keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Tämä pimppailu on ollut aika hienoa keskustelua. Luonnollisestikin porukka on eri mieltä samoistakin asioista osittain siksi että ollaan eri mieltä tai sitten ei osata vaan puhua samaa kieltä.

Pakko tähän kommentoidan hieman vaikka jaksan heittää frisbeegolfkiekkoa hädin tuskin sata metriä ja lempparidraiverini on Starfire joka mainitaan ainakin Frisbeepointin analyysissä tyttöjen kiekoksi tjms. Tykkään myös korostaa miehekkyyttäni pelaamalla mahdollisimman vaaleanpunaisilla kiekoilla

Asiaan.
Olen nyt pari vuotta käynyt pelaamassa pallogolfia ja päädyin tilanteeseen jossa totesin oman oppimisen olevan ohi ja kehityksen pysähtyneen. Piti siis päättää mennäkö ammattilaisen juttusille pyytämään apua vai koittaa jatkaa omilla virityksillä ja "hyväksi" havaituilla metodeilla (ihan niinkuin frisbeegolfissakin)

Päädyin ottamaan pro:n tunteja. Jo ensimmäinen pron tunti auttoi monessa asiassa. Lähinnä muutettiin otetta ja vartalon liikettä koitettiin muuttaa parempaan suuntaan. Ehdin opetuksessa saada sellaisia onnistumisen kokemuksia, että ymmärsin olevani oikealla tiellä. Tunnin jälkeenhän peli meni ihan sekaisin kun piti yrittää muuttaa totuttuja toimintatapoja uusiksi. (tähän oli jollakin tasolla varauduttu, koska kaverit oli kertoneet prolla käymisen sekoittavan pelin totaalisesti).

Pointti minkä haluan tässä liittää frisbeegolfiin ja ehkä myös tähän pimppaamiseen on se, että keskusteluani useamman kuin yhden golfarin kanssa huomasin että Pro Jarkko Raski (VihtiGolf) on antanut erilaisia neuvoja eri ihmisille. Tämä siksi että ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia. Toisen kädet liikkuvat luontaisesti kovempaa ja vaativat ehkä erilaisen otteen tai jopa hieman erilaisen asennon että lyönti voi lähteä mahdollisimman hyvin. Näinhän on myös frisbeegolfissa. Olen pelannut Jaanin kanssa jonkinverran lupaavan? urani aikana ja pelimme on erilaista. Jaani heittää kiekoilla joilla en saisi aikaan mitään järkevää enkä usko pystyväni samoihin heittopituuksiin vaikka tuunaisin draiviani täällä. Jokainen meistä joutuu fyysisten ja henkisten rajoitusten mukaan muokkaamaan pelityyliään.
En osaa olla sitä mieltä että frisbeegolf-kiekkoa voi heittää vain yhdellä oikealla tavalla. Jos olen oikeassa niin sehän tarkoittaa sitä että totuuksia voi tässä pimppaamisessa olla useita.

Ei tästä nyt mitään meidän isä on kovempi kuin teidän isä vänkäämistä pitänyt tulla. Toivoisin vaan, että tieteellä selittäminen jätettäisiin vähemmälle, kun kerran sellaista ei ole käyttää mielipiteiden tueksi enempää jiiärrä sinulla kuin minullakaan. Rystyheitto eroaa jo liikeradaltaan niin paljon muista heittolajeista, että tukea niistä on vaikea hakea. Upsille ja kämmenheitolle varmasti löytyykin tukea useammankin enemmän tutkitun urheilulajin osalta. Jotkut fysiikan totuudet toki pätevät kuten se, että kappaletta ei kannata hirveästi veivata sivuttaissuunnassa, jos tarkoitus on suunnata se kovalla voimalla eteenpäin. Kaikki sivuttaisliikkeeseen uhrattu energia kun menee hukkaan tai aiheuttaa jopa hallaa kiekon eteenpäinmenolle. Toinen asia onkin sitten miten tämä tieto on siirrettävissä heiton avuksi. Ihmisen anatomia kun ei ihan kaikkeen taivu, kädessäkin on liikaa suoria pätkiä ja liian vähän niveliä. Jotkut lihakset ovat myös hävyttömän paljon voimakkaampia kuin toiset ja toisista taas häviää voimaa hävyttömän paljon, jos niitä yritetään käyttää maksimivoimalla niiden liikeratojen ääripäissä. Näiden yhtälöiden vaikutusta voinemme vain arvailla ja tehdä jokainen omaa kenttätutkimusta, mihin se oma kroppa taipuu.

