keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Tapanote kirjoitti:...Silti, varsinkin heittolajeja harrastaneet saavat vähintään alkuvaiheessa kämmenheittoon merkittävästi enemmän lähtönopeutta ja vähemmän kierrettä kuin rystyyn...

Tää oli mulle uutta. Mun mielestä kämmenellä saa juurikin kierrettä enemmän kun rystyllä. Muistaakseni jossain opetuspätkässäkin tästä mainittiin. Oikaiskaa toki jos olen asiassa ihan ulalla

Tämän vuoksi esim. mulla toimii paremmin ylivakaat kämmenheitoissa. Destroyerilla ja groovella viskon skyrollereita/annukoita ja Boss:lla pitkiä (mutta epätarkkoja) ässiä. Suoraan lentävät parhaiten star wraith ("yliluonnollisen ylivakaa" kappale) ja star starfire. Vaikka heittäisin mahdollisimman kliinisesti kämmenellä hitaampia/alivakaampia kiekkoja ne kippaa yleensä yli. starfireenkin pitää kovassa heitossa saada hyzerflippi jotta se kulkee suoraan. Kämmenelle ostin hyssekiekoksi Max:n, jolla hoituu kovempaa heitetyt hysset. Hitaammin heitetyssä hyssessä käytän Bossia.

Toki mullakaan ei vielä fribasta kummoista kokemusta ole ja varmasti kiekkovalikoima harvenee nykyisestä huomattavasti. Mahdollisen vertailun vuoksi mainittakoon, että rystyllä valkyrie/pro wraith kulkee n. 110m ja kämmenellä Boss/star wraith n. 130m. Mitattu Porissa kirjurinluodon puolen ekalla väylällä tyyniin/kevyeen myötäiseen.

Tämä siis Juhanille ja Tapanille vastauksena mun kokemuksista. Mutta meitä heittäjiähän riittää joka junaan...

P.S. ja joo, on keihäänheittotaustaa...

jaolsten kirjoitti:Vaikka heittäisin mahdollisimman kliinisesti kämmenellä hitaampia/alivakaampia kiekkoja ne kippaa yleensä yli.

Tässä tulee juuri esille se kierteen vähyys suhteessa nopeuteen kämmenheitossa. Yllättävän monella (ainakin uransa alkutaipaleella olevalla) fribaajalla kun tuntuu olevan sellainen harhakuva, että kierre saisi kiekot kippaamaan yli, kun todellisuudessa se vakauttaa kiekkoa. Siksi kämmenet vaativat useimmiten aloittelijalla vakaampaa kiekkoa kuin rystyt, joissa monesti lähtönopeus on pienempi ja kierre kovempi, jolloin alivakaampi kiekko tulee tarpeeseen ettei feidi ala liian aikaisin.

Eli jos saat kämmeneltä mielestäsi kovemman kierteen suhteessa nopeuteen kuin rystyltä, niin mielestäni sinun pitäisi pystyä heittämään rystyltä kontrolloidusti myös alivakaita kuten sidukkaa tai roadrunneria myös kovaa. Itsellä tuppaavat kippaamaan turhan helposti rollereiksi. Tosin lainaus on täysin ristiriidassa tämän asian kanssa...

hilippa kirjoitti:

jaolsten kirjoitti:Vaikka heittäisin mahdollisimman kliinisesti kämmenellä hitaampia/alivakaampia kiekkoja ne kippaa yleensä yli.

Tässä tulee juuri esille se kierteen vähyys suhteessa nopeuteen kämmenheitossa. Yllättävän monella (ainakin uransa alkutaipaleella olevalla) fribaajalla kun tuntuu olevan sellainen harhakuva, että kierre saisi kiekot kippaamaan yli, kun todellisuudessa se vakauttaa kiekkoa. Siksi kämmenet vaativat useimmiten aloittelijalla vakaampaa kiekkoa kuin rystyt, joissa monesti lähtönopeus on pienempi ja kierre kovempi, jolloin alivakaampi kiekko tulee tarpeeseen ettei feidi ala liian aikaisin.

Eli jos saat kämmeneltä mielestäsi kovemman kierteen suhteessa nopeuteen kuin rystyltä, niin mielestäni sinun pitäisi pystyä heittämään rystyltä kontrolloidusti myös alivakaita kuten sidukkaa tai roadrunneria myös kovaa. Itsellä tuppaavat kippaamaan turhan helposti rollereiksi. Tosin lainaus on täysin ristiriidassa tämän asian kanssa...

Juuh, itselläkin roadrunneri kääntyy rystyllä rolleriksi kunlähtökulma olisi suora. SW:tä käytän rystyllä aika monipuolisesti korkeisiin annukoihin ja hyzerflippeihin. Kämmenellä nuo kaatuu samantien yli.

