keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Mä olen superlahjaton, joten treeniä pitääkin tehdä ja paljon.

jiiärrä kirjoitti:Vastakysymys ensin, oletko kykenevä asialliseen keskusteluun? Kysymys 2 oletko halukas?

Vastaus 1: joskus harvoin, mutta se edellyttää, että vastapuoli tajuaa edes perusteet aiheesta. Tyhmien, tietämättömien ja/tai "terävänä" olevien kanssa mulla on suuria vaikeuksia. Vastaus 2: Lopetan tähän, aivan varmasti.

Noista sun muista "analyyseista" en sano mitään. Toivotaan, että ne ovat paremmalla tolalla kuin tilastollinen tietämykseksi.

Tässä muutama fakta: T-testiä isompaa määrää toistoja ei voi heittää. Jokainen heitto on otettava analyysiin mukaan (riippumatta sun kengänkärkien paikoista). Heitoista on laskettava keskihajonta. Skipilliset ja ei-skipilliset on huomioitava, mieluiten erillisellä t-testillä. Alaraja ei riitä mihinkään sillä sinä testaat molemmat suunnat (ovatko heitot pitempiä vai mahdollisesti lyhyempiä). Kolmas numero desimaalipilkun jälkeen? Tarkoitatko t-testiä vai heittojesi pituutta? Jos t-testiä niin siinä puhutaan vähän muista asioista. Jos otat huomioon erilaiset skipitkin vielä niin joutunet heittämään vertailtavilla tekniikoilla 1000-5000 heittoa. Yhteensä siis N * 1000-5000 kertaa, missä N on huomioitavien erilaisten skippien määrä ja haarukka riippuu keskihajonnasta. Ja analyysikin on vaihdettava varianssianalyysiin.

Itsehän sinä väitit tehneesi tilastollista tutkimusta. Jos sitä tekee niin se on tehtävä kunnolla. Ja suomen yliopistojen (ammattikorkeakouluissa sitä ei opeteta kuin perusteiden verran) taso tilastotieteen alalla on erinomainen, sulle ei vain ole tainnut tarttua mitään puseroon? Vai mistä sinä tiedät, että taso on niin rittämätön, että sinulla varaa varoitella asiasta? Kirjallisuus on myös suht hyvää - toki joukossa on heikkoa teosta, mutta suurin osa on hyviä. Ja nimenomaan perusteosta itse suosittelisin. Pitemmälle menevät kirjat, pyrkivät vielä matemaattisesti perustelelmaan erilaiset analyysit. Ja se voi olla pikkaisen raskasta luettavaa.

Sinuna kävisin suorastaan poistamassa tuon viimeisen kappaleen edellisestä kirjoituksestasi. Se kertoo ainakin minulle sen, että juttusi eivät voi olla kovin vakavasti otettavia millään muullakaan analysoinnin saralla.

Mutta siinä olet oikeassa, että on parempi reenata kuin tutkia tuloksiaan. Siitä on varmasti enemmän hyötyä.

Meneepä taas off topiciksi, mutta menkööt, onhan tää mun avaama threadikin

jiiärrä kirjoitti:...Se on niin sanotusti voi voi, jos et jo ymmärtänyt niukasta kuvauksestani, että tutkimusmenetlemiä on sovellettu...

Tää on just se asia, minkä perään esim mää oon koko ajan peräänkuluttanut, koska itseäni aidosti kiinnostaisi nämä käyttämäsi tutkimusmenetelmät. Tuskin niin pitkää tutkimusta jaksat kirjottaakaan, mitä en jaksaisi lukea. Frisbeegolf-aiheista tutkimusta kun on tehty vielä harmillisen vähän. Se, että saan tiedusteluihini ja epäilyihini suorastaan henkilökohtaisia loukkauksia, ei ainakaan itselleni anna kovin positiivista kuvaa. Muut kirjoittamasi kohdat menevätkin jo sen verran vyön alle, että jätän ne omaan arvoonsa.

