keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Fysiikka tieteessä tai ruumiissa ei todellakaan ole vahvin alueeni.

Jospa katsoisit vähän tarkemmin viestiäni sormivoimien tarpeesta, huomaisit, että se ei ollut minun laskemani tulos. Vaan kaverin kiiressä rustaama luku.

Ennen kuin annan oman tulkintani kokonaan haluaisin porukan itse miettivän ja päättelevän, onko fysiikan laeilla relevanssia heittämiseen.

Suuntaa antavaksi siis tuo kaava menee suurinpiirteen voima=massa*kiihtyvyys. Kun massaa ja kiihtyvyyttä muutetaan oikeaan suuntaan voima kasvaa. Jos massaa tai kiihtyvyyttä muutetaan vastaavasti eri suuntiin voima on sama. Täydellä teholla heitettäessä massan vähetessä kiihtyvyys nousee. Eikö liike-energian kaavan puoli massaa kertaa nopeus toiseen potenssiin korosta nopeutta? Jos kiekon massa on aina sama, se ei näy tuloksissa, joten minkä massa muuttuu ja vinkkinä pienemmäksi? Kun massa jossain pienenee, myös tarvittava fysiikan termi F, eli voima pienenee ja vastaavasti samalla lihasten käytöllä saa aikaan enemmän kiihdtystä. Jos käytetään samaa lihastehoa, eli täysillä tempaistaan kiekkoa, kiihtyvyys maksimoidaan. Kun vauhti kasvaa huippuunsa kiihdytyksessä, kineettisen energian määrä nousee huippuunsa.

Mitä pitää heittäjän tehdä tekniikassaan saavuttaakseen parhaan kiihtyvyyden ja suurimman mahdollisen nopeuden kiekkoon? Mitä tapahtuu, jos kiihtyvyys ja nopeus ei ole maksimissaan kiekon irtoamishetken välittömässä läheisyydessä?

Tästä hommasta puuttuu vielä anatomian vaikutus, mutta kunhan saadaan perusteet ensin kuntoon. Syy miksi haluan porukan itse miettivän on se, etteivät he sokeana usko kenenkään puolesta tai vastaan esittämiä väitteitä, vaan vertaavat todellisuushavaintoja, kuten tieteen todistettuja luonnonlakeja ja heittotuloksia. Jos tulokset ja ymmärrys eivät kohtaa, jompi kumpi lienee vajavainen. Jos näin on, kannattanee setviä missä vika on ja yrittää korjata se. Minulle ei vielä ole tullut tarvetta kyseenalaistaa Newtonia, kun tiedän valtavasti parannettavaa löytyvän tästä päästä. Tai ainakin lihaksista. AMA saa ihan rauhassa kyseenalaistaa mitä vaan, mutta mä haluaisin olla paikalla, kun hän haastaa ja voittaa Newtonin, kun joku fyssan ammattilainen toimii vastaväittäjänä AMAlle. Newtonin haastaminen lienee sama asia kuin vastatuuleen pissiminen yleensä ymmärtääkseni. Ennen kuin mennään esoteerisiin tapauksiin ainakin, eli kaaosteorian puolelle tjms. Kuten tuosta voi päätellä, en ole riittävän hyvä puolustaja kuolleelle miehelle, mutta jos ymmärrys minulla perusteista riittää, niin AMAn pitää laittaa herne töihin soveltamaan oppimaansa. Tässä toinen syy, miksen vielä anna kaikkea pureskeltuna. On kaikkien etu, että minua enemmän fysiikkaa lukenut AMA lukee meille luonnonlakia, sillä hänellä on potentiaalia opettaa meille fysiikasta ja mitä se tarkoitaa heitossa enemmän kuin minulla.

Koko heittelevä yhteisö ympäri maailmaa olisi haltioissaan todisteesta, joka ohittaa toimivuudessa Newtonin, luulisin. Se tarkoittaisi lisämetrejä jengille.

jiiärrä kirjoitti: Minulle ei vielä ole tullut tarvetta kyseenalaistaa Newtonia, kun tiedän valtavasti parannettavaa löytyvän tästä päästä. Tai ainakin lihaksista. AMA saa ihan rauhassa kyseenalaistaa mitä vaan, mutta mä haluaisin olla paikalla, kun hän haastaa ja voittaa Newtonin, kun joku fyssan ammattilainen toimii vastaväittäjänä AMAlle.

Eipä se AMA mun mielestäni Newtonia kyseenalaistanut.

Jepjep, hienoa laittaa sanoja toisten suuhun. En ymmärrä miksi ihmeessä kyseenalaistaisin Newtonin kaavoja, siihen mulla ei natsat riitä. Ainoa mitä tässä kyseenalaistan on tapa, jolla koitat pönkittää omia tai Blaken teorioita. Vähän sama kuin sanoisin itse että mun tapa on paras, koska E=mc^2. Hieno kaava, ei siinä mitään.