Itse olen pyrkinyt ahmimaan kaiken heittotekniikkaan liittyvän tiedon, niin netistä (jopa DGR:ltä) kuin hyviltä heittäjiltä livenäkin. Sitten olen viettänyt jokusen tunnin näitä juttuja testaillessa, videoidessa ja analysoidessa. Alussa kehityskin tuntui menevän melkoista laukkaa ja lähes kaikki vinkit toimivat (osittain toki sen takia, että ylipäätänsä kroppa tottu koko ajan paremmin heittoliikkeeseen). Ekan vuoden treenillä heitin edelleen pisimmän 50m mittanauhalla mitatun heittoni, 164m. Melko onnistunut heitto hyvään tuuleen. Sen jälkeen kehitys onkin sitten hidastunut melkoisesti ja siksi osittain myös tämän threadin avaus. Väyläpituus ja tarkkuus on parantunut, mutta kenttäpituus ei juurikaan. Saan nykyään helpommin yli 150m heittoja, mutta oikeasti pitkiä heittoja tulee harvon. Osittain varmaan sen takia, että viime vuonnakaan en montaa kertaa käynyt kentällä viskomassa maksimipituutta ja toisaalta kaikilla kerroilla oli melko olematon tuuli. Osittain tähän varmasti vaikuttaa se, ettei tietoa maksimipituuslinjoista ja heittotyyleistä ole ehkä niin paljoa saatavana kuin tietoa golffiheittotekniikoista. Heitot tuolla aavikolla (ns. aavikkoantsat) taitavat ainakin olla ihan oma lukunsa.

Suurimmat yksittäiset vinkit, joilla olen saanut heittoa pidemmälle ovat olleet ensimmäisenä syksynä saatu vinkki, että älä pidä toisella kädellä kiekosta kiinni ennen heittoa, jolloin saa luonnollisemmin kroppaa mukaan ja vetoon pituutta ja toinen tuo Avery Jenkinssin käyttämä grippi, jota testailin jo aikoinaankin huonoin tuloksin, mutta leveärimmisten draivereiden kanssa olen huomannut vasta jokin aika sitten sen potentiaalin. Jossain vaiheessa keskityin myös ekstrapaljon vedon suoruuteen ja se toki on erittäin iso tekijä varsinkin siinä miten hyvin spinniä kiekkoon saa. Toisinaan veto lähtee vahingossa sillai kaarevalla liikkeellä ja silloin kyllä sekä lähtönopeus että spinni tippuvat melkoisesti. Jalkatyöskentelyssä olen aina ollut melko onneton, mutta toisaalta rauhallisella vauhdinotolla ehkä voittaa hieman tarkkuudessa.

Voimaa mielestäni lajissa ei kyllä hirveästi tarvi, nähnyt aivan liian monta hintelää junnua viskovan lähemmäs 150m, jotta siihen voisin uskoa. Tuskin lihaksista haittaakaan on, mutta ei ne myöskään tunnu kynnyskysymyksenä olevan pitkälle heittämiseen.

