keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

0:53 Monsterin putissa ei mitään vikaa.

Ajamme samaa asiaa takaa Fyhrerin kanssa. Kontrollidraiveiksi minäkin nuo heitot laskin. Tarkennan semantiikkaani, eli olen koko ajan tarkoittanut kisassa radalla tehtäviä golf heittoja, ei epätoivo 360 kieppejä. Minulla on siis kolme draivitekniikkaa, eli kontrolliheitto sekä maksimaalinen pituus golfheitossa, joka on kisakiessillä käytettävissä, eli siinä on vielä sen verran kontrollia, että sillä pitäisi pysyä väylällä. Ja kenttälajeissa käytettävä kieppi. Toki joskus silloin tällöin voi tulla vastaan tarpeeksi avoin ja pitkä väylä, jossa kiepilläkin voi heittää, mutta ne on niin harvassa Euroopassa, etten laske kieppiä kisatekniikaksi ollenkaan.

Mä kuuntelen mieluummin kaikkia ja vertaan fysiikan lakeihin ja muuhun tieteesen, kuten anatomiaan jne. ja kokeilen itse teorioiden soveltuvuutta käytäntöön. Ja katson sitten, mitä tulokset sanovat suhteessa teoriaan ja katson sitten vasta, uskaltaako vetää edes alustavaa johtopäätöstä, jos tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä riittävällä luottamusvälillä. Johtopäätöksiä on muutettava datan mukana ja uskonpa, että minäkin joudun aikaistamaan käden kiihdytyspistettä, kun uskallan pyöriä Jaanin demonstroimalla tavalla oikealla jalalla. Vain käytäntö näyttää, miten käy. Nilkan kestämistä odotellessa harjoitan pikkuhiljaa vajailla tehoilla liikeratoja, sillä alustavat tulokset olivat niin lupaavia, että tarkoitus on siirtyä tuohon tekniikkaan.

Mä törmäsin vahingossa itse ensin siihen spaceen ja mulle se toi pari metriä lisää keskimäärin muistaakseni. Sen lisäksi että selkä on kättä vahvempi, space tuo hieman lisää kiihdytysmatkaa heittoon, eli heitto on lähempänä 360 kieppiä tuossa suhteessa.

Koen myös, että "space" -tekniikkaa käyttämällä käsivarsi tulee automaattisesti lähelle kroppaa ja kyynärvarsi koukistuu, niin ikään luonnollisesti. Nythän meikäläinen heittää melko suoralla kädellä. Jenga huono, distance puuttuu.

Space ei ole keskeinen osa pivot hop step tekniikkaa, jota Dave käyttää. Se ei toki haittaa tekniikkaa, mutta ne, jotka ovat harjoitelleet tekniikkaa enemmän sanovat, että heidän tuntemistaan ihmisistä ihan kaikki ei opi tekniikkaa. Mä en ole vieläkään hyvä siinä, mutta enpä ole kauheasti kokeillutkaan sitä. Välillä ilman ajattelua se meni edellistreenissä hyvin vahingossa. Pituudet oli vähintään yhtä hyvät kuin kaksi juoksuaskelta plus ristiaskel. Erona tuntui olevan parempi käden kiihdytys. Ne jotka väittävät oppineensa tekniikan tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että pivot hop stepin oppimisen isoin plussa tuntui olevan oikeiden ruumiin asentojen saavuttamisen avustama helppo käden loppukiihdytyksen aloituksen ajoitus ja erikoisen räjähtävä käden kiihdytys. Ilman ihemeempiä yrittämisiä. Mulle ne vahinko-onnistumiset tuntuivat tuolta. Mä en millään pysty ottamaan monen askeleen tai kovan vauhdin alkuasekeleita ennen pivot hop stepiä lumessa liukuesteet kengissä. Pitäisi kokeilla sisällä tai vasta keväällä, miten äijän käy. Sisällä ei näe, miten kauas kiekko menee, joten vertailu on hankalaa. En voi siis omasta kokemuksesta antaa ihmeempiä suosituksia. Space toimii kyllä perinteisen ristiaskeleenkin kanssa.

jiiärrä kirjoitti:Mä kuuntelen mieluummin kaikkia ja vertaan fysiikan lakeihin ja muuhun tieteesen, kuten anatomiaan jne. ja kokeilen itse teorioiden soveltuvuutta käytäntöön. Ja katson sitten, mitä tulokset sanovat suhteessa teoriaan ja katson sitten vasta, uskaltaako vetää edes alustavaa johtopäätöstä, jos tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä riittävällä luottamusvälillä.