Se on totta, että kaava F=ma liittyy melko vahvasti heittämiseen. Pystytäänhän sillä lasketaan miten paljon voimaa tarvitaan, jotta tietynpainoinen kappale saadaan tietynlaiseen kiihtyvyyteen. Sitä se sen sijaan ei kerro, että myöhäisestä kiihdyttämisestä olisi mitään apua. Ainoa lähtönopeuden kannalta olennainen asia on se, miten kova nopeus kiekolla on irtoamishetkellä. Kiihtyvyyshän putoaa negatiiviseksi heti irtoamishetkellä ja jos vähän ennen irtoamista on kiihtyvyys kovimmillaan, voisin väittää että potentiaalia on tällöin hukattu. Irtoamishetkellä kiekon nopeuden pitää olla mahdollisimman suuri, ei kiihtyvyyden. Ennen irtoamishetkeä pitäisi kaikki saatavissa oleva voima saada puskettua kiekkoon ja käytännössä se on ihan sama missä vaiheessa se kiekko kiihdytetään, kunhan vauhti ei laske vedon loppupäässä. Veikkaan, että jiiärrällä menee tässä pahasti puurot ja vellit sekaisin kiihtyvyyden ja nopeuden kanssa.

Ei haastanutkaan suoraan, mutta ehkä Newtonin laeista johtuvat heittotekniikka-analyysit, joista varmasti jokaisen osan joku muu on tehnyt ennen minua ja lähes kaikki kirjoittamani on lainaa ja loput pyörän uudelleen keksimistä Eli tietämättään epäsuorasti saattoi haastaakin tai olla haastamatta. Eli tämä jää vielä nähtäväksi, kunnes koko jatkokertomus on käyty läpi. Hold your horses koko todistetaakan esittämiseen asti. Tulisi järkyttävän paljon luettavaa yhdelle kerralle, jos kaiken pudottaisi kerralla.

Paljon muuta AMA on ehtinyt haastamaan. On vain puuttunut perustelu miksi. Siis oikeasti relevantit perusteet. Minulle ei kelpaa se, että joku sanoo, usko minua, muttei miksi. Tästä voitte päätellä, ettei minulle todistusaineistoksi riitä pelkästään AMAn, Mikon ja Jaanin mahtavat heittopituudetkaan. Koska pituus koostuu monesta osasta ja vaikka saisi 90 % oikein, varaa parantaa löytyy. Olisi kiva nähdä, mitä nämä kaverit heittävät Primmissä, niin saataisiin edes osviittaa siitä, miten lähellä ME tuloksia he ovat. Ja erittäin epätarkkaa epäsuoraa dataa siitä, mitä tulokset ovat verattuna maailman huippuihin. Oikeasti pitäisi mitata monta asiaa, jotta saisi jotain tolkkua asioihin.

Kunhan vain päästään pureutumaan analyyseihin tarkemmin ja päästään katsomaan, oliko Newtoniin osin pohjautuvat analyysit (ja anatomia yms.) Blaken kautta ties keneltä alunperin lähellekään käyttökelpoisia heittotekniikan valinnassa, voidaan päätellä, oliko AMAn tieteen käytön vastaisuudeksi tulkitsemani käytös heittotekniikan hiomisessa perusteltua. Saatoin toki tulkita ihan väärin. Semantiikkaeroaj? Eli se, miksi kutsun tiedettä ja AMA väittää, ettei ole... Referenssoituihin _tieteellisiin tutkimuksiin_, joskin aika yksinkertaisiin paikoin, hän heittää väitteen, ettei yksi pääsky kesää tee. Sopii todistaa vääräksi nuo tutkimukset ja sen, ettei niistä ole väliä heittämiselle. Eli katsotaan, miltä näyttää, kun esitän pahasti typistetyn yhteenvedon, jollei joku muu kirjoita johtopäätöksiä aiemmin. Pitkää analyysiä en viitsi vielä tehdä, kun siitä tulisi valtava. Jos koskaan.

Em. tutkimusten tekijät voisivat ottaa nokkiinsa perusteettomista väitteistä. Ja ura kärsiä oikeellisten perusteiden esittämisestä. En ole nähnyt perusteluja, jotka diskreditoivat nuo tutkimukset. En tosin ole ihastunut ollenkaan Carlsenin tavasta tehdä hommiaan, joten ei minulla ole ruusunpunaisia linssejä päässä noiden tutkimusten suhteen. Häntä voisi kritisoida paljosta tutkimusmetodeistaan. Kuten useimpia graduja.

Annetaan porukalle aikaa pureksia asiaa ja vapaus päätellä itse, mitä uskoa ja mitä tehdä miksi. Ja mikä tärkeintä tehdä itse vertailu eri tavoin heittämisestä, jotta näkee, mikä toimii heti parhaiten. Toivottavasti porukalla riittää motivaatiota ja aikaa kokeilla myös, mikä toimii parhaiten pikällä aikavälillä. Minulta ei ole pois, jos porukka päätyy eriäviin johtopäätöksiin. Päinvastoin minusta on hyödyllistä nähdä, kuinka kauas porukka heittää milläkin tekniikalla. Se on kaikkien etu, että voi vertailla.

