keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Mutta eikös olisi jo aika myöntää, että se on SLKL, joka sulautuu SFL:oon, koska SFL on tällä hetkellä aika paljon isompi.

Nimiasiat ovat aika pientä, mutta kävisikö pelkkä Frisbeeurheiluliitto, FUL? SFUL sekoittunee puhuttaessa SVUL:iin, sitähän ei kukaan halua...

Jaani kirjoitti:SFUL sekoittunee puhuttaessa SVUL:iin, sitähän ei kukaan halua...

Joo, SVUL:ia ei enää ole olemassa (lakkautettiin v.1994). Ei haittaa minua, jos nimi sekoittuu
t. vanha SVUL:in yleisurheilija

SFL:n alle yksilö- ja joukkuelajit, SLKL hautaan. Niinku mummiälestä.

Hienoa avoimuutta hallitukselta, kun tällaisia suuria linjanvetoja laittavat muulle jäsenistölle kehittelyyn. Suomen Frisbeeurheiluliitto on oikein hyvä nimi liitolle.

Jäin tässä muuten pohtimaan, että miksi SLKL saa 30 000€ avustusta vuodessa, kun SFL saa ruhtinaalliset 0€. Onko heillä sujuvasanaisempia hakemuksia, vai onko SFL jättänyt tämän mahdollisuuden käyttämättä? Jos vaikkapa jäsenmääriä tuijotellaan, niin asia voisi olla toisinkin.

Mutta yhdistyminen tuottaa varmasti hallinnollista synergiaetua. Perusjäsenelle homma tuskin näkyy mitenkään, mutta touhun pitää tietysti olla jotenkin molempia kunnioittavaa, eli frisbeegolfareiden jäsenmaksuista ei makseta ultimateseurojen salivuokria tms. Eli ehkä joku jaostokuvio tosiaan olisi ihan hyvä. Ja jos tässä joku muu frisbeelaji nostaa päätään Suomen frisbeeskenessä, niin olisi oiva liittokin valmiina.

Hienoa että rakentava keskustelu lähti heti käyntiin! Seuraavassa kootusti vastauksia tähän mennessä esitettyihin kysymyksiin.

> Onko mitään tarkempia ajatuksia miten yhdistyminen käytännössä tapahtuisi

Ei sen tarkempia kuin mitä edellä on kuvattu.

> miten jaetaan varat (vai jaetaanko) ja miten paikat jaetaan uudessa hallituksessa?

Näistä ei ole päätetty, mutta ovat selkeästi asia, joista pitää olla selkeä linjanveto ennenkuin yhdistymisestä päätetään suuntaan tai toiseen. Selvää lienee, että alkuvaiheessa mentäisiin aika 50-50 periaatteella, ajan saatossa sitten pitää kehittää selkeä malli tähän. Oma kysymyksensä on toki myös, miten yhdistysten nykyiset varat käytetään.

> Mitä valtionavut käytännössä tarkoittavat, saataisiinko vihdoin frisbeepuolellekin esim. ihan ohjattua junioritoimintaa liiton puolelta?

Valtionapu tarkoittaa tässä yhteydessä OPKM:n myöntämää rahallista avustusta. Ohjattua junioritoimintaa saadaan heti, kun löytyy joku/joitakin aktiiveja sitä järjestämään - tämä täysin valtionavusta riippumatta.

> Riittääkö uuden liiton jäsenmäärä avun saamiseen, jos nykyinen jäsenmäärä säilyy?

Varmaa tietoa uusista vaatimuksista ei ole. Suuntaa-antavina lukuina on esitetty 2000 jäsentä tai 20 seuraa. Nämä ehdot täyttyvät seurojen osalta jo nyt.

> Montako jäsentä on varaa menettää molemmalta puolelta, jotta avut tulevat ja onko nähtävissä vaaraa siitä, että jäsenmäärä putoaisi alle rajan?

Kukaan ei tietenkään toivo kenenkään eroavan liitosta tämän takia. Toistaiseksi en ainakaan ole kuullut yhtään "uhkausta" siitä, että jäseniä poistuisi tämän myötä. Paremminkin näen tämän mahdollistavan uusien jäsenten saamisen - yhdessä olemme enemmän ja varsinkin ultimate-tietoisuus kasvaisi yhdistymisen myötä merkittävästi.

> Montako ja onko SLKL:n puolelta nähtävissä uusien seurojen lisäystä, vai onko kasvu saatava vain frisbeegolfista?