No näinhän se pitääkin tietysti tehdä. Kerrotko miten mittailet tilastollista merkitsevyyttä ja luottamusväliä?

jiiärrä kirjoitti:Mä törmäsin vahingossa itse ensin siihen spaceen ja mulle se toi pari metriä lisää keskimäärin muistaakseni.

Ja sama kysymys tähän.

Vastakysymys ensin, oletko kykenevä asialliseen keskusteluun? Kysymys 2 oletko halukas? Viimeksi tuli sellaista juttua, ettei se ole lajin etu, joten pidän mielelläni viestintämme tämän pituisena: Heitän reteesti T testiä isomman määrän toistoja tilastolliseen merkittävyyteen asti (alarajat riittävät mielestäni, kun ei ole eroa tullut yleensä ekan 50 heiton jälkeisiin tuloksiin ja päätelmiin) ennen kuin siirrän päätelmiä alustavalta tasolta pysyvämpään suuntaan. Se riittää mulle, kun kolmas desimaalipilkun jälkeinen numeron tietäminen ei muuta heittopituutta.

Testipaikkana Meilahden pesiskenttä, jonka keinonurmi on sopivan pituinen mun heitoille, eli en aina ylitä sitä. Ja maps.bing.comissa on ilmakuva mittatikun kanssa, joka on linjassa kaverin GPS:in mittausten kanssa. Kun toi keinonurmi on kätevästi lähellä mun enkkaani, nurmesta yli menneet heitot on helppoja nähdä visuaalisesti, että oliko hyvä vai tosi hyvä ja kengänkärki toisen kantapäähän ja vaihtaen saa riittävällä tarkkuudella tiedon, mikä heitto oli pisin ja karkeasti kuinka pitkä. Toki kiekosta pitää katsoa, jääkö se laskeutumispaikkaan, vai onko metereissä inflaatiota hypyistä. Setvin sitäkin vertaamalla skipilliset keskenään. Ja erityyppiset skipit keskenään. Ja tietysti paikalleen jääneiden tulokset dominoivat, kun kisassa ei voi luottaa hyppyihin noilla etäisyyksillä varmuudella. Tuuli huomioidaan myös. Preferenssi tyynessä säässä heitetyille heitoille pähkäilyssä. Tuulessa vertaan lähinnä vain saman session heittoja keskenään. Yleensä tulokset ovat samat kuin tyynessä tehdyissä sessioissa. Luonnolliset raakkaan pois aina friikkihyvät heitot ja surkeimmat epäonnistumiset. Jälkimmäisiä on turhan paljon. Ei ole mitään järkeä ottaa analyyseihin selviä heittovirheitä. Vertaan vain heittoja, joista en huomannut heittovirheitä.

Space tuli vahingossa yrittämättä vaihtamalla taakse kurkotusta. En osannut etsiä space, kun en tuntenut ilmiötä. Sitä ennen kurkotin vain niin vähän, ettei spacea voinut tulla. Kun vedin itseni korkkiruuville vasemmalle asteittain yhä pidemmälle taakse vedossa sieltä löytyi eri tapoja vääntää itseään ja sain vinkkejä samoihin aikoihin muistaakseni käden viemisestä kauas keskiruumiista. Vertailin sitä, suoraan taakse käsi suoraksi ja pari senttiä suorasta vajaaksi jättämisestä sekä bent elbow tekniikasta eri määrillä lantiosta ja hartioista taakse kääntäen. Space vaan wörkki luonnostaan mulle. Ei siinä mitään sen tieteellisempää ollut kuin, että kiekot pysähtyivät kauemmas koko ajan. Tuullettakin toistettavasti nyt jo yli kalenterivuosien. Riittää mulle tarkkuudeksi, kun tilastointi jo tehdyistä tuloksista on ajallisesti väärä asia tehdä. Pelitulokset tehdään hyvällä suunnittelulla ennen heittoa ja hyvällä toteutuksella, joiden kannattaa tehdä asiat noin pohjamutia mytöen. Eihän se ole ollenkaan huono harrastus ja jos sen saa opiskelujen myötä, sitä parempi. Kertokaa mullekin tuloksistanne, jos noin tarkkaan teette Oikeasti mä olen kiinnostunut kaikkien tuloksista. Ja vielä parempaa, jos teette raportin Englanniksi, niin saadaan vielä useampia tuloksista hyötyjiä.