Sitä odotellessa sivuhuomio. Kuvasin videolle ja kuvina Sami Poimalaa eilen. Pääasiassa hän heitti käden liikeradoiltaan ja ruumiin sekä käden ajoituksiltaan suhteessa käden etäisyyteen vasempaan kylkeen, kuten Jaani ja Miko videossa aiemmin tässä viestiketjussa. Yksi kuva tarttui Samista, jossa hän oli kiekolla aika lähellä oikeaa rintalihasta, mutta alemmalla korkeudella kädellä. Eli vaihteluita heitoissa on. Sami sanoi pyrkivänsä vetämään läheltä oikeaa rintalihasta, mutta tuli hänelle muitakin ylläreitä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Sami osaisi heittää. Videolta löytyy useimmille yllätyksiä, se tuntuu olevan par for the course.

Ylläoleva oli vastausta fyhrerin viestiin, kun olin lähettämässä, näin AMAn kirjoittaneen nopeammin vastauksensa, johon vastaan seuraavassa viestissäni.

Jeesus ja Sokrateskin esittivät kysymyksiä, eivätkä valmiiksi pureskeltuja vastauksia, linja jatkuu.

Fysiikan lait todistavat paljon, anatomian lait todistavat paljon, mutta sitten ollaankin hataralla pohjalla, kun väkisin ympätään nämä yhteen. Mutta antaa mennä!

AMA kirjoitti:Jepjep, hienoa laittaa sanoja toisten suuhun. En ymmärrä miksi ihmeessä kyseenalaistaisin Newtonin kaavoja, siihen mulla ei natsat riitä. Ainoa mitä tässä kyseenalaistan on tapa, jolla koitat pönkittää omia tai Blaken teorioita. Vähän sama kuin sanoisin itse että mun tapa on paras, koska E=mc^2. Hieno kaava, ei siinä mitään.

Se on totta, että kaava F=ma liittyy melko vahvasti heittämiseen. Pystytäänhän sillä lasketaan miten paljon voimaa tarvitaan, jotta tietynpainoinen kappale saadaan tietynlaiseen kiihtyvyyteen. Sitä se sen sijaan ei kerro, että myöhäisestä kiihdyttämisestä olisi mitään apua. Ainoa lähtönopeuden kannalta olennainen asia on se, miten kova nopeus kiekolla on irtoamishetkellä. Kiihtyvyyshän putoaa negatiiviseksi heti irtoamishetkellä ja jos vähän ennen irtoamista on kiihtyvyys kovimmillaan, voisin väittää että potentiaalia on tällöin hukattu. Irtoamishetkellä kiekon nopeuden pitää olla mahdollisimman suuri, ei kiihtyvyyden. Ennen irtoamishetkeä pitäisi kaikki saatavissa oleva voima saada puskettua kiekkoon ja käytännössä se on ihan sama missä vaiheessa se kiekko kiihdytetään, kunhan vauhti ei laske vedon loppupäässä. Veikkaan, että jiiärrällä menee tässä pahasti puurot ja vellit sekaisin kiihtyvyyden ja nopeuden kanssa.

Eihän me oltukaan niin kaukana toisistamme tieteen käytön suhteen, kun Newtonia digataan molemmat

Päätellään myöhemmin, laitoinko sanoja suuhusi, kunhan käydään läpi, miten Newton liittyy jo aiemmin ehdottamaani tapaan vetää kiekko läheltä oikeaa rintalihasta ja viedä kyynärpää kauas oikean kyljen eteen ennen kyynärpään oikaisua. Ja jänteiden sekä lihasten käyttöä jousimaisesti kädellä myöhään kiihdyttäen. Saatoit tietämättäsi puhua ristiin Newtonin kanssa haastaessasi em. ehdotuksia, kun puhutaan käden käytön eri tapojen hyödyistä. Jos jatkossa esittämäni muiden analyysit pitävät paikkansa. En väitä keksineeni mitään uutta. Jaan vain omaa ymmärrystäni siitä, mitä muut ovat sanoneet.

Älä nyt vielä ala vetää johtopäätöksiä, kun en ole esittänyt todistusaineistoa kokonaan puhumattakaan analyysitä. Don't jump the gun. Varaslähtö.

Muiden eduksi jätän vielä aikaa miettiä asioita ja en esitä koko lyhyttä versiota stooristani tässä. Mutta vastaan AMAn hyvään analyysiin Newtonista ainakin osin. Loput myöhemmin. Kunhan perusfysiikka on hoidettu, siirrytään anatomiaan ja miten fysiikka ja anatomia pelaavat yhdessä ja mitä se voi tarkoittaa heittotekniikan vaatimuksille. Ja se on liha tässä kylkiluupihvissä. Ja se osa, missä katkon mutkia pahiten. kun en ole tehnyt mittauksia ja laskelmia, joita em. tutkimuksissakaan ei ole tehty frisbeegolf kiekoista tai sitten ne ovat sellaisissa osissa, joita en vielä ole lukenut. Referensoiduista tutkimuksista olen lukenut vain Carlsenin kokonaan. Kolmesti. Ja käppyröitä pähkäillyt useammin.

Olemmeko rittävän lähellä semantiikassa määritelmässä, että nopeus on tässä tapauksessa mielenkiintoisimmalta osalta kiekon liikkuminen matkana per aika ja kiihtyvyys nopeuden muutos per aika? Menikö vellini sekaisin puuron kanssa? Sori kirjoitusvirheestä kaavassa pienien kirjainten käännöstä isoiksi.