Eli summa summarum:
- Kämmenellä ei saa riittävästi kierrettä suhteessa lähtönopeuteen --> vaatii nopeamman ja vakaamman (ylivakaamman) kiekon?

-kö?

jaolsten kirjoitti:Eli summa summarum:
- Kämmenellä ei saa riittävästi kierrettä suhteessa lähtönopeuteen --> vaatii nopeamman ja vakaamman (ylivakaamman) kiekon?

-kö?

juuri näin...

jaolsten kirjoitti:Eli summa summarum:
- Kämmenellä ei saa riittävästi kierrettä suhteessa lähtönopeuteen --> vaatii nopeamman ja vakaamman (ylivakaamman) kiekon?

-kö?

Tämä on hyvä kysymys ja ilmiötä tuntevat voisivat sitä kertailla. Joskus aiemminkin tästä on puhuttu.

Itselläni on kokemus, että vastatuuleen kannattaa laittaa "kierrettä", jotta pysyy vakaana. Mutta samaan aikaan täysin ristiriidassa oleva kokemus, että hyzerflip-heittoon pitää laittaa "kierrettä", että flippaa yli ja päätyy sinne oikealle (RHBH). Siksi laitoin tuon kierteen lainausmerkkeihin, koska kyse voi olla todellisuudessa jostain muusta asiasta kuin kierteen määrästä jommassa kummassa heitossa.

Kaikkeen tekniikan siivoamisen oppimiseen paitsi nokkakulmaan jokaisella heittotavalla suosittelen putteria. Mielellään vielä suoraa tai alivakaata, eikä jyrää. Silloin pääsee näkemään, että kiekon kierroslukujen noustessa nopeuden pysyessä samana (vaikeaa manipuloida noin) kiekon yli kippaaminen vähenee.

Kämmeneltä nyrkkisäännöksi olen kuullut väitettävän tulevan neljänneksen vähemmän kierrosnopeutta kuin rsytyltä per sama lähtönopeus. Molemmissa heitoissa kierrokset kasvavat nopeuden kasvaessa samassa suhteessa johonkin pisteeseen asti. Joillakin ehkä jopa täyteen tehoon asti. Erin Hemmings mittasi kiekon, Powerballin ytimen ja peräsimen yhdistelmällä plus nopeusmitarilla heittojensa pituutta, kierroslukua ja lähtönopeutta. Kovimmissa heitoissa jenga alkoi vähentymään. Hän on heittänyt Roadrunneria tasamaalla Primmissä tuulessa pituuskisassa WFDF sanktioidusti mitatusti pitkälti yli 200 m. Hän heitti pisimmän heiton ME yrityskisassa seuraavana päivänä, kun Jussi voitti Big D 8:n.

Tuulessa kämmenheitot reagoivat voimakkaammin puuskiin ja suunnan vaihteluihin kuin rystyt johtuen huonommasta tuulen suunnasta. Dutch Open 2010 videossa Youtubessa Piippo ja mä kävimme keskustelua kesken kisatilanteen, kun tuuli muuttui matkalla edelliseltä korilta seuraavalle teelle aj epäilin, että Ville ei tainnut huomata muutosta ja se olisi haitannut häntä paljon. Jälkikäteen on tullut paljon pähkäiltyä tätä tilannetta kotiinpäin vetämisen suhteen ja kuvaajan tilanteeseen puuttumattomuuden kannalta. Toi olisi iso no no, jos olisin ammattijournalisti. Jatkossa taidan yrittää välttää asioihin puuttumista enemmän. Paitsi, jos se on kaikkien etu, kuten säännöissä pysyminen videotodisteiden avulla, ettei tule sellaista hulinaa, kuin SDGO 2010 Nikkon spottaama foot fault Markuksella yms. Tai SO virheellinen tuomio. Silti ongelma on olemassa, kun en ole PDGA official ja yleensä virallinen spotterikaan, vaan ainoastaan turvallisuuden lisääjä ohikulkijoille ja kiekkojen löytämistä nopeuttava roving spotter sen ryhmän mukana, jota kuvaan. Rsitiriitoja ristiriitoja, johon en ole vielä kuullut viisaten kiveä keneltäkään. Ei sillä, ettenkö ole tytyväinen, että Ville pääsi heittämään tietoisena vallitsevista olosuhteista.

Kiekkoa kippaa myös kiekon väpätys (OAT). Itsellä on pahasti tuota vikaa, ja sen kerran kun sattuu heitto lähtemään puhtaasti, niin kippaus on huomattavasti vähäisempää. Kämmenellä heitän niin vähän, että sen suhteen minulla ei ole kunnollisia omakohtaisia kokemuksia.