Minun tiedossani ei ole ultimate-puolen kasvunäkymiä. Viime vuosien historiaa jos katsoo, niin frisbeegolf on se vahvemmin kasvava laji. Tosin, kuten edellä mainitsin, en pitäisi ihmeenä vaikka ultimatekin saisi uusia harrastajia sen myötä, että frisbeegolfiin tutustuvat uudet henkilöt tutustuisivat samalla myös ultimateen.

> onko SLU/valtio asettanut jotain tavoitteita rahankäytölle ja muita ehtoja rahan saamiselle?

Tälle on kriteerit olemassa, ks. http://80.248.162.139/export/sites/defa ... jestot.pdf

> Mutta urpolla on pointtia siinä, että lajithan ovat ihan erilaisia, väline on vain samanlainen. Vähän niinkuin keilaus ja koripallo.

Tämä lajien erilaisuus -pointti nousee aina esiin. Esimerkkejä toimivista monilajiliitoista löytyy useita, aloitetaan nyt vaikka Suomen Urheiluliitosta, joka kattaa kaikki yleisurheilulajit. Ja sitä ei voi Jaanikaan kieltää, että jos osaa heittää ultimate-kiekkoa, osaa heittää myös golf-frisbeetä.

> Koska ei kai ajatuksena ole ollut, että uudessa Superliitossa olisi jäsenenä vain kaksi yhdistystä SFL ja SLKL

Ei, koska se ei ole mahdollistakaan. Yhdistyslaki edellyttää, että perustamisasiakirjan allekirjoittaa vähintään kolme perustettavan yhdistyksen jäseneksi liittyvää.

> vaan irtojäsenten olisi "kylmästi" liityttävä jonkun jäsenseuran jäseneksi.

Tällä hetkellä SFL:n vajaasta 900:sta jäsenestä 100 ei kuulu mihinkään jäsenseuraan. Seuraan kuuluvien pelaajien osuus on kyllä kiitettävästi kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Ehkäpä ensi vuoden aikana tilanne korjaantuu entisestään. Joissakin liitoissa on käytössä tällainen "virtuaaliseura", johon kuuluvat kaikki ne jäsenet, joille ei muuten löydy paikallista seuraa.

> Mitään kiintiöityjä hallituspaikkoja yhdistyslaki ei salli tähän uuteen Superliittoon.

Hallituspaikat voidaan kyllä jakaa sovitulla tavalla.

Yhdistyslaki 18 §
Valtuutettujen päätösvalta

Jos päätösvaltaa annetaan valtuutetuille, säännöissä on mainittava valtuutettujen lukumäärä tai sen määräytymistapa sekä toimikausi, valitsemistapa ja tehtävät.

Säännöissä voidaan myös määrätä, että valtuutettujen paikat tai osa niistä on jaettava yhdistyksen jäsenten tai näiden muodostamien ryhmien kesken säännöissä mainituilla perusteilla. Tällöin voidaan myös määrätä, että valtuutetut on valittava asianomaisten jäsenten tai ryhmien asettamista ehdokkaista. Jos joku on laiminlyönyt ehdokkaitten asettamisen, voidaan valtuutetut valita muiden asettamista ehdokkaista.

> Toki hallinnollisesti helpointa olisi, että SFL sulautuu SLKL:ään. Mutta silloinkin näkisin järkevimpänä, että se tapahtuisi nimenomaan siten, että SFL:n jäsenseurat liittyisivät SLKL:n jäsenseuroiksi ja näin tasavertaiseksi vanhojen SLKL:n jäsenseurojen kanssa.

SLKL on siinä mielenkiintoisessa tilanteessa (samoin kuin SFL) että sillä ei ole varsinaisia jäsenseuroja, vaan liiton varsinaisia jäseniä ovat henkilöjäsenet. Kokouksissa jäsenseuroilla ei ole äänioikeutta. Näin ollen "SFL:n jäsenseurat liittyisivät SLKL:n jäsenseuroiksi ja näin tasavertaiseksi vanhojen SLKL:n jäsenseurojen kanssa" ei käytännössä tarkoita mitään.

> Jenni ja muut SLKL:n toimijat, mitä siellä SLKL:n puolella tästä yhdistymisestä ajatellaan, toivotaan ja pelätään?

"Kansan syvistä riveistä" en osaa sanoa, mutta ainakin hallituksessa yhdistymistä tavalla tai toisella kannatetaan.