Ja erona muihin heittolajeihin, vaikkapa kiekonheittoon, moukariin ja keihääseen verrattuna, frisbeen pituusheitto perustuu suurelta osin nettikoutsaamiseen. Täälläkin toimitaan niin, että sanotaan totuus, perustellaan sitä "tieteellä" ja se siitä. Muihin tavoitteellisiin heittolajeihin verrattuna ollaan siis aika hataralla pohjalla, kun vieressä ei istu lajin valmentaja, vaan ollaan vain oletusten ja kirjoitusten äärellä. Tähän Arikin viittasi, eli yksilöllisyyteen.

Se, että pituus parantuu, on monen tekijän summa. Yksiselitteistä syytä on malko turha etsiä, etenkin jos on aloitteleva pelaaja ja kehitys tapahtuu hitaasti. Monesti syynä on vain lihasten räjähdysvoiman kasvu toistojen myötä, ei niinkään yksittäinen tekniikan muutos. Koska niin monella tavalla heitetään pitkälle, on vain arvailua, että jokin tyyli olisi muita tehokkaampi, vaikka kuinka etsisi rakettitieteestä vastausta ja vertaisi heittoja dieselmoottorin toimintaperiaatteeseen tjms.

Enpä tiedä itsekään voiman vaikutuksesta pituuteen. Penkkitulos ei korreloi suoraan distanceen, se on varma. Mutta lähinnä se, että lihakset tekevät monenlaista työtä salilla ja liikkuvat aktiivisesti muuhunkin suuntaan, kuin heittosuuntaan, auttaa varmasti. Ja kyllähän sankarit IsoChristian ja Avery ovat kovin vahvoja miehiä. Toisaalta Jarvisit tai junnutähdet eivät voimillaan pääse paljon brassailemaan. Omalla kohdalla pituus on lisääntynyt voimien myötä, mutta en väitä sen olevan ainoa syy. Tai edes syy.

Enhän mä mitään isottelua tee, kun en sitä itsekään muilta siedä. Tarkoitukseni on kaivaa esiin tehokkaimmin toimivat tavat.

Minulla tuntuu mättävän peukalon voimat. Uskoisin pärjääväni monelle junnulle, jotka heittävät minua pidemmälle monien lihasryhmien voimissa. Tällä pötsillä ei taideta nopeasti kääntyä. Lekuri sanoi, että alitajuisesti selkärangan vauriota suojataan, joten kääntyminen hidastuu.

Mitähän kiekonheittäjät yleisurheilun puolelta sanosivat pyörimisen ja kaaren vedon "turhuuteen". Double pivot, eli molemmilla jaloilla pyörähdys lisää tehoja, kokeile vaikka. Videota löytyy ainakin Steve Terada nimiseltä hepulta taistelulajipuolelta youtubesta jalan double pivot. Joku niistä monista demoista näyttää asiaa. Jalat menevät tuolloin kuin 360 pyörähdyksissä periaatteeltaan. En tunne seuraavia tyyppejä, mutta Eläintarhan kentän ringissä treenasi yksi mimmi ja häntä kuvasi joku kaveri, joka sanoi tuntevansa Piipon. Mimmi kuulemma saa naisten kiekon kädestä pyörivillä askeleilla 20 m/s kädestä. Ei paha noin painavalle esineelle ilman takaa eteen juoksua naiselta. Eikö auton akselin pyöriminen kertaudukaan renkaan säteen vipuvarrella? Kumpi meistä on ymmärtänyt peruskoulun fysiikan sisältöön kuuluvan asian väärin?

Sen allekirjoitan, että kaikissa muissa heitoissa kuin antsoissa käden vetäminen kaarella ei ole auttanut. Sen sijaan kaarella juoksu ja jalkojen double pivot wörkkii. Eikä vain minulle Suomessa, Jori Hätinenkin on sen itsekseen toimivaksi havainnut ennen kuin tekniikasta olemme keskustelleet. Muuten olen samaa mieltä kanssasi noista tekniikkaa parantavista asioista. Tosin Jenkinsin ote ei tuo mulle vielä yhtään lisäpituutta muihin otteisiin verrattuna, ihan yhtä kauas menee, mutta enpä ole tyytyväinen peukaloni toimintaan, joten on ihan mahdollista, ettei otteessa ole vikaa, vaan minussa. Ennemminkin luultavaa, koska periaatetasolla ote on oikein hyvä ja käytännössä peukaloni kökkö.