Edit: piti vielä mainita, että omien näköhavaintojeni mukaan ajoittelijoiden kämmenheitoissa on monesti rutkasti OAT:ta.

BacWooZ kirjoitti:Kiekkoa kippaa myös kiekon väpätys (OAT). Itsellä on pahasti tuota vikaa, ja sen kerran kun sattuu heitto lähtemään puhtaasti, niin kippaus on huomattavasti vähäisempää. Kämmenellä heitän niin vähän, että sen suhteen minulla ei ole kunnollisia omakohtaisia kokemuksia.

Edit: piti vielä mainita, että omien näköhavaintojeni mukaan ajoittelijoiden kämmenheitoissa on monesti rutkasti OAT:ta.

OAT ja kiekon väpätys ovat eri asioita. Kiekon väpätys johtuu usein "epäpuhtaasta" kiekon irtoamisesta, kun taas OATilla tarkoitetaan yleensä heiton loppuvaiheessa tapahtuvaa tiedostamatonta kiekon vääntämistä "annukkakulmaan", jolloin tulee heittäjälle usein kuva, että kiekko kippasi omia aikojaan yli.

AMA kirjoitti: OAT ja kiekon väpätys ovat eri asioita. Kiekon väpätys johtuu usein "epäpuhtaasta" kiekon irtoamisesta, kun taas OATilla tarkoitetaan yleensä heiton loppuvaiheessa tapahtuvaa tiedostamatonta kiekon vääntämistä "annukkakulmaan", jolloin tulee heittäjälle usein kuva, että kiekko kippasi omia aikojaan yli.

Ja tätä tapahtuu aloittelijoilla nimenomaan foreheitossa paljon. Ja sitten hommataan Maxia käteen, koska muut kippaa yli.

Menikö nyt vastaajilta vähän ohi tuo mun pointti?
Joka oli se, että forella heittäminen ei muuta sen kiekon muotoa tai massaa millään tavalla = lento-ominaisuudet ovat samat vaikka heittäisit varpaillasi sitä kiekkoa. Se on asia erikseen, kuinka taitavasti joku osaa hallita spinnin ja lähtönopeuden niin rystyltä kuin kämmeneltä, ja kuulunee pimp my drive otsikon alle. Molemmilla tyyleillä voi heittää kovaa/hiljaa, hitaasti/nopeasti spinnaten, pitkälle/lyhyelle, hyssen/antsan. Myöskään tuulen suunnan tai voimakkuuden arvioiminen ei vaikuta kiekon painoon, muotoon tai edes väriin.

Kaikki kiekot on aivan yhtä soveliaita rystyyn tai foreen.

No sekin vielä, että ovat eri asioita Mistä lie olen saanut sitten sellaisen käsityksen, että olisivat samoja asioita

Väpätys kuitenkin kippaa kiekkoa?

Edit: Alkaa mennä aika Off Axis Turhake höpöttelyksi tämä ketju. Silti tuohon OAT vs. väpätys asiaan vielä sellainen ihmettelyn aihe, kun Innova mainostaa joidenkin kiekkomallien kestävän hyvin OAT:ta. Annukka on kokemukseni mukaan annukka oli kiekko mikä tahansa? Itse muutoinkin heitän annukat lähes poikkeuksetta jyräkiekoilla, ettei tule vahingossa rollereita (riippuen tietty väylästä / heiton tarkoituksesta).

Koska olen samaa mieltä Juhanin kanssa siitä, että yhdellä kiekolla voi heittää kaikin tavoin ja Jaanilla on hyvä pointti heittotekniikkapuutteiden maskeeraamisesta jyräkiekoilla, jotka todellakin antavat anteeksi enemmän mokia ja se on iso taitojen kehityksen este, pitäydyn edelleen suosituksessani opetella tekniikka putterilla. Kisatilanne on eri juttu kuin treeni ja taitojen hankinta. Ihannetilanteessa taidot joka heittoon olisivat niin kovat, että kaikissa olosuhteissa kaikilla väylillä kisajännityksessä pystyy heittämään taianomaisia heittoja vaikeimmillakin kiekoilla. Käytännössä harva on niin hyvä, joten on hyvä tietää eri ihanteiden ja todellisten tulosten, riskien ja voittojen suhde ja omat rajansa.

