään. Kovaa! Mitä väsyneempi on, sitä enemmän tökkii.
Liian lyhyillä askeleilla lantion ja reisiluun välinen nivel jumittuu ja jarruttaa pyörähtämistä ja horjahduttaa eteen ja jättää irtoamissuunnan oikealle sekä hidastaa ajoitusta käden käytölle=luultavasti ohi heitto. Liian pitkällä viimeisellä askeleella vasen polvi jumittaa kampaten yläruumiin eteen ilman mainittavaa pyörähdystä. Varsinkin kovalla teellä, jossa on irtohiekkaa päällä tästä tulee helposti spagaatti ja vähintään käsiin naarmuja kaatuessa tai revenneet lihakset jalkoihin.
Painonsiirron tuoman lisätehon huomioiden nykytietoni valossa paras viimeisen askeleen pituus juoksemalla ristiaskeleet kämmenheitossa siten, että oikea jalka käy ristissä vasemman jalan _vasemmalla_ puolella ja kääntää ruumista hieman pois kohteesta, on jossain Villen ja Jaanin välissä vaihdellen juoksunopeuden mukaan. Kämmenheitto tuottaa neljänneksen pienemmät kierrosnopeudet kuin rystyheitot ja vain kovaranteisimmat heittäjät pystyvät kiihdyttämään kättä tarpeeksi kovaa heiton lopussa olevan ranteen liikkeen avulla, jotta nopeasta juoksusta ja kauas taakse kädellä kurkottamisesta on apua. Muilla tulee helposti liikaa vauhtia liian pieniin kierroslukuihin verrattuna ja kiekko väpättää sekä helposti kippaa yli. Juoksun pitää olla hallittua, tasapainoista ja toistettavaa. Tämä vaatii suurissa vauhdeissa voimaa paljon kaikista lihasryhmistä tasapainon ja lihasten hallinnan suhteen. Eli paljon voimatreeniä sekä paljon toistoja.