Voimme kai sopia olevamme eri mieltä siitä, mitä tiede ja sen soveltaminen heittotekniikkaan on nähtävästi, kun en voi kaikkia äskeisen viestisi sisältöjä allekirjoittaa nykytietoni perusteella. En usko tuollaiseen lokerointiin eri lajien ja tieteenalojen välillä. Todellisuus on poikkitieteellisempää kuin olen ymmärtänyt sinun uskovan kirjoitustesi perusteella. Se, miksi olen näin tarkkana on se, että haluan oppia, mulle ei kelpaa ihan mikä tahansa. En siksi tivaa tarkuutta, että olisin kenenkään kimpussa, vaan oppiakseni.

Jatkan siis sormivoimien kehittämistä ja silloin tällöin punttitreeniäkin. Sori vaan, mä en aio lopettaa tieteellä vänkäämistä, kun et ole vielä esittänyt yhtään rationaalista syytä sille. Enkä mä tunne rationaalisia syitä, joten motivaatio lopettamiseen on nolla.

Maksimipituuslinjat ovat oma maailmansa, mutta joskus olen niitäkin käyttänyt radalla. Maksimiheitoista on artikkeli pääsivulla ja keskusteluketjuja ainakin DGRssä.

Dieselmoottorin suhteesta heittoon en tiedä, mutta mulla lentää roskikseen kommentit, etteikö liikkeen jatkuvuuden laki yms. päde. Onhan toi naamakkain koutsaus mahdollista ja on sitä jo tehtykin vaikka kuinka paljon monenkin suomalaisen toimesta. Koska yksilöt ovat erilaisia, pitää jokaisen kokeilla itse, mikä toimii hänelle parhaiten. Montako kertaa olen näin kirjoittanut tähän ketjuun? En allekirjoita sitä, etteikö jokasita osa-aluetta kannattaisi optimoida, jos aikaa riittää ja haluaa edetä niin paljon kuin mahdollista.

Jaanillla on erittäin paljastava kommentti Jarviksen veljesten pitkistä heitoista ja monien pitkälle heittävien junnujen voimien rajallisuudesta sekä monipuolisen voimanhankinnan tarpeesta. Ketju on niin heikko kuin heikoin lenkki. Ei auta penkkipunnerruksen maailmanennätys, jos kiekko ei pysy lapasessa, niin ei tule pituutta. Jarviksen Ken heitti 247 m Teebidrillä ja se oli ME 45 minuuttia. Jarvikset ovat kohtuu pitkiä tikkulaihoja ja pitkäraajaisia sekä supernopeita. Eli maksimia vipuvarreltaan ja ruumiin pyörähdyksellä tehon lisäyksen kannalta, jos olisivat myös vahvoja ja superpitkiä. Kun eivät ole ja Ken vetää noin kauas... Junnut ovat yleensä nopeita, vaikkeivat olisikaan pitkiä tai laihoja tai pitkäraajaisia. Mitä se kertoo pitkälle heittämisen vaatimuksista, pyörähtämisestä ja vipuvarsista sekä kiekosta kiinni pitävien paikkojen voimantarpeesta? Mä jatkan näppien treenausta ja vauhtia pyörähdyksiin tulee ilmaiseksi, kun pääsen ylimääräisestä pötsistä eroon. Teidän tuloksenne voi vaihdella, kun teillä ei ehkä ole samoja rajoitteita kuin minulla. Ja tiedä sitten, mitä muita rajoitteita minulla on kuin peukalo. Katsotaan nyt, miten käy kun tuota osaa voimistaa.