Jos muistan oikein Blake on tainnut puhua hieman ristiin aikanaan. Muistaisin (ehkä väärin) Blaken väittäneen, että käden kiihtyvyyden pitäisi olla suurimmillaan juuri kiekon irrottua, kun ajatellaan käden lihaksilla vauhdin nostamista. Newtoniin verrattuna tässä vaiheessa anatomia poislukien luulisi, että noin ei saavuteta maksiminopeuksia. Blake taisi kirjoittaa näin silloin, kun hän ajatteli kierrosnopeuden noston tuovan enemmän lisäpituuksia kuin nyt. Bradley Walkerin, Seth, JHern ja George -käyttäjätunnusten sekä mahdollisten muiden lähteiden kiekon aerodynamiikasta käymän keskustelun perusteella Blake muutti mieltään, että nopeus kiekossa pelaa suurempaa osuutta pituuksissa kuin hän oli luullut. En muista olenko nähnyt mitään nopeuksia/metrilukuja ja kierrosnopeusarvauksia häneltä nykyanalyysillä. Blake ei pidä nykyään kierroslukujen maksimointia hyödyllisenä tavoitteena. Muistaakseni hän lainasi Climoa, joka sanoi jotenkin tähän suuntaan, että keskittykää nopeuteen, niin kierrosluvut nousevat samalla. Se tosin edellyttää sitä, ettei kiekko lipeä sormista ja molemmat kaverit ovat vahvoja.

Carlsenin mittauksissa on mielenkiintoisia käppyröitä eri ruumiinosien nopeuksien muutokista kiihdytyksessä ja jarrutuksessa eri vaiheissa heittoja. Hidastuvuudet eri ruumiinosissa ovat tärkeässä osassa heittotekniikan valinnassa. Jos joku paikka ei jarruta oikeaan aikaan, kiekko ei saavuta parasta mahdollista nopeutta. Erittäin epäintuitiivista, tiedän. Olisi hirveän helppoa luulla, että kun kaikki ruumiinosat liikkuvat täydellä vauhdilla kiekon irtoamishetkellä, luodun energian summa loisi kiekkoon parhaan vauhdin. Eipä taida ihan noin mennä ainakaan ihmisen anatomian ja kiekon pyörähtämisen etusormen ja peukalon välissä huomioiden. Niille prosentille heittäjistä, jotka tuohon kiekon pyöräytykseen pystyvät. Asian todistaminen tekstina on pitkä juttu, joten vaivani säästämiseksi katselkaapa Carlsenin tutkimusta.

Allekirjoitan ylläolevasta AMAn kommentista sen, että kiekon nopeus putoaa heti, kun kiekko irtoaa kädestä ja pelkästään fysiikkaa katsomalla kiihdytyksen ollessa suurimmillaan, nopeus ei voi olla maksimissa, jos tulkitsin AMAn sanoman oikein. Kaikkein tärkein osa AMAn analyysissä on se, että kaikki luotu teho pitäisi siirtää kiekkoon. Näin on kirjoittanut myös Tomas Ekström. Palataan myöhemmin myöhäisen kiihdyttämisen vaikutukseen, kun on käsitely asiaan liittyvä anatomia ja plyometria.

Kun olemme näistä asioista samaa mieltä, hihasta pitäisi tiputtaa jotain, mikä lisäisi kiekkoon nopeutta. Siihen vastaa toivottavasti anatomian hyödyntäminen ja kiekon pyörähdys sormien välissä. Näiden lisäteholähteiden hyödyntäminen voi joissain tapauksissa treenin avulla lisätä tehoa verrattuna siihen, että kiekon nopeutta yrittää lisätä maksimiin tempaisemalla mahdollisimman aikaisin mahdollisimman kovalla kiihdytyksellä saavuttaen nollakiihtyvyyden ja maksiminopeuden joskus. Yleensä käsi hidastuu, jos pitkästä taaksevedosta kiihdyttää täysillä. Jos kiihdyttää täysillä siten, että käden kiihdytys aloitetaan niin myöhään, että kiekko saavuttaa suurimman nopeuden, muttei yhtään kiihtyvyyttä irtoamishetkellä, ei välttämättä aina saavuta kiekolla potentiaalista huippunopeutta. Todisteet tai sen yritys väitteisiin tulee anatomian vaikutuksesta ja eri voimien vaikutuksen yhteenlaskusta. Myöhemmin. Ei liikaa pään raavintaa yhdelle päivälle.

Jos olen ymmärtänyt oikein käden kiihdystä pitää kiihdyttää. Blake sanoi muistaakseni, että kiihtyvyyden lisäyksen pitäisi olla suurimmillaan juuri kiekon irrottua kädestä ja käden vauhdin saavuttaa suurimman vauhdin kiekon lähdön jälkeen. Katsotaan, miltä väite näyttää, kun anatomian vaikutusperiaatteet on käyty läpi. Sitä odottaessa kannattaa katsoa, miltä mittaustulokset Carlsenin tutkimuksessa näyttävät. Mittaukset näyttävät asian olevan monimutkaisen. Ja ei välttämättä Blaken, luultavasti vanhentuneen ja myöhemmin muuttuneen, mielipiteen mukaisia. Eikö kaikki voi ja saa olla väärässä?