> Tuntuu olevan kova huoli rahanjaosta, tuskin tuo valtionosuus ainakaan nykyisestä (0,-) paljoa vähenee.

Näin, SFL:n osalta ei paljon menetettävää ole. Muiden viimeaikaisten yhdistymisten valossa on ollut niin, että uuden liiton tuki on ollut suurempi, kuin yhdistyneiden liittojen edellisten tukien summa.

> Mutta eikös olisi jo aika myöntää, että se on SLKL, joka sulautuu SFL:oon, koska SFL on tällä hetkellä aika paljon isompi

Monessa mielessä näin, mutta jos sulautumisvaihtoehdosta puhutaan, niin hallinnollisesti on järkevämpää SFL:n siirtyä SLKL:n sisään, jotta vältytään erilliseltä SLU-jäsenyyden ja valtionavun hakuprosessilta. Esimerkkejä löytyy myös tapauksista, joissa liitto X sulautuu liittoon Y, mutta uudeksi nimeksi tulee liiton X vanha nimi.

> Jäin tässä muuten pohtimaan, että miksi SLKL saa 30 000€ avustusta vuodessa, kun SFL saa ruhtinaalliset 0€. Onko heillä sujuvasanaisempia hakemuksia, vai onko SFL jättänyt tämän mahdollisuuden käyttämättä?

Ihan SFL:n alkuajoista en tiedä, mutta viime vuosina avustusta ei ole edes haettu. Toistaiseksihan SFL:n tilanne on ollut muutenkin se, että rahankäyttökohteita ei juuri ole keksitty. Valtionavun saamista voisi perustella vasta sitten, kun joku a) keksii mihin sitä rahaa käyttää ja b) löytyy ihmiset toteuttamaan keksityt ideat.
Tähän asti rutiinitoimintojen hoitamiseen jälkeen ei hallitukselta ole löytynyt paukkuja "ylimääräisen" toiminnan järjestämiseen - eikä hallituksen ulkopuoleltakaan ole intoa löytynyt. Jos nyt yhdistymisellä saataisiin a) helpotettua rutiinitoimintoja ja b) rahaa oikeasti käytettäväksi, voisi tilanne olla eri.

Suuri kiitos tähän astisista kommenteista, antaa tulla vain lisää kommentteja ja kysymyksiä!

az_kip kirjoitti:Jenni ja muut SLKL:n toimijat, mitä siellä SLKL:n puolella tästä yhdistymisestä ajatellaan, toivotaan ja pelätään?

Näitä ajatuksia voi pian lukea SLKL:n omalta foorumilta: http://www.liitokiekkoliitto.fi/keskust ... php?t=1784

poimis kirjoitti:> miten jaetaan varat (vai jaetaanko) ja miten paikat jaetaan uudessa hallituksessa?

Näistä ei ole päätetty, mutta ovat selkeästi asia, joista pitää olla selkeä linjanveto ennenkuin yhdistymisestä päätetään suuntaan tai toiseen. Selvää lienee, että alkuvaiheessa mentäisiin aika 50-50 periaatteella, ajan saatossa sitten pitää kehittää selkeä malli tähän. Oma kysymyksensä on toki myös, miten yhdistysten nykyiset varat käytetään.

Tarkentaisitko vielä omaa näkemystäsi siitä, että kuka käyttäisi valtaa yhteisen liiton yleisissä kokouksissa? Vain SFL ja SLKL, kaikki jäsenseurat, kaikki henkilöjäsenet vai jollakin perusteella määrittyvä valtuusto?

poimis kirjoitti:> Mitään kiintiöityjä hallituspaikkoja yhdistyslaki ei salli tähän uuteen Superliittoon.

Hallituspaikat voidaan kyllä jakaa sovitulla tavalla. (Yhdistyslaki 18 §, Valtuutettujen päätösvalta)

Tuo yhdistyslain kohtahan mahdollistaa vain sen, että yhdistyksen yleisessä kokouksessa valtaa käyttävät joko suoraan varsinaiset jäsenet (henkilö- tai yhteisöjäsenet) tai jollakin perusteella määräytyvä valtuutettujen joukko eli valtuusto. Tämän valtuuston kiintiöistä/paikkajakaumasta voidaan säännöissä määrätä. Mutta tämä valtuusto kokontuu vain sen 1-2 kertaa vuodessa yleisiin kokouksiin. Sen lisäksi on valittava hallitus. Sääntöihin ei voida kirjata samalla tavalla kiintiöpaikkoja hallitukselle vaan valinnan tekee joko varsinaiset jäsenet tai tuo valtuusto.