Kiekonheittoa ja frisbeenheittoa on melko turha verrata. Tapahtuuhan liike ensinnäkin toisinpäin. Toisekseen kiekko painaa niin paljon, että sen saattamiseen edes jonkinmoiseen lähtönopeuteen tarvitaan pitkää liikerataa ja pitkää kiihdytystä. Tämä saavutetaan "täydellä" vipuvarrella ja monella pyörähdyksellä. Piipon upsissa ja foressa taitaa olla tällä hetkellä aikalailla maailman kovin frisbeekiekon lähtönopeus ja voit katsoa vaikka videolta, miten monta kertaa Piippo pyörähtää ympäri saavuttaakseen tuon nopeuden. Frisbeen keveyden takia nopeus korostuu voimaa enemmän. Toki joku on joskus todennut, että voima on nopeutta, mutta tämäkään ei taida pitää ihan paikkaansa. Mitä fysiikan lukemiseen tulee, niin itse olen peruskoulufysiikan lisäksi lukenut lukion pitkän fysiikan sekä teknillisen yliopiston fysiikat, mutta kyllä siellä melko vähän on anatomiaan liittyviä ominaisuuksia käsitelty

Ja vipuvarret toimikaan miten? Titteli ei ymmärrä asiaa, vaan tittelin kantaja. Tai ei osaa. Tai osaa asian, muttei soveltaa joka asiaan. Villestä voitte myös katsoa, miten pitkä vipuvarsi onkaan kiekon liikkuessa apsissa. Loppua kohden käsi on melko suora ja melko korkealla. Ja eikö kaarinopeus pitkän vipuvarren ansiosta juuri pelaa fribailun vauhtivaatimuuksiin? Toisaalta, eikö fribakiekon liito kertaa pituutta verrattuna lähinnä projektiilimaiseen yleisurheilukiekkoon, joten eikö projektiili vaadi vielä enemmän vauhtia? Kun fribaheitossa on ainakin kolme kaarta kiekon liikeessä pelkästä käsivedosta, eikö kaarimainen liike toteudukaan fribassa, kuten yleisurheilun kiekonheitossa, jossa myös kiekko liikkuu kaarella? Siinä ei perusperiaatteeseen vaikuta suunta.

Kaari on kaari. Ja en jaksa lähteä vääntämään kättä siitä, että musta onkin valkoista, jos joku vielä väittää, ettei kaari ole kaari. Tai, että kaarta ei tehdä fribassa, vain yleiosurheilukentällä.

Kaikki eivät välttämättä ole ajatelleet, että kiekko ei liiku täydellisen suoraan, joten pähkinässä: Kyynärpään suoristus, ranteen suoristus ja kiekon pyörähdys etusormen ja peukalon välissä poistavat kiekon suoralta linjalta ja tekevät kukin pienen kaaren kiekkoon samaan aikaan, kun kiekko liikkuu takaa eteen lähes suorassa linjassa. Liikerataan tulee muutos rinnakkaiselle radalle, vaikka meno suunta onkin sama. Tämä "kaistan vaihto" lisää kierroslukua ja nopeutta kiekkoon.

Katsoin äsken Sandströmin tekniikka DVDn mainoksia ja siellä ei ollut heittoja. Video tuossa: http://www.youtube.com/watch?v=jnJW7JzxwuA Kuunnelkaapa, mitä Christian sanoo jalan käytöstä ja keihäänheitton yhteneväisyydestä fribaheittoon rystyltä. Että miten se taas menikään se eri lajien erimittaisuus?

Christianin heiton puutteen korvaajaksi löytyi tälläinen helmi: http://www.youtube.com/watch?v=uK_g_5qC ... re=related Liikkeet ovat soi nopeita ja niitä on vaikeaa nähdä tarkkaan yksityiskohdiltaan. Joten suolahyppystä mukaan. Sekä Averyllä ja Christianilla heitoissa on eroja ja käsi kulkee eri etäisyyksillä rinnasta. Christianin vika veto oli lähinnä oikeaa rintaa, muttei silti kiinni. Averylle enemmän tai vähemmän kaukana oikeasta rintalihaksesta joka vedossa. Loppupäässä oli yksi muita lähempää veto, joten vaihtelua tuntuu olevan. Tarkoituksella tai ei, en tiedä kumpaa.