Rajallisia taitoja ja vaihtuvan tuulen vaikutusten minimoimista varten on toki hyvä olla ns pomminvarmoja kiekkojakin mukana, mutta yleensä ne sopivat harvoihin heittolinjoihin ja väyliin, kun feidi ja pomput ovat rankkoja. Kun on kaikkien matkojen lähes kaikkien vakaustasojen kiekkoja mukana, on turvavaraa hulluimpiin vastatuuliin (kts FO2010 Youtubesta) ja vähä/nollafeidisiä kiekkoja, jotka ovat vaikeampia heittää puhtaasti, mutta onnistuessaan ovat laser suoria, mikä auttaa tunneleissa. Käytännössä kai useimmille tulee parhaat tulokset, kun tuntee kiekkonsa läpikotaisin ja on heittänyt joka tuuliolosuhteissa koko bägin joka heitolla ja osaa arvioida riskit ja edut.

Kun fysiikan lait ovat samat ja kiekkojen lento-ominaisuudet myös rystyllä ja kämmenellä paitsi jengan määrä, kämmen on vain peilikuva rystystä. Jos heitto on lyhyt, ei kannata käyttää draiveria, kun se vaan feidaa ja skippaa pois väylältä. 60 m kämmeneltä putterilla tarkoittaa sitä, ettei kiekko pompi pois korin juurelle laskeuduttuaan. Silloin voi käyttää kämmenheiton suurta etua jatkuvasti tähtäyspisteen näkemistä. Siis jos ei tarttee tolle etäisyydelle juosta niin kovia vauhteja, että pitää kääntää pää pois kohteesta. Yliampuminen satuttaa tekniikassa, voimantuotossa ja kiekkovalinnassa useimmiten enemmän ongelmia kuin ratkaisee. Taidon lisäys voittaa paremman välineen hankinnan yleensä. Lisätaidot plus kuhunkin heittoon parhaiten sopivan kiekon saaminen tuplaa hyödyn.

Jaani kirjoitti:

AMA kirjoitti: OAT ja kiekon väpätys ovat eri asioita. Kiekon väpätys johtuu usein "epäpuhtaasta" kiekon irtoamisesta, kun taas OATilla tarkoitetaan yleensä heiton loppuvaiheessa tapahtuvaa tiedostamatonta kiekon vääntämistä "annukkakulmaan", jolloin tulee heittäjälle usein kuva, että kiekko kippasi omia aikojaan yli.

Ja tätä tapahtuu aloittelijoilla nimenomaan foreheitossa paljon. Ja sitten hommataan Maxia käteen, koska muut kippaa yli.

En tiedä ketä tarkoitit. Jos mua niin luepa uudelleen.

Juhani kirjoitti:Menikö nyt vastaajilta vähän ohi tuo mun pointti?
Joka oli se, että forella heittäminen ei muuta sen kiekon muotoa tai massaa millään tavalla = lento-ominaisuudet ovat samat vaikka heittäisit varpaillasi sitä kiekkoa. Se on asia erikseen, kuinka taitavasti joku osaa hallita spinnin ja lähtönopeuden niin rystyltä kuin kämmeneltä, ja kuulunee pimp my drive otsikon alle. Molemmilla tyyleillä voi heittää kovaa/hiljaa, hitaasti/nopeasti spinnaten, pitkälle/lyhyelle, hyssen/antsan. Myöskään tuulen suunnan tai voimakkuuden arvioiminen ei vaikuta kiekon painoon, muotoon tai edes väriin.

Kaikki kiekot on aivan yhtä soveliaita rystyyn tai foreen.

Tätähän kukaan ei kieltänyt, ainakaan minä. Ne erot kuitenkin löytyvät niistä heittäjistä. Jotkut heittää rystyllä pitkälle, jotkut kämmenellä. Jotkut heittää lähestymiset mieluummin kämmenellä, jotkut rystyllä. Kiekkoja on nykyään niin valtavasti, että joka persoonalle löytyy joka heittoon varmasti oma kiekkonsa. Myös JR on oikeassa siinä, että perusteet pitäisi opetella mahdollisimman "yksinkertaisella kiekolla, kuten putterilla.

Miten minä tulkitsin kokeneempien kommentit tästä topicista, on että jokainen heittäjä on erilainen ja jokaiselle muodostuu oma käsityksensä niistä kiekoista jotka itselle toimivat. Mutta tekniikkavirheitä ei korjailla hankkimalla eriominaisuuksisia kiekkoja vaan harjoittelemalla ensin perusteet vaikka putterilla.

Silti kaikki varmaan yhtyvät siihen tosiseikkaan, että niin maxille kuin muillekin äärikiekoille löytyy monasti käyttöä ja kaikentyyppisten erilaisten kiekkojen testailu ja käyttäminen on virkistävää ja mielenkiintoista puuhaa.

Sama mitä muuta väitätte, ainakin mää nautin fribailusta täysin rinnoin niin kaveriporukassa kuin yksin reenatessa! Ihan parhautta! Ihan joka kiekolla!

Hyvin sanottu!!!