Liitokiekkoliiton valtionavustuksen suuruudesta sen verran, että 30000 euroa on suuruusluokaltaan summa, jolla hoitaa puolipäiväisen toiminnanjohtajan palkan sivukuluineen ja kenties jotain voi jäädä hallintokuluihinkin. Muun toiminnan rahoitus koostuu käsittääkseni lähes yksinomaan jäsen- ja lisenssimaksuista. Kun nämä maksut ovat sekä SFL:ssä että SLKL:ssa suunnilleen saman suuruiset, niin taloudelliset lähtökohdat toiminnalle ovat jo nykyäänkin molemmissa liitoissa hyvin samanlaiset. Konkreettisin etu yhteistyöstä SFL:n jäsenille olisi siis tuo palkattu henkilö asioiden hoidossa. Tällaisen avun soisin SFL:n hallitukselle ilomielin. Turha kuitenkaan kuvitella, että yhdistymisellä/yhteistyöllä varsinaiseen toimintaan saataisiin lisää kahisevaa.

Hyvä nimi mahdolliselle uudelle liitolle olisi Suomen Frisbeeliitto

Toni

Mahdollisia tulevia kohteita rahankäytölle, jota varten voisi hakea tukia: Junioritoiminta, koska joka seuralla on jo sitä, eli esimerkiksi uusille pelaajille heittotekniikkaopetusta, uusien pelaajien hankintaa tyyliin EDGE tai osana EDGEä kouluissa nuorisolle tarkoitetuissa urheilumessuissa yms. Koska seuroissa on jo tälläistä toimintaa, löytynee väkeä tekijöiksi ainakin, kun kyseessä on riittävän harvat tapahtumat, jotta opastajia riittää.

Rata kunnallisen joukkoliikenteen alueelle, jotta junnut pääsevät radalle ja valaistus radoille, jotta Suomen pitkä pimeä suuren osan vuodesta ei estä työssäkäyvien iltapelailua, kun glow Golf ei taida olla täällä yleistä. Driving field olisi kova sana niin suurena, että sitä ei koidu uhkaa ohikulkijoille ja radalla pelaajille. Tällöin kenttälajien järjestäminen helpottuisi. Jotta ei tule urputusta Ultimaten puolelta rahojen uppomaisesta frisbeegolfiin, olisi kauhean kätevää, jos alueelta löytyisi tilat Ultimaten pelaamiseen myös. Pelkkä valtion tuki miinus puolipäiväisen henkilön palkkaus ei tietenkään riitä tähän, mutta Skellefteån malli voisi toimia. Eli valtiolla, kunnalla ja kirkolla on maita, joten uusi liikuntapaikka, joka ei vaatisi paljon kunnalta ylläpidon suhteen (jos valot ovat jo paikalla), voi olla myytävissä. Toki näkisin mielelläni jokaisessa pelaajakeskittymässä tälläisen liitokiekkokompleksin, mutta jos saataisiin edes yksi päänavaus mihin tahansa, se olisi toimiessaan hyvä myyntivaltti seuraavia projekteja päättäjille mainostettaessa. Jenkeissä muodollista käyttömaksua perivät radat siirtävät osan pelaajista ilmaisradoille, jolloin kilpapelaajat saavat paremmat harjoittelumahdollisuudet. Ainakin Helsinki ja Tampere ovat jo ongelmissa ruuhkien vuoksi. Helsingin tilanne on aika onneton, kun pelaajamäärät räjähtävät käsiin ja Meikku on jo usein tukossa ennen Talin poistumista. Espooseen tuleva rata ja mahdollisesti Sipoosta Helsinkiin liietyille alueille ehkä joskus tuleva rata ei lämmitä kaikkia, kun siirtymäajat ovat käytännön ongelma. Jos pelihaluja on monilla ja ei ole pelipaikkoja, lajin kasvu voi tyssätä tai jopa pelaajamäärät laskea paikallisesti.