Tihihi niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan AMA, mitä luulit noin noloon viestiisi saavasi vastaukseksi, kun kirjoitit: "Roberd varmasti tarkoitti, että turha vetää hienoja tilastotermejä tai muitakaan tieteen termejä oman tai muilta opitun tekniikan tueksi. Varsinkin, jollei mitään tieteellistä tutkimusta ole tehty, saati ymmärretä edes mitä termit tarkoittavat. Jos on käyty kentällä itse heittelemässä, on kyse omista kokemuksista, ei sen syvällisemmistä jutuista. Se, että koitetaan jollain hienoilla termeillä pönkittää omaa uskottavuutta, tekee mielestäni juuri päinvastoin. Vai miltä esim TV-shoppien mainokset kuulostavat, jokaisessa vielä lääkärikin uskottavuutta tuomassa? "

Ei ole siis tehty mitään tieteellistä tutkimusta, ja ei ihan varmasti jookoskookos ymärretä, mitä termit tarkoittavat. Juu öitä, mä jatkan jengin auttamista, en paskanjauhajille kirjoittamista. Se on ihan paskanheittäjän oma ongelma, jos sitä tekee, pitäköön harrastuskensa omana tietonaan, sillä paska tarttuu. Jopa heittäjän käteen. Plonk.

Hyvän tekniikan lisäksi radalla ollessa pitäisi aina tietää mitä tekee. Mikä kiekko mihinkin tilanteeseen, tuuliolosuhteet, heittotyyli ja tarkkuus. Ainahan se ei mene niin kuin piti, mutta vähintäänkin pitää tietää mitä yritti.

PS. Tämähän nyt voisi olla kokonaan ihan uusi keskustelun aihe näin talvipäivien iloksi.

Toistetaan nyt tänä vuonnakin disclaimeri niiden eduksi, jotka eivät lukeneet ketjua viime vuonna.

En väitä keksineeni mitään uutta. Jos jotain olen keksinyt itse, se on voinut olla tiedostamatonta kopiontia joltain muulta henkilöltä ja ainakin Feldberg taisi kekesiä spacen ennen mua. Kun kerron omista kokemuksistani ne ovat vain riippumatonta vahvistusta muiden tekemille keksinnöille, joita kokeilen itseeni. En voi ottaa kunniaa yhtään mitään tekniikasta, eiköhän kaikki ole jo keksitty ja kokeiltu ennen kuin mä aloitin koko lajin parissa uudestaan. Eli 8 v takana tällä vuosituhannella ja vajaa viikko vuonna 1984 ja välissä ei ollenkaan.

Syyt joiden vuoksi puolustan kovaa muiden havaintoja, joita olen pystynyt toistamaan ovat halu auttaa jengiä. Jos suomalaismenestystä tulee lisää maailmalla, niin hyvä. Minusta ei ole coolia ollenkaan, että väitetään, ettei fysiikan lakien preusteet muka vaikuta fribailussa ja niillä olisi muka mitään merkitystä treenaamiseen, kuten välillä vaikutti olevan joidenkin kommenttia viime talvena. Ja taso ei ole juuri muuttunut näköjään, joten en tuhlaa aikaani enempää.

Tässä hassu videolinkki, joka tuli 1014 ratingin heittäjältä Tanner Duncanilta Discgolfreviewin foorumeilla: http://www.youtube.com/user/somaxperfor ... GDlwhITEp8 Jos vielä katsotte lisää videoita, eli mainoksia ekan videon osoittamassa osoitteessa, niin ottakaa huomioon, että samoja treenejä voi ehkä pystyä tekemään ilmaiseksi. Jos tuuri käy. Minusta on ironista, että muistaakseni threadissa mainittu jouseder golfaajana taisi muistaakseni mainostaa jotain samantyyppistä koukkausta alhaalta kädellä kuin golflyönnissä, joka on kyynärpäältä melko suora, eli fysiikan termi leverage videossa voisi olla pätevä, siitä väännettiin kättä viime talvena. Vääntö kineettisestä ketjustakin saa hutkittavaa tästä videosta. Verratkaa videoon ja tähän videoon 200 m heittäneeltä kaverilta, no en ollut paikalla, muttei mulla ole syytä epäilläkään pituusväitettä, eli katsokaa lantion kääntöä ja verratkaa Somaxin videoihin, onko yhteneväisyyksiä: http://www.youtube.com/watch?v=nED7gcXobEo Valitettavasti tarkemmin lantiolla kääntämistä käsittelevä video näyttää olevan poistettu. En löytänyt järkevässä ajassa videota muualta