Mulla on pelko persiissä, että tarkan todistuksen tekemiseksi, joku vaatii mittauksia ja se onkin turhan iso urakka ja jätän sen mielelläni asiat paremmin osaaville ja jolla on pääsy kunnon tutkimusvälineisiin. Rahakysymys, mutta muistaakseni Jyväskylässä on urheilijoille analyysejä ja mittauksia tekevä lafka, jolla on suolaiset hinnat. Golfanalysaattorisoftia on olemassa, joihin ei tarvitse laittaa kuin video sisään, niin softa laskee eri ruumiinosien tehontuottoa. Onneksi on jo Carlsenin työssä keskiruumiista ylös mittauksia olemassa. Onneksia Christian Sandström ja Dan Beto ovat tekemässä DVDeetä mahdollisesti Feldyn ja Climon tehdessä jatkoa omalleen. Ja Feldyltäkin pääsee kysymään häneltä juttuja. Joten nippelit voivat tarkentua tämän vuoden aikana toivottavasti tiedon lisääntyessä. Hummelin graduakin voi pähkäillä eri ruumiinosien liikkeiden summien laskemisen osalta, jos Carlsenin työ ei riitä. Mä en halua lähteä noin pitkälle vielä, kun ei ole mittavälineitä, siis tarpeeksi hyviä ja siksi en ole käynyt suurennuslasilla läpi Hummelin työtä tuolta osalta. Kun tiedän, että minulta puuttuu mittavälineiden virheenkorjaustaidot, joten nuo eivät hirveästi vie eteenpäin minua todisteiden hankkijana mittaamalla.

Teoreettinen tilanne periaatteiden osoittamiseksi: Jos kädessä ei olisi yhtään niveltä. lihasta ja jännettä tai mitään ylipäätään venyvää ja kiekko olisi kiinteästi kiinni kädessä, kunnes se taianomaisesti irotaisi itsekseen oikealla hetkellä, F=ma olisi aika suoraviivaista yhdistää vipuvarteen. Varsinkin kun käden ollessa jäykkä liikkumaton keppi suhteessa ruumiiseen ja käden massa suhteessa ruumiiseen ja voimantuottoon ei muutu. Kun käsi toimisi akselina pyörähdyskeskipisteen ympäri pyörien. Pyörähdyskeskipiste painopiste edellä voi olla esim. kantapäästä ylös polven läpi oikean kainalon läpi nouseva kuvitteellinen linja. Tämä on ihan ok paikka ajatella pyörähtävänsä ympäri. Tällöin ei tarvitsisi ajatella kiekon puhdasta irtoamista sormista ja paras teho tulisi, kun kiekko irtoaa kädestä, kun kiekko liikuu maksiminopeudella, jos aerodynamiikkaa ja kierroslukuja kiekossa ei huomioida. Tällöin kiekon kiihdyttämisessä ei olisi väliä tarkkaan, milloin kiihdytyksen aloittaa, kunhan kiekko saavuttaa suurimman potentiaalisen nopeutensa, kun käsi on suora ja lihaksista oteaan kaikki irti.

Kun kädessä on venyviä osia lihaksistossa ja jänteissä, niveliä olkapää, kyynärpää ja ranne sekä kiekko on mahdollista saada pyörähtämään etusormen ja peukalon välissä, moni asia muuttuu. Tästä tulee hieman pidempi juttu helposti. Univelkaa ja pää seis päiväunista huolimatta, joten yritän olla mokaamatta ja jatkan myöhemmin lisää. Eipä tule liikaa pureksittavaa lukijoille kerralla toivottavasti.

Aiempaan teoreettiseen tilanteeseen verrattuna ajoitus eri ruumiinosien käytössä ja sopiva tehontuotto voi pelastaa heiton ja peinetkin erot tappaa koko heiton. Mä mätkin itseäni vasempaan kylkeen kiekolla tiheästi, kun yritän hioa maksimeita tekniikasta ja tehot ovat lisääntyneet, joten kaikki tapahtuu aikaisemmin kuin, mihin olen tottunut. Lihasvoima on muuttunut nopeammin kuin olen sopeutunut tekniikassa, joten olen yrittänyt hioa edes yhtä tekniikkaa kohdalleen ja minulta puuttuu eri tekniikoiden välinen testaus tällä hetkellä, kun ei oikein ole eväitä tehdä rehellistä testiä, kun ei vielä läheltä vedon uudestaan kokeilu ole toistettavaa. Jaanimainen kaukaa ruumiista takaa aloitus voisi toimia helpommin, mutta yritän verrokiksi opetella kunnolla oikean rintalihaksen läheltä vedon.

Mitä jos käsi olisi kuin ritsa tai katapultti? Venyvä kuminauha, joka iskee kuin ruoska, kun varattu energia vapautetaan. Ja lisäksi varustettu liikkeen suuntaa muuttavilla nivelillä, jotka muokkaavat liikerataa suorasta viivasta lähes suoraksi viivaksi, jonka lisänä on muutama pieni kaari, jonka nivelien kulmien muuttuessa siirtää kiekon alkuperäisestä linjasta samansuuntaiseksi vasemmalla kulkevaksi linjaksi. Ja kaarta tehdessään yhdessä erinäisten kuminauhojen peräkkäisten tehoa lisäävien lataustumisten ja vapautumisten _summana_ plus kiekon pyörähdyksessä sormien välissä kiekko hyppää pelkkää lihasvoiman mahdollistamaa suurempaan vauhtiin. Science fictioniako?