Minusta ei tarvitse edes viedä tutkimuksia yleensä tuhansiin otoksiin ja kai kaikissa korkeakouluissa opetettaviin tilastollisiin menetelmiin. Tilastotieteiden kursseilta löytyy metodologiat, jos jotain kiinnostaa tehdä asiat itse noin syväluotaavasti. Sekä tutkimustyön kursseista ja kirjoista. Varoituksen sanana, että ihan riittämätöntä tasoa on tarjolla, joten suosittelen referenssiteosten lukemista. Ei haittaa, jos kirjaa käyttää väittärin tekijät tai pidemmälle edenneet. Ei ole niin kädetöntä ja vähähyötyistä kuin peruskurssikirjat. Ihan hihasta ravistaen uskoisin useimmille tulevan paremmat taidot ja tulokset, jos käyttää aikansa treenaamiseen enemmän kuin tilastointiin. Jos ei tee sitä karkeasti päässä kenttätreenin yhteydessä, kuten mä. Se ei ota mitään pois treeneistä. Treenien ulkopuolella... not a believer useimmiten. Onhan niitä tilanteita, joissa oikealle tutkimukselle on paikka, kun mennään tarpeeksi pitkälle, mutta montako prosenttia pelaajista pääsee niin pitkälle, että tarvitsee itse tutkia asioita tuolla tarkkuudella? No täällä liiton foorumeilla on sellaisia pelaajia, jotka eivät ole perusnuubeja. Taitaa olla alle prosentti pelaajista ja ennemminkin promilleissa.

Roberd varmasti tarkoitti, että turha vetää hienoja tilastotermejä tai muitakaan tieteen termejä oman tai muilta opitun tekniikan tueksi. Varsinkin, jollei mitään tieteellistä tutkimusta ole tehty, saati ymmärretä edes mitä termit tarkoittavat. Jos on käyty kentällä itse heittelemässä, on kyse omista kokemuksista, ei sen syvällisemmistä jutuista. Se, että koitetaan jollain hienoilla termeillä pönkittää omaa uskottavuutta, tekee mielestäni juuri päinvastoin. Vai miltä esim TV-shoppien mainokset kuulostavat, jokaisessa vielä lääkärikin uskottavuutta tuomassa?

Oheisesta vuodatuksesta huolimatta, olis hauska JR, jos joskus viittisit tehä jotain taulukoita tai vaikka pirtää käppyröitä, miten mikäkin tekniikka vaikuttaa sulla heittopituuksiin. Käyt selvästi pirusti heittelemässä ja pitkäjänteisyyttä riittää ainakin enemmän kuin allekirjoittaneella.

Pitkäjänteisyys on mun yks valttikortti.

Kyllä Markuksella on pidemmät jänteet kuin Artulla.

Itelle tuli mieleen, etta onko parin vuoden takainen Jouni S. (a.k.a. Pro-Golf) hommannut uuden tunnuksen Ei kai kukaan frisbeen heittamista nain vakavasti ota ihan tosissaan

Kyllähän tämän voi vakavissaan ottaa. Ei ole jouseder, ihan eri mies.

Vaikka meillä ei vielä olekaan petterisihvosia julistamassa pelikirjoista tai muista postmoderneista (tai posteeppisistä) strategioista ja tekniikoista, niin kyllä friban saa silti tosissaan ottaa.

En jaksa ymmärtää miksi porukka dissaa jiiärrää tai muita "lajihulluja". En mä kyllä aina ymmärrä jiiärränkään juttuja, mutta se taitaa johtua enemmäkseen siitä, että äijällä on ajatuksia, ideoita ja mielipiteitä niin paljon, ettei näppis aina tuota ihan luettavaa tekstiä.