Entäpä Feldbergin suorahko käsi koukaten alhaalta: http://www.youtube.com/watch?v=vhQzVIX4cVs Eli aika erilaista kuin kyynärpään taitto kunnolla ja pidemmän matkaa kyynärpäästä alemmilla käden osilla kiihdyttäen kyynärpäätä suoristettaessa. Silti mies pistää 150 m tosta vaan. Ja häntä on leikkailtu vaikka mistä. Tapoja heittää on monia, joten itselleen parhaiten sopiva yhdistelmä eri osista on kokeilu- ja harjoittelukysymys. Ehkä joku tietää tarpeeksi pystyäkseen sanomaan, mikä tekniikka toimii kenellekin parhaiten, multa puuttuu taustatietoja, joten voin puhua vain omasta kokemuksesta ja soveltaen luonnonlakeja, kuten Newtonilaista fysiikkaa ja anatomiaa tyyliin lihasten lyheneminen ja pidentyminen liikkeessä, mikä varastoi ja vapauttaa energiaa jänteiden avuilla eri vaiheissa heittoa.

Kun katapulteista, kineettisestä ketjusta (taas), vipuvarren pysähdyksestä, liikkeen jatkuvuuden laista, kiekon kiihdytyksestä ranteen pysäytyksellä plus lisäkierrokset kiekkoon oli aiemmin puhetta, niin tässä koominen kevennys: http://www.youtube.com/watch?v=BYY1XXQondw&feature=fvw Se, mitä olen antanut itselleni kertoa keskiaikaisista trebuchet tyylin katapulteista on rakenteeltaan hieman erilainen videon moderniin härveliin verrattuna. Eli tietääkseni alun perin liikkuvan osan kiinteä varsi törmäsi runkoon ja pysähtyi paikalleen hetkessä, jolloin vain heittovarren päässä oleva köysien, ammuksen pidikkeen ja ammus osa liikkui enää. Kun liike-energia on jo luotu, mutta kuorman massa putosi, köysi, ammuspidike ja ammus kiihdyttivät nopeasti laukaisun lopussa. Jos uskotte Sir Isaac Newtonia. Kaavat vaikka wikipediassa, on sen verran tunnettu ukko, että ei pitäisi olla vaikeaa löytää kaavoja.

Jos mitään Newtonilta ole ymmärtänyt: Niin kauan kuin vain kiekko liikkuu käden ollessa suorana kohti tähtäyspistettä (rannetta rajusti jarruttaen) erittäin lyhyen ajan, kaikki luomasi energia olisi kiva siirtää kiekkoon. Siihen tarvitaan ainakin minun sormiani vahvempaa pitoa törkeän herkän ja tarkan ajoituksen ohella oikeilla liikeradoilla. Aika pieni osa heittäjistä pystyy tekemään tätä tehokkaasti, epäilen vahvasti, etten ole noin pitkällä. Ainakaan mun 125 m max golfpituus plus mahdolliset hypyt matalalla suoralla tai lähes suoralla heitolla ei viittaa onnistumiseen. Ainakaan täysin.

Ennustus: Jotkut eivät tykänneet tästä viestistä ja mielenkiintoisia juttuja voi tapahtua seurauksena. Mä olen sanonut sanottavani, joten vastaan vain jos yleinen etu sitä vaatii tai esiin tulee minua erityisesti kiinnostavia asioita.