Mitä jänteet ja lihakset ovat, jolleivat venyviä rakenteita, kuten kuminauha. Minun heittokäteni leikannut kirurgi olisi väärissä töissä, jos ei tietäisi tätä. Kielisoittimien soittajatkin tietävät, että kielen pituutta muuttamalla viritys, eli jännitys ja sitä kautta ominaisresonanssitaajuus muuttuu. Joten äänen sointikorkeus muuttuu. Tämä on tietääkseni ensimmäinen luonnonilmiö, joka on kuvattu matemaattisella kaavalla ja se tehtiin ennen ajanlaskun alkua.

Jos katsotte ainakin trebuchet tyyppistä katapulttia, heittovarren kiinteä osa liikkuu vastapainon vetämänä, kunnes törmää tukirakenteeseen pysäyttäen varren paikalleen. Tällöin liikkeen jatkuvuuden lain mukaan varren kiinteän osan päässä oleva köysi pyörähtää kiinteän varren pään ympäri eri kaarella oman pituutensa määrämällä liikeradalla kiihtyen valtavasti, kun köysi plus ammuksen paino on pienempi kuin varren plus köyden plus ammuksen paino. Asia on tätä monimutkaisempi, kun kiinteä varsi ei liiku eteen muuten kuin taipumalla. Toivottavasti fribaajan luusto ei taivu. Tässä on tehontuotannossa ero katapulttiin, jonka varren kiinteä osa on juuri törmännyt runkoon ja taipumista lukuunottamattaq lopettanut eteen liikkumisen. Yhteistä heittäjän ranteesta kiekkoon olevan osan ja trebuchetin köysi plus ammus osalle kiinteän varren pysähtymisen jälkeen on se, että liikkuva massa on todella pieni alkuperäiseen massaan verrattuna. Ja kun puhutaan kineettisestä ketjusta ja liikkeestä, liike jatkuu pienimmän vastuksen reittiä pitkin. Jolloin frisbeen heittäjän etuna on se, että kovaa kyynärpään suoristaessa kiihdytetty ranteen alue on mahdollista muuttaa kuminauhan analogiaksi. On mahdollista venyttää jänteitä ja lihaksia siten, että ranteen suoristumisen lähestyessä, kun käsi alkaa olkanivelestä vasemmalta oikealle liikkuessa ja alemmalla ruumiilla saman suuntaan kääntyessä siirtyä pois takaa eteen linjalta vasemmalta oikealle kaaressa. Tämä suunnan muutos on ensiarvoisen tärkeää. Päivällinen odottaa.

Loppupuuhaksi Carlsenin käppyröitä katsomalla, näkee, miten kiekko siirtyy pois puhtaalta takaa eteen linjalta. tehontuotannon ajoituksesta eri ruumiinossita näkee, että kineettisen ketjun aikaisimmat osat vähentävät tehontuotantoa ennen kuin ranne oikeaa. Silti opn mahdollista lisätä kiekon nopeutta reilusti tästä eteenpäin, vaikka työtä täysillä tekevien lihasryhmien raaka voima on pahasti vähäisempää kuin jalkojen, lantion alueen ja hartioiden lihasten. Aivan kuten trebuchetin heittovarren jäykkä osa törmätessään runkoon hidastuu rajusti ja ammus köyden päässä kiihtyy nopeasti, heittäjän käsikin menettää massaa, johon luotu voima siirtyy, kun nivelet suoristuvat _ja_ jarruttavat nopeasti. Kyynärpään jumiminen lähes liikkumattomaksi kesken nopeaa liikettä pakottaa luondun liike-energian siirtymään kyynärpäästä alempien osien suoristumiseen. Samoin ranteen jarrutus pakottaa kiekon irtoamaan kämmenpohjasta, ja jos sormivoimat riittävät, pyörähtämään etusormen ja peukalon välissä (ehkä keskisormellakin on merkittävä vaikutus muuhunkin kuin tehonluontiin). Jos on puristusta tarpeeksi sormien välissä, kiekko vetää etusormen koukusta suoraksi ennen kuin keikko irtoaa kädestä kokonaan.

Muita ilmiöitä ja miten nämä nivoutuvat toisiinsa ja mitä ne tarkoittavat heitolle myöhemmin. Sori ei ole aikaa tsekata kirjoitusasua. NÄLKÄ!!!

Tässä on hämäävä video läheltä oikeaa rintalihasta tiukalla kyynärpään kulmalla vedosta useammassa draivissa Joonas Hynöseltä. Hämäävyys tulee siitä, että Joonas pitää kiekkoa pystyssä rintaa ohittaessa. Tällöin lihakset tuntuvat erilaiselta, minulla ainakin löysemmältä ja kuitenkin jousimaista jännitystä tulee käden lihaksiin mukavasti. Jos kiekko olisi vaakana oikean rintalihaksen kohdalla, väli ei olisi suuri.

http://www.youtube.com/watch?v=NX5tDDtkg8M

Miten h****tissä sä näät mitä Jonsun draivissa tapahtuu?
Siis, Joonaksen käsi heilahtaa melkosen nopeesti... tietty jos näpyttelee tota paussinappulaa aivan kiimassa, nii sitten..
Toki sen ehtii huomata, että kiekko on pystyasennossa kun käsi on aivan takana, mutta ei tosta voi ku arvailla, että mihin tissiin se käsi hipelöi ja mihin ei..