Eipä näköjään ollutkaan slo mota Teebirdillä vedosta Bradley Walkerilta, mutta on edes yksi ok veto. Mitähän heppu tekikään Teerexillä? Päälle 150 m muutaman kerran. Huomatkaa tuhtius, ikä ja tosiaan hauis heittokädestä revennyt lähes poikki joskus. Kaikille vammaisille inspiraatiota, kun huomioi, miten vähän hän kääntyi pois kohteesta. http://www.youtube.com/watch?v=6sujH3jVF0Q Sanoisin Rocilla 25 jalkaa lyhyemmän heiton olevan lupaavampi, varsinkin, jos tuulta Texasissa oli vähemmän. Vähän tuulta Teebirdheitossa tarkoittaa ei mitään luotettavaa, kun siellä tuulee välillä ihan tosissaan pyörremyrskykauden ulkopuolellakin. Joten mahdotonta tietää, paljonko tuuli avitti. Muut äijän videot siis youtuben käyttäjätunnuksen citysmasher1 alla. Teebirdillä kiekko läheltä oikeaa rintalihasta.

letiss: itse heitän draivitreenejä 10-15 kiekolla, ja yksi rundi kiekon hakuineen kestää sen samat 10-15 minuuttia, eli minuutin per kiekko. 500 draivia olisi siis 500 minuuttia eli rapsakkaat 8.5h. Itselle riittää se 50 kiekkoa eli vajaa tunti kerrallaan, sen jälkeen hajoaa sekä tekniikka että paikat.

Tuminoid: Minulla hajoaa tekniikka eri tavoin vähän joka heitossa ennen lämpenemistä, lämmiteltyäni ja väsyessäni Viskon tiheämmässä kuin kerran minuutissa, en muista tarkkaan keskiarvoa, mutta jollakin videolla väli oli yleensä 20 sekunnin luokkaa ja nopeimmillaan 12 sekuntia. 12 sekkaa on aika haastavaa ja ei oikein kuvaa yleistä heittotapaa Olen joskus helpolla väylällä kävellyt kiekko kädessä tiille ja tempaissut saman tien kupille, mutta tuo on poikkeus. En ole varma montako kertaa olen heittänyt 500 draivia päivässä. Voi olla vain yhden kerran, jolloin laskin sarjojen määrän, kun heitin jokaisen kiekon, jota kannoin.

Unohtui mainita, että AMA kirjoitti tosi tärkeän jutun aiemmin. Hän kirjoitti, että kädessä on liian vähän niveliä ja on täysin oikeassa. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää käyttää jokaista kolmea mahdollisimman suurella hyötysuhteella. Sama kommentti on Climon ja Feldbergin opetus DVDllä. Heput selittivät, että tehoa menee hukkaan valtavasti, jos kyynärpäätä ei taita. En voisi olla enemmän samaa mieltä. Kaikista ei ole treenilläkään sirkuksen akrobaatiksi ja notkeaksi venyttely on todellakin no pain no gain laji. Siitä päätellen, että aika kivuliasta se lähes spagaattiin pääsyyn venyttely oli minulle. Ei se luonnostaan minulle tullut. Venyvyyden ylläpito on paljon helpompaa ja kivuttomampaa sekä tarvitsee harvemmin ynnä miedompaa venyttelyä kuin äärirajojen puskeminen.