Haluaisin kantaa korteni kekoon, vaikka varsin aloitteleva heittäjä olenkin ja minulle nämä space yms. jutut jäävät aina hieman auki, kun en niin aktiivisesti jaksa mitään jenkkilän keskusteluja aiheesta seurailla. Mikä minua mietityttää on tuo "määrätynlaisen" vauhdin ottaminen annukka/hyzer heittoihin. Ymmärrän sen kun sanotaan että oikealta takaa vasemmalle eteen (rhbh) on vauhti enemmän annukka kuin hyzer heittoihin sopiva, mutta en ymmärrä perusteluja tähän. Kun katselee tuota Jaanin videota, missä molemmat heittävät varsin suoralla kädellä, niin eikö fysiikka nimenomaan silloin anna paremman nopeuden juuri oikealta takaa vasemmalle eteen menevässä liikkeessä, jolloin kiekko on pidempään "keskipakoisvoiman" vaikutuksen alaisena, ikään kuin ympyrän ulkolaidalla johtuen siitä että heittäjän rintamasuunta kohteeseen nähden on alunalkaenkin jo hieman vasemmalle kääntynyt. Tämä siis olettaen, että heittäjä saa tuolla vauhdinotolla kuitenkin kiekon lähtemään suoraan eteenpäin ja halutussa asennossa.

Vastaavasti jos heittäjä liikkuisi päinvastoin, niin silloinhan hän ikäänkuin lyhentäisi tuota ympyrän sädettä ja heittoon tulisi vähemmän tehoa. Sitten jos taas heitto tekniikkana on viedä kiekko mahdollisimman läheltä rintakehää ja heittää suoraan eteenpäin niin minä taas tämän askelluksen ymmärrän, kun silloin ympyrän kaarella ei liikuta, vaan mennään tavallaan sen halki. Mutta mistä mä mitään tiedä kun ei ole 10 vuoden kokemusta saati sitten kiekko lennä 170 metriä päälläseisten.

BlackWolf kirjoitti:Haluaisin kantaa korteni kekoon, vaikka varsin aloitteleva heittäjä olenkin ja minulle nämä space yms. jutut jäävät aina hieman auki, kun en niin aktiivisesti jaksa mitään jenkkilän keskusteluja aiheesta seurailla. Mikä minua mietityttää on tuo "määrätynlaisen" vauhdin ottaminen annukka/hyzer heittoihin. Ymmärrän sen kun sanotaan että oikealta takaa vasemmalle eteen (rhbh) on vauhti enemmän annukka kuin hyzer heittoihin sopiva, mutta en ymmärrä perusteluja tähän. Kun katselee tuota Jaanin videota, missä molemmat heittävät varsin suoralla kädellä, niin eikö fysiikka nimenomaan silloin anna paremman nopeuden juuri oikealta takaa vasemmalle eteen menevässä liikkeessä, jolloin kiekko on pidempään "keskipakoisvoiman" vaikutuksen alaisena, ikään kuin ympyrän ulkolaidalla johtuen siitä että heittäjän rintamasuunta kohteeseen nähden on alunalkaenkin jo hieman vasemmalle kääntynyt. Tämä siis olettaen, että heittäjä saa tuolla vauhdinotolla kuitenkin kiekon lähtemään suoraan eteenpäin ja halutussa asennossa.

Vastaavasti jos heittäjä liikkuisi päinvastoin, niin silloinhan hän ikäänkuin lyhentäisi tuota ympyrän sädettä ja heittoon tulisi vähemmän tehoa. Sitten jos taas heitto tekniikkana on viedä kiekko mahdollisimman läheltä rintakehää ja heittää suoraan eteenpäin niin minä taas tämän askelluksen ymmärrän, kun silloin ympyrän kaarella ei liikuta, vaan mennään tavallaan sen halki. Mutta mistä mä mitään tiedä kun ei ole 10 vuoden kokemusta saati sitten kiekko lennä 170 metriä päälläseisten.