Kauheasti toistoja ja aiemmin muiden videoiden toistoa satoja tunteja nippeleitä tihrustaen oikeasti, en tiedä, onko tuhannen raja ylittynyt. Kokemuksen myötä homma menee hieman helpommaksi. Eli ei onnistu joka kerta ekalla yrityksellä. Mua on auttanut yhden asian katsominen kerrallaan. Ja ihan läheltä juuri sen osan ruutua kyylääminen, jos muuten ei tarkasteltavaan osaan keskittyminen auta.

Kokeilin eilen himassa sisällä nollatehoilla taas tuota pystyssä kiekon vetoa keskiruumiin ohi ja on alkuunsa ainakin järkkyvaikeaa saada kulmat oikein irrotushetkenä. En tiedä, miten asia toimisi oikeassa heitossa. Hysset ja mieluummin jyrkkänä on helpompia saavuttaa kuin vaakalento. Ajattelinkin kokeilla jyrkkien hyssejen heittämistä tuolla tavalla, kun pääsen treenaamaan. Polvi vääntyi hieman heittäessä viikolla ja töissä se otti lisää lämää, joten saa nähdä nyt, milloin uskaltaa heitellä tosissaan. On Ruotsin kisareissu niin lähellä, että pitää rajata heittohinkua, että olisin edes normaalitilassa. Ei voi edes ryyppyreissuksi muuttaa hommaa, kun kamerankin pitäisi pysyä kädessä tärisemättä yksilökisoissa. Ei sillä, että olisi mitään pakkoa ryyppäämään ratketa Fribaheaven here I come

Pysäytyskuvia Dossista ja Anthonista. http://www.discgolfreview.com/forums/vi ... 2&start=15

Ajoitus seuraavalle peukalolla mittailukeskustelulle on mielestäni koominen. http://www.discgolfreview.com/forums/vi ... =2&t=18647 Ketjun perustaja on tehnyt nipun Discratin opetuspätkiä Youtubeen.

Meneeköhän sulla nyt oikea ja vasen sekaisin?

Mielestäni ylemmässä pysäytyskuvassa kiekko ei ole oikean rinnan kohdalla laisinkaan ja muutenkin käsi avautuu irti kropasta vedossa.

Mutta jatka toki. Tää ketju tuntuu nyt olevan sun hallinnassa. Onkohan jengi vähän väsynyt. Mä ainakin olen.

Jaani kirjoitti:Meneeköhän sulla nyt oikea ja vasen sekaisin?

Mielestäni ylemmässä pysäytyskuvassa kiekko ei ole oikean rinnan kohdalla laisinkaan ja muutenkin käsi avautuu irti kropasta vedossa.

Mutta jatka toki. Tää ketju tuntuu nyt olevan sun hallinnassa. Onkohan jengi vähän väsynyt. Mä ainakin olen.

oikeasti tää alkaa olla vähän puhelinluettelomaista luettavaa. jos haluaa kirjottaa tommosia dostojevskimäisiä järkäleitä niin olis kiva että perheen pienimmille (alle 67v) olis tarjolla myös havainnollistavia kuvia siellä välissä. Täytyy sanoa että henk.koht suurin osa tekstistä on niin puuduttavaa kamaa että ajatus katoaa jonnekkin 5-7cm vasemman rinnan alapuolelle.

jottei ny menis ihan semantiikasta vittuiluks niin pitää mainita että omissa heittoreeneissä suurin vaikeus on saada tekniikan muutoksesta positiivista palautetta takas systeemiin. Itsehän sitä kokoajan vääntää heittoa siihen suuntaan mistä saa parhaan palautteen, eli mikä lentää pisimmälle. Harmi vaan että tässä tilanteessa se on se lihasmuistiin iskostunut väärä rytmitys heitolle. Uutta hermottamista on vaikea aloittaa koska ei oikein saa mistään takaisinkytkentää että mennäänkö parempaan vai huonompaan suuntaan.

Janne, moni on saanut ajoitukset kohdalle hajoittamalla tekniikan osasiin ja aloittamalla hitaasti uuden ajoituksen haku. Hitaalla vauhdilla siis. Eli kannattaa kokeilla, miltä vaikuttaa eri kohdista kiihdytykset, kun seisoo paikallaan.Tai jos ongelmana on aiemmat vaiheet heittoa, sieltä, mistä aikaisintaan aloittaa nyt ja siirtyy aiemmaksi tai myöhemmäksi kiihdytyksessä alkaen uudesta kiihdytyspisteestä. Silloin pitää huomioida, että tulee enemmän tai vähemmän kiihdytysmatkaa. Jos pystyy heittämään lyhyemmällä kiihdytyksellä yhtä pitkälle tai kauemmasa, kannattaa siihen siirtyä heti, koska on hyvin mahdollista, että se säästää voimia. Mistä on hyötyä turnauksen edetessä. Saattaa pitkässä juoksussa säästää terveyttäkin.