Lihasten käytön osaaminen on oma lajinsa. Kokeilkaapa vaikka Wii Fit ohjelman tasapainolajeja. Mä olen surkea niissä. Mutta tarpeeksi toistoja ja venyvät paikat auttavat kummasti kyynärpään taitossa jyrkkiin kulmiin. Sekin on opittavissa oleva taito. Paljon vaikeampaa on ajoittaa kyynärpään suoristus oikein, oikealla kiihdytyksellä suhteessa muihin ruuminosiin. Varsinkin nopeuden maksimointi on sikavaikeaa. Onkohan olemassa ketään, joka pystyy kiihdyttämään jokaista ruumiin osaa yhtä nopeasti vauhdikkaassa heitossa kuin paikallaan ollessa? Kun ei oteta huomioon juostun heiton aiempien liikkeiden luomaa liikettä. Minun ruumiinhalinnallani on utopiaa yrittää maksimoida kaikkia liikkeitä heiton aikana. Ei wörki ja olen treenannut tuota vuosia. Siksikin keskityn heiton loppuosaan, kun se on tärkein osa heittoa. Ei pelkästään tehojen kannalta, vaan myös tarkkuuden ja toistettavuuden kannalta. Dave Dunipace on kirjoittanut, että kiekon asennolla on väliä vain kiekon irrotessa kädestä.

jiiärrä kirjoitti:Tuminoid: Minulla hajoaa tekniikka eri tavoin vähän joka heitossa ennen lämpenemistä, lämmiteltyäni ja väsyessäni Viskon tiheämmässä kuin kerran minuutissa, en muista tarkkaan keskiarvoa, mutta jollakin videolla väli oli yleensä 20 sekunnin luokkaa ja nopeimmillaan 12 sekuntia. 12 sekkaa on aika haastavaa ja ei oikein kuvaa yleistä heittotapaa

Laskinkin mukaan myös kiekkojen hakemisen sillä harvalla meillä on 500 kiekkoa, taikka apumiestä keräämässä niitä Heittoväli niin kauan kun kiekkoja riittää on sen 20-30 sekuntia juu.

Kun tieteen olemassaoloa tai relevanssia tässä lajissa kyseenalaistettiin, niin tässä on todistetta ja haaste, jota vain jälkipolvet voivat arvioida, tai ihmistä pitkäikäisemmmät tai aikamatkustajat tai muut mömmiäiset tai itse liekkoa eri tavoin heittävät: Sir Isaac Newton kirjoitteli yli 400 vuotta sitten liikkeen toiseksi laiksi F=MA ja sitä ei tietääkseni ole todistettu vääräksi sinä aikana, joten luokaapa yhtä pitkään kestävä peruslaki mihin tahansa tieteenalaan. Soveltakaapa tuota friban heittoon. Ehdotuksia vastaanotetaan.

Helpotukseksi se, että tässä ketjussa on kyseenalaistettu Blake Takkusen analyysi asiasta sovellettuna friban kädellä tempaisuun. Tapa, jolla olen välillä viskonut onnistuneestikin. Ja minulle on väitetty, ettei toimi, vaikka olen kokeillut molemmin päin ja kokeiluhetkellä Blaken Newtonin kanssa linjassa oleva analyysi on ollutkin pidempi. Ja en ole ainoa Newtonin analyysin tapaan viskova, joka on ensimmäisen kokeilunsa hetkellä etua saanut, jos huomioidaan raportoidut tulokset. Muiden puolesta en voi puhua, vain omista kokemuksistani.

DGRssä fysiikan tohtori John Hernlund on kirjannut enemmän fysiikan kaavoja kuin yllä mainittu sekä mielenkiintoinen kineettisen energian kaava 1/2M*V^2 ja niiden välinen yhteys. Ja tämä linkki noiden kaavojen välillä menee jo yli minun hilseeni, kun en muista ulkoa ja luin vain kursoorisesti yhteyden, kun oli kiire. En ole ehtinyt asiaa pohtia pidemmälle.

tuminoid kirjoitti:

jiiärrä kirjoitti:Tuminoid: Minulla hajoaa tekniikka eri tavoin vähän joka heitossa ennen lämpenemistä, lämmiteltyäni ja väsyessäni Viskon tiheämmässä kuin kerran minuutissa, en muista tarkkaan keskiarvoa, mutta jollakin videolla väli oli yleensä 20 sekunnin luokkaa ja nopeimmillaan 12 sekuntia. 12 sekkaa on aika haastavaa ja ei oikein kuvaa yleistä heittotapaa

Laskinkin mukaan myös kiekkojen hakemisen sillä harvalla meillä on 500 kiekkoa, taikka apumiestä keräämässä niitä Heittoväli niin kauan kun kiekkoja riittää on sen 20-30 sekuntia juu.