Kumpi on hullumpi, se joka vuosikaudet heittää eikä kehity, vai se joka vuosikaudet yrittää kehittää peliään analysoimalla (kehittyi tai ei)?

Kukin taaplaa tyylillään. Mä pyrin kehittymään, siksi haen edistystä muualtakin kuin pelkästä heittotreenistä ja kiesseiltä. Kun friba noudattaa niin monta luonnonlakia ja perustuu pitkälle tekniikkaan, ei ole haitaksi tuntea asiat, jotka vaikuttavat heittämiseen ja kiekon lentoon.

AMA ei ole tainnut vieläkään oppia sitä, että mä saatan jotain tietääkin. Apinat heittää pökäleitä, se on nääs länsimaisessa oikeusjärjestelmässä sellainen asia kuin syyttäjän todistustaakka. Ihan kuten tieteenteossa väitteen esittäjä saa todistaa väitteensä. No niin AMA todistapa sitten kaiken fribakansan nähden, etten ole käynyt kouluja ja opiskellut tutkimusmenetelmiä. Se on niin sanotusti voi voi, jos et jo ymmärtänyt niukasta kuvauksestani, että tutkimusmenetlemiä on sovellettu. Johtuuko se siitä, ettet osaa niitä? Ihan sama mulle, mua ei kiinnosta nillitykset. Opiskelkaa itse ja soveltakaa, jos haluatte.

Mitä ihmettä ne opettavat tieteenteosta TTKKlla, vai eikö AMA vain oppinut siellä mitään, kun hänelle näyttää vuodesta toiseen opetuksen yrittämisestä huolimatta riittävän johtopäätösten veto ilman tutkintaa? Ja ilman kokonaista datasettiä. Mitähän muuta AMAlta puuttuikaan? Hohhoijaa. Jostain kumman syystä mulla on sellainen ihme paperiläpyskä, jossa AMAa ammattimaisemmat ihmiset ovat kirjanneet, että kurssit on käyty osin parhaalla arvosanalla ja tutkinto hankittu. Itke sitä. Buu! Kaikkia sitä insseiksi pääsee. Jos ei osaa noin alkeellisia asioita. No johan Eput lauloivat, että "mikään ei ole niin viisas kuin insinööri"

Ei mua kiinnosta piirrellä kuvia ja tehdä taulukoita. Mun tavoite on pistää kiekko pitkälle ja tarkasti ja ensi vuonna vielä paremmin. Joka vuosi kehittyen. Siksi mainitsemani luvut muuttuvat pituuksien kasvaessa pikkuhiljaa. Mainitsemani luvut ovat historiatietoja, jotka kuvaavat sitä hetkeä, kun löysin parannusta tekniikassa. Osa jutuista on tapahtunut eri vuosien aikana, joten ennätyspituudet ovat muuttuneet. Siksi on täysin uskottavaa, että eri tekniikoiden osuus nykyenkkapituudesta on hieman suurempi kuin vuosi/vuosia sitten.

Jalkikäteen olisi mahdotonta muutenkaan kirjata jokaisen tekemäni treenisession jkaisen heiton pituus, oliko skippiä, mihin suuntaan, kuinka paljon, tuulen suunta ja arvioitu nopeus jne. Pelkkä katsominen ja heittotekniikkavitheiden tietäminen ja fyysinen tunteminen riittää mielestäni ihan hyvin sen selvittämiseen, oliko heitto huono, ok tai hyvä. Metrit kertovat paljon, jos saman kiekon lentorata pysyy samana heitosta toiseen ilman tuulta. Ei vaadi ihmellistä analyysiä, jos suoraa viivaa lentävä kiekko laskeutuu 100 metriin ilman hyppyä ja maassa liukua vs 130 m samoin reunaehdoin.

Now posting in an epic thread.


PS. Videoo tulossa kunhan saan aikaseks pienen editointirupeaman!

Tää postaus saa näköjään joka talvi saman kihelmöivän jännittävän käänteen. Edelleenkin, jiiärrälle hatun nosto analyyseistä oli ne sitten huuhaapuuhaa tai ei, itse olen saanut vähän parannettua omaa heittoani kun olen kokeillut ehdotuksia joita hänellä on. Mutta onhan se totta, että lahjattomat treenaa