Juttelin Talin driving rangella viime kesänä Ultimaten puolelta tulleen fribaajan kanssa, jolla oli lääkäripäivien kassi mukana. Kun lajien parissa on kerran lääketieteen ammattilaisia, olisi hyvä konsultoida heitä valtion tykkäämään terveysvaikutusten käytännön projektien luomiseksi. Käytännön hyödyt ovat olleet minulle itsestään selviä, joten kyseessä ei ole tarpeen olemassaolon selvittäminen. Kun lajia voi pelata pienilläkin tehoilla, se sopii mainiosti pahassa tilassa olevien kuntoutuksen ja liikunnan motivaation aloittajana. Nostaa ramman kätensä, kun kuuluin tuohon joukkoon aloittaessani. On eri asia, miten käytäntöä voidaan toteuttaa. Kun vaatimustaso nousee jo ammattilaistasolle lääketieteessä, olisi ehkä helpointa jättää toteutuksen vetovastuu ammattilaisille. Tällöin voisi riittää että opetettaisiin lajin saloja kuntouksen päättäjille ja toeuttajille.

Kun Poimis mainitsi tekijöiden puutteen ongelmaksi, niin eikö kannattaisi selvittää, kuinka moni olisi valmis toimimaan opastajana lajiin junnuille, terveydenhuollon ammattilaisille jne. Ja ilman sitoumuksia. Eli vaikka vain kerran vuodessa per henkilö ja vaikka jonkun kisan yhteydessä, jossa muutenkin on paikalla. Tuollaisten henkilöiden mukana olo voisi vapauttaa muita opastukseen halukkaita käymään kouluissa, urheilutapahtumissa ja kouluttamassa lekureita ja hoitsuja. Mä olen opastanut jo monia ihmisiä, jotka ovat tulleet urheilukentillä kysymään, mitä teen ja monen lapsen eka kiekko on minulta. Olen myös opastanut heittotekniikassa alkuun porukkaa niin usein, etten osaa määrää arvioida. Joten olen käytettävissä ilman sitoumuksia aikaan, paikkaan ja tapahtumien määrään. Eli silloin kun ehdin, jaksan ja pystyn auttamaan. Useammin kuin kerran vuodessa. Paikka menee joko kisojen yhteyteen tai Helsingissä useimmiten luultavasti, mutta sopimuskysymyksiähän nämä ovat tapauskohtaisesti. Olen yötyöläisenä hyvässä asemassa, että pääsen keskellä päivää välillä jopa vain puolikuolleena osallistumaan tilaisuuksiin.

Lajin tunnettuuden lisäys edelleen ei ole huono asia ollenkaan, joten siihenkin voi saada rahaa kulumaan.

Ideariihi pystyyn, luulen että rahalle löytyisi montakin käyttökohdetta. Ultimaten puolelta myös. Valitettavasti frisbeegolfaajille sisähallien järjestys on vaikeampaa kuin Ultimaten pelaajille. Joskus kaukaisessa tulevaisuudessa olisi hienoa, jos olisi rata, joka olisi sula vuoden ympäri ja/tai löytyisi piiiiitkä sisähalli. Nykyiset hallit Suomessa eivät riitä kaikille edes putterilla heittämiseen. Toki sisätiloissa pressuun heittämisen mahdollistaminen ainakin jokaisessa kunnassa, jossa on paljon pelaajia, auttaisi paljon. Ainakin se on minulle ongelma tällä hetkellä, kun pitäisi kuokkia tai liittyä johonkin seuraan. Se lienee pakko tehdä pian muutenkin. Sääli vain, että Helsingissä seuratoiminta on ongelmallista, kun isoimmalta seuralta on putoamassa rata alta.

Varojen jakamisesta sen verran, että tuo Samin mainitsema fifty-fifty ehdotus tuntuisi melko epäoikeudenmukaiselta. Tällä hetkellä SLKL:n jäsenmäärä(n.500) olisi vähän reilu kolmannes molempien liittojen yhteisestä jäsenmäärästä(1400), ja trendihän näyttäisi olevan eron kasvaminen jatkossakin.
Ainakin jäsenmaksujen suhteen olisi reilumpaa jakaa tuotto kunkin lajin harrastajamäärän mukaan. Eli vaikkapa jäsenmaksun yhteydessä jäsen ilmoittaa kumpaan jaokseen( ultimate/frisbeegolf) hän kuuluu, ja tältä pohjalta voitaisiin laskea prosentuaaliset osuudet molempien lajien harrastajille.