Jos joskus sellainen ihme tapahtuisi, että kaikki draivit laskeutuisivat samaan kasaan, olisi poiminta vauhdikasta. Vaihtelua on ihanteesen nähden enemmän tai vähemmän. En muista tarkkaan, kauanko tuossa 500 draivissa meni, mutta on selvää, että se oli urani toiseksi pisin sessio. Pisin 10h viime torstaina, mutta siinä oli enemmistö peliä, ei kenttätreeniä, vaikka sitäkin tuli yli tunnin. Treenien hyötysuhdekin vaihtelee täällä Helsingissä, kun aina ei ole vapaata kenttää käytettävissä ja usein joutuu odottamaan kentän vapautumista heitolle sopivaksi. Tilanne pahenee koko ajan fribaajien yleistyessä. Lisäksi haittana ovat aiemmin kenttää varanneiden lajien harrastajat. Aina ei pääse vapaalle kentälle pitkäksi aikaa.

jiiärrä kirjoitti:Jori Hätinenkin on sen itsekseen toimivaksi havainnut ennen kuin tekniikasta olemme keskustelleet.

Se näkyykin tuloksissa!

Tämä threadi on tavallaan ihan mielenkiintoinen, tavallaan hipoo hulluuden rajoja, mutta hauskaa yhtä kaikki. Toki sitä toivoisi näkevänsä tässä lajissa pro-henkilöitä, jotka osaisivat kertoa, mihin asentoon etusormi tulee laittaa tms., jotta distance olisi maksimoitu. David Feldbergin golf-klinikka on varmasti ihan hyvä alku tällaiselle valmentamismeiningille näin niinkuin Suomen mittakaaavassa, mutta kyllähän tässä vielä jokunen matka ollaan pallogolfin fasiliteeteista. Kun katselee Suomen/maailman huippumiesten frisbeeheittoa, niin kyllähän siellä on paljon yhteneväisyyttä. Jos nuo perusjutut edes saisi haltuun, niin voisi sitten alkaa hifistelemään. Omaa draiviani on tällä kaudella helposti parikymmentä metriä pidentänyt niinkin simppeli asia kuin kiekkovalikoiman päivitys. Tuo Arinkin mainitsema tyttömäinen Starfire on pääosin vaihtunut Nukeen/Destroyeriin/Bossiin. Toisaalta myös yhä pidempiä heittoja tulee liipaistua putterilla tai Buzzzilla. Vielä ei ole tarvinnut lukion fysiikankirjoja kaivaa esiin..

Aivot heittävät vain osan matkaa. Lihaksiakin pitää kehittää. Nopeus tekee gutaa ja saahan sitäkin treenattua, eikä välttämättä vain kirjaa käyttämällä. Ainakaan fysiikan sellaista. Kun nopeimmillakaan hermoilla ei saa aikaan rajatonta jälkeä, pitäisi olla lihassolujakin, mielellään supernopeita ja monta. Isojakin saisivat olla. Ristiintreenaus on pop.

Aattelin jo, etten jaksais puuttua enää näihin "tieteellisiin" analyyseihin, mutta nyt on kyllä pakko kysyä, mitä jiiärrä tolla F=ma:lla koitat todistaa? Kiekon sormille aiheuttavan voiman laskuissa jo kävi selväksi, ettei fysiikkaa ole ehkä vahvin osa-alueesi, mutta jos vähän edes selvennystä tuohon saisi?