Koska KIHU eikä kovin moni mukaan ole vielä frisbeegolfia tieteellisesti tutkinut, niin tää koko homma on tällaista spekulaatiota ja yhteistä pohdintaa

Spacen voi käsittää yksinkertaisesti, että otetaan koko kroppa mukaan heittoon. Vähän sama kuin nyrkkiä lyödään kropalla, eikä pelkällä kädellä, niin space on ikäänkuin päinvastainen kropanliike heittämistä varten.

Jos puhutaan oikeakätisen backhand-heitosta, niin olen pohtinut, että oikealle kaartavaan ja jopa sinne päätyvään heittoon on kaksi tapaa, mutta molemmista puhutaan vain anhyzer eli annukka-heittona.

Ensimmäinen tapa on se oikea anhyzer, jossa kiekko heitetään oikealle kaartavalle heittolinjalle jo heti alusta asti. Eli heittokäsi kulkee silloin oikealle kaartavan ympyrän kaarella. Näin voidaan heittää mitä tahansa kiekkoa ja riippuu sitten kiekon ominaisuuksista päätyykö se sinne oikealle myös vai feidaako takaisin vasemmalle.

Toinen tapa on heittää suorahko heitto alivakaalla kiekolla. Tällöin käsi ja vauhti tietysti liikkuvat suoralla, eikä ympyrällä. Oikealla (alivakaalla) kiekolla päädytään sitten sinne oikealle ja tarpeeksi myöhään (esim. jonkun halutun suoran matkan päässä). Ja tämä on se vaikeampi vaihtoehto ja ehkä ylipäätään frisbeegolfin vaikein, mutta niin kovin usein tarvittu, heitto. Ja tästä puhutaan yleensä annukkana, mutta pitäisikö sillä olla joku toinen nimi? (Samoin kuin perinteinen suora heitto, joka päätyy lopussa vasemmalle ei ole hyzer-heitto?)

az_kip kirjoitti:Toinen tapa on heittää suorahko heitto alivakaalla kiekolla. Tällöin käsi ja vauhti tietysti liikkuvat suoralla, eikä ympyrällä. Oikealla (alivakaalla) kiekolla päädytään sitten sinne oikealle ja tarpeeksi myöhään (esim. jonkun halutun suoran matkan päässä). Ja tämä on se vaikeampi vaihtoehto ja ehkä ylipäätään frisbeegolfin vaikein, mutta niin kovin usein tarvittu, heitto. Ja tästä puhutaan yleensä annukkana, mutta pitäisikö sillä olla joku toinen nimi?

Kuvailet tuossa juuri heittoa nimeltä hyzer flip.

Lisää puitavaa: http://www.youtube.com/watch?v=DPFcoTgotPo
Yritän tässä heittää suoraa matalaa heittoa pitkälle.

Rystyheitot lensivät 110-125 m ja kämmenet samoille nurkille (vihreä DD2 meni jalkamitalla 135m mutta se lähti enemmän annukassa kuin muut, joten mittaa tuli "vahingossa" enemmän).

Heittoon on tullut mittaa viitisentoista metriä lisää, joten oletettavasti jotain edistystä on jollain osa-alueella vuoden takaiseen videoon: http://www.youtube.com/watch?v=3sNFciDI9MU

Paavo kirjoitti:

az_kip kirjoitti:Toinen tapa on heittää suorahko heitto alivakaalla kiekolla. Tällöin käsi ja vauhti tietysti liikkuvat suoralla, eikä ympyrällä. Oikealla (alivakaalla) kiekolla päädytään sitten sinne oikealle ja tarpeeksi myöhään (esim. jonkun halutun suoran matkan päässä). Ja tämä on se vaikeampi vaihtoehto ja ehkä ylipäätään frisbeegolfin vaikein, mutta niin kovin usein tarvittu, heitto. Ja tästä puhutaan yleensä annukkana, mutta pitäisikö sillä olla joku toinen nimi?