Yllättäen niinkuin ekassa kommentissani jo veikkasin, varojenjakamisasiaan tää homma menee helposti. Naapurifoorumin lähes ainut kommentti tähän mennessä on tyyliin: tulevat viemään meidän rahat.
Täytyy keksiä järkeviä menoja, (Jannella oli siitä hyviä esimerkkejä) jotta voi vedota perustellusti rahantarpeeseen.

No mutta 50-50 jako ainakin alkuun on siinä mielessä oikeudenmukainen, että kumpaakin liittoa tarvitaan tulevaisuudessa, jotta tukia yleensäkään saadaan. Tai no ainakaan vielä SFL:llä ei junioritoimintaa organisoidusti juurikaan ole. Ja jos lakiesitys menee läpi, SLKL:n jäsenmäärä loppuu aivan kesken.

...ja meillehän jokainen sentti on pelkkää plussaa nykyiseen nollaan verrattuna.

Tavallaan ymmärrään SLKL:n pelon rahoista, mutta tulevaisuudessa ei ole mitä viedä, jos ei yhdistytä. Ja vanhat kaunat varmaan painaa vieläkin joillain, sillä ei siitä ole kuin 13 vuotta kohta, kun rahojen takia liitot erkanivatkin. Tilannehan on se, että SFL:llä ei ole koskaan rahoitusta ollutkaan ja SLKL tulee sen menettämään, joten tyhmää olisi kinastella rahasta tässä vaiheessa.

Kyllä tulee pakostakin sellainen olo että SLKL "tarvitsee" nyt frisbeegolffaajia, että saavat Ultimaten harrastajien tuet säilymään. Aiemmin kun oltiin samassa liitossa niin ei paljo fribagolffaajia arvostettu ja kaikki tuet mitä mahdollisesti saatiin meni Ultimate-touhuihin.
Mutta kuten jo aiemmin on todettu niin aivan sama saadaanko jatkossakin se 0 euroa tukea eli yhteen vaan ja onnea!

Ymmärrän hyvin Jaanin ja Markon kommentit. Kun ei hallituksen ulkopuolelta ole vielä kirjoituksissa kovasti puututtu rahan lisäksi yhteen vihjattuun asiaan, avaan jäsenistön puolelta tästäkin. Tekijöiden pula tarkoittanee jatkossa sitä, että kaikki työ, minkä puolipäiväinen työntekijä tekisi, auttaisi nyt hyvin (yli?)työllistetyn hallituksen taakan keventämiseen ja uusien toiminnan kohteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Jos hyvin käy. Ei ole hyvästä, että vähät ja kokeneet aktiivit palavat loppuun ylivoimaisen työtaakan alla. Työtaakka kasvaa jo pelkän kasvavan jäsenistön ja harrastajamäärien kasvun myötä. Kun ratoja tulee lisää, lisääntyy yhteistyön tarve uusien kuntien ja virkakoneistojen kanssa. Jos luin rivien välistä oikein, työtä alkaa olla aktiiveilla haitaksi asti, joten pelkästään nykyisen toiminnan tason ja laadun säilyttämiseksi olisi hyvä, jos hallitus voisi keskittyä muuhunkin kuin jäsenrekisterien pitoon ym. hallintotyöhön. Työsarkaa riittää useammille vuosille sittenkin, kun hallitukselle on ostettu työaikaa keskittyä muuhunkin kuin pelkkään byrokratian pyörittämiseen.

Mitä Ultimatepuolen pelkoihin tulee, niin laskekaapa eri vaihtoehtojen hinnat. Ei tukea=0€ käytettävissä. Sama tukisumma kahdelle liitolle millä tahansa jakosuhteella, jossa senttikin menee frisbeegolfaajille ja mahdollisille muille lajeille=nykyinen tuki miinus muille menevä summa. Joka on silti tasan saman summan verran enemmän kuin 0€. Vaihtoehto kolme, mihin aiemmin Poimis viittasi, eli mitkä mahdollisuudet on korottaa mahdollisen tulevan liiton saamia tukia heijastamaan väkimäärän kolminkertaistumista ja eikö silloin ole vain sopimuskysymys, miten isompi kakku jaetaan? Eikö tällöin voisi käydä niinkin, että Ultimaten saama summa voisi jopa kasvaa? Perusteluna tuolle mahdollisuudelle on se, että viranomaisten silmissä kolme kertaa suurempi jäsenmäärä ja taustallaoleva valtavasti suurempi harrastajien ei-jäsenmäärä, mitä frisbeegolfissa tulee mukaan, nostaa lajit yhdessä valtakunnallisesti merkittäväksi lajiliitoksi. Mitä enemmän ihmisiä harrastaa, sitä paremmin se vaikuttaa kansanterveyteen, liiketoimintaan ym. Nuo taas tuovat suoraan ja epäsuorasti säästöjä terveydenhuoltokuluihin ja nostaa firmojen tuottavuutta, kun työstä poissaolot vähenevät. Jne jne. Eli ei kannata heittää kirvestä kaivoon lapsen pesuveden mukana ennen kuin tutkitaan, minkälaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa on.