Kun lihaksia ja hermoja on mahdollista treenata nopeammaksi, ei kannata alle neljän kuukauden treenien vetää mitään johtopäätöksiä eri ajoitusten keskinäisistä eduista. Koska kolme kuukautta on huhujen mukaan, en varmaksi tiedä, minimi lihasten toiminnan muuttumiselle sen ohi, mitä parantunut lihasten hallinta tekee. Paljon toistoja draiveihin auttaa näppärästi lihasten halllinnan kanssa ja antaa myös lihaksille treeniä nopeutumista varten. Lopullinen mittarihan on aina kuinka pitkälle keikko lentää ja miten suoraan perustuen kierroslukuun.

Ihannetilanteessa kierrosluvut olisivat tosi korkeat suuren lähtönopeuden ja kiekon nokka alempana kuin perä lentäen draivereilla. Erin Hemmings ei ole onnistunut pitämään mittauksissaan kierroslukuja samassa suhteessa lähtönopeuteen täysille tehoille mentäessä. Silti voitto BIG D 8:n jälkeisessä ME murskajaiskisassa meni Roadrunnerilla yli 220 m. Vauhti on pop ja niin on kierroksetkin, sillä ihan onnettomilla kierroksilla kiekko kippaa rolleriksi tai antsaksi helposti, kun ei heitetä maksimipituuslinjojen korkeuksiin.

Mitä tuohon monologiksi uhkaavasti muuttuvaan juttuun tulee, sitä ei ole pakko lukea. Ei vain ole oikein korrektia, että väitetään ettei mitään ole olemassa tai mä en tiedä mitään, kun en vammaisena heitä pitkälle. Ihan kuin jengi vaatisi jalattomilta juoksua todisteeksi siitä, että tietävät, miten jalat liikkuvat. Todella pätevä perustelu älyllisesti ho hum. Joten piti näyttää vähän, että ehkä sittenkin asioita ovat tieteentekijät ja muutkin kuin minä heittämällä testailleet. Hyvä puoli on se, että eilisen opuksessa on jo tarpeeksi dataa sille, että siitä voi kukin ajatuksella asiaa pohtiva vetää johtopäätökset, kun näkee Carlsenin mittaukset. Jos AMA on jaksanut DI fyssan lukea, pitäisi hänelle jo olla pääteltävissä, mikä on homman juju. Toisaalta tässä lyhyessä yhteenvedossa, mitä tähän asti olen naputellut on jo kai riittävästi näytetty, että vaikkei se ole valmis, asiat ovat hieman monimutkaisempia sovellettaessa kuin pelkät peruskaavat.

Eli joko riitti, kun ei tämä minullekaan mukavaa ole? Työstä käy kirjoittaminen, ei huvista. Kun en ole fyysikko ja silleen tykkää asiasta, että sitä jaksaisin selittää, kunhan itse edes saa sovellettua.

Jaani on aivan oikeassa siinä, että sääli vain ettei Hernlund osunut oikeaan kuvaan Josh Anthonin kohdalla. Koko video on Youtubessa http://www.youtube.com/watch?v=mavfH0MO-Fk ja sieltä voi katsoa, miten heitto jatkui. Olisipa vain yhtä tarkka kuva kuin Johnin lähettämä alkuperäisestä videosta ottama kuva. Hän kuvasi tuon pätkän. Minusta videolla näyttäisi Joshin kiekon olevan lähellä sekä oikeaa, että vasenta rintalihasta kädellä vedon aikana. On vaan niin halvatun nopea veto, että on vaikeaa nähdä sitä videosta.

Juu tiedän että menee pitkään että lihasmuistia saa muutettua, ongelmana onkin että miten tietää harjoitusjakson aikana että muuttaa sitä oikeaan suuntaan tai että edes
tekee järjestelmällisesti samalla tavalla harjoituksia, kuten jo mainittu tuo ainoa palautekanava kun on heiton pituus ja sitä ei osasuorituksilla tai hitaalla suorittamisella
tule. pitänee vaa vaihtaa kättä ja alottaa alusta, onneks on 2 kättä

noista heittäjistä mitä tässä nyt on tullut katseltua parin viimevuoden aikana niin tekniikan puolesta hyvältä näyttää:

nicco locastro
älyttömän nopea veto, todellakin kuin ruoska

will shuscterick
pehmeä tekniikka ja hyvät lähtönopeudet, veti japanissa ylemmän radan väylällä 18, 162m par 4 ylämäkeen, rollerin korin viereen.

ei niin hyvältä näyttää:
avery jenkins
murjasee voimalla, onneks sitä riittää.

josh anton
run-up näyttää siltä että kakka on tulossa housuun, silti kiekko lentää.

tää varmaan todistaa sen että ainaki meikäläsen on mahdoton arvioida heittoa silmämääräisesti. tai sitten loppupeleissä se 100% optimaalinen tyyli ei tee autuaaksi, kunhan heittää tarkasti. nämä siis ei videoitten vaan live ihmettelyn perusteella.