Olenko ihan väärässä hatusta tempaisemassani mielikuvassa, että Suomessa isot lajit vievät vielä suuremman osan valtion tuista kuin harrastajamäärien osuus antaa olettaa? Jos näin on, tarvitaan varmaan vakuuttelua, että kannattaa uuden liiton myötä kasvattaa tukea, kun kyseessä on harrastajamääriltä merkittävä laji, joka kasvaa rajusti toisin kuin vanhat lajit. Ja mikä mielenkiintoisinta virkamiehille, frisbeegolf saa nuoret liikkelle. Virkamiesten näkökulmasta luulisin, että frisbeegolfin suuri harrastajamäärä näyttäisi houkuttelevalta kytkeä Ultimaten kanssa lähemmin yhteen. Tällöin nuoriin saataisiin nopeampitempoista sykettä kohottavaa ja hapenottokykyä parantavaa toimintaa. Treenivinkkinä ei kontakti Ultimatea muutama minuutti verryttelynä ennen kisaa tekee vain hyvää fribaajien alkuverryttelynä. Eikä vain ruumin lämmittämisessä ja venyvyyden normalisoinnissa. Hupi rentouttaa ja voi auttaa frisbeegolfkisassa. Toki kopittelu auttaa lämmityksenä osin, mutta ei niin hyvin kuin Ultimate. Saa vapaasti soveltaa omaan kisarutiiniin

Lisää Ultimaten pelaajia hyödyttäviä asioita kannattaisi miettiä hallitustyöskentelyn synergiaetujen ohella kenttätoiminnasta. Kun lyödään päitä yhteen, saattaa löytyä muitakin harjoittelussa ja kisaamisessa molempia osapuolia hyödyttäviä kehityskohteita kuin uusien frisbeegolfratojen ja Ultimatekenttien yhteisrakentaminen. Ainakin yhteiskilpailut voisivat tuoda kisojen katsojille lisää mielenkiintoista tehtävää. Kun katsojakunta kasvaa, medianäkyvyyskin paranee luultavasti. Ainakin olisi helpompaa tehdä myyviä ideoita journalisteille, kun kertoo, että harrastajia on enemmän kuin luulittekaan. Ihannetilassa yhteiskuljetukset samassa paikassa tapahtuviin kisoihin lajien rajojen ylittävien kuljetusten ja majoittumisen yhteistyössä voi pudottaa kuluja. Ehkä jopa lisätä kisojen määrää ja jos onnekkaita ollaan lisätä sponsorien määrää ja sponsorirahoja.

Näin ihan suoralta kädeltä laukoen ilman tarkempaa miettimistä. Hurskaita toiveita utopiasta saa kai olla Jos saataisiin edes osa näistä ideoista toteutettua, kaikki hyötyisivät.

Jäsenmaksujen tuotosta oli kyse kommentissani. Mahdollisen liittojen yhdistymisen aikaan ei välttämättä ole enää mitään tukia jaettavana, eikä kasvanut jäsenmäärä sitä takaa jatkossakaan. Eli valtiontuen saaminen on pelkkä olettamus, ei sen varaan voi laskea mitään. Tuskin tulee toimistoa ja toimistoon sihteeriä jos ei ole valtiontukea.
Tälläisessä tilantessa 50/50-jako tuntuisi hölmöltä, käytettävissä oleva rahamäärä olisi pienempi kuin Frisbeeliitolla, ja työmäärä hallituksella vain lisääntyisi.
Yhdyn Samiin siinä että ennen yhdistymistä rahanjaosta pitäisi tehdä selkeä linjanveto, mutta epäilen vahvasti että liittojen yhdistymisen jälkeen ei varojen jakamisperusteisiin muutoksia enää helposti tehdä. Kukapa luopuisi vapaaehtoisesti jo saavutetuista eduista.