Kuvailet tuossa juuri heittoa nimeltä hyzer flip.

Kiitos, sehän selventää asian

Tapanote kirjoitti:http://www.youtube.com/watch?v=DPFcoTgotPo (Tammikuu 2011, draivailua Villa Lobos -puistossa São Paulossa.)

Ei noi ihan Pihlajamäen tornitaloilta näyttäneetkään...

Pituusheitossakin tuntuu olevan kaksi koulukuntaa: Fyzer Flip -heittäjät ja korkean antsan heittäjät.

Se, että az-Kipille tuntuu vaikeammalta heittää hyzer flipiä tunuu minusta oudolta. Itselleni anhyzer on paljon helpompaa alivakaalla kiekolla, joka kääntyy oikealle myöhään ja hyzeristä. Syynä on varmaankin se, että aikoinaan opetteli pelaamaan alivakailla kiekoilla ja toisaalta se, että selkä ei vain tykkää vääntää takakenoon, jota tarvitaan "oikeassa" anhyzerissä.

Tapanoten heitto muistuttaa aika paljon omaani, ja se ongelma (jos sellaista nyt pitää hakea) on se, että sun veto (ja mun) lähtee pikkaisen tyhjän päältä, eli liian aikaisin. Käsi ei ehdi "ladata" taakse kunnolla, kun jo veto alkaa, joten sen sijaan, että veto lähtisi ihan ääriasennosta, se lähteekin vasta kun käsi on jo vasemman kyljen kohdalla. Veto vaikuttaa siis vähän ponnettomalta, kun käsi ei ehdi mukaan. Lyhyesti siis: sulla on liian kiire laittaa kiekko liikkeelle.
Muuten on paljon kehitystä tapahtunut, sinulla.

Kihu ei ole maailman ainoa paikka, jossa mitataan ja anlysoidaan urheilusuorituksia. Golfia varten myydään jo yksityisille videoanalysaattoriohjelmia, jotka kertovat, mitä muuttaa. Sandström kävi Ruotsissa mittauttamassa itsensä ennen ME tuloksen tekoa, Öystein Carlsen mittaili graduaan varten norjalaisia heittäjiä ja Feldberg käytti blue suitia Oregonin yliopistossa ymmärtääkseni useammin kuin pari hassua kertaa.

Edelleen on hyödyllistö erottaa maksimitarkka lyhyempi heittotekniikka ja maksimipitkä radalla mahtuva tekniikka toisistaan. BlackWolf on oikeilla jäljillä ja heitän vielä yhden lisäedun hänen analyysiinsä: Kun anhyzerissä käsi liikkuu alas heiton lopuksi, maan vetovoima auttaa käden loppukihdytyksessä, kun hyzerissä tapellaan 9,81 m/s*s vastaan. Se on kohtuullinen ero pelkällä lihasvoimalla korvattavaksi tuo kahden geen ero. Tosin tietysti vain silloin, kun heitetään tasan maan vetovoiman suuntaisilla liikkeillä, eli ei juuri koskaan. Sopivalla tekniikalla (vaikeaa) heitettäessä saa lisää pituutta heittämällä antsassa ruumiilla ja kiekolla vaakana kuin vaakaheittoa ruumis pystyssä ja juoksusuunta teen keskiviivaa pitkin kohti kohdetta. Tehon tuotto vs tarkkuus ja toistettavuus pienemmillä tehoilla.

Lantionivelen liikerata on rajallinen. Tehoa tulee kätevästi ja ruumis säästyy väännöiltä, jos saa siirrettyä painopisteen takaa eteen ja pyörähdettyä esteettä ympäri alaken ennen kiekon irtoamista päätyen paljon pidemmälle oikealle rintamasuunnassa kohteesta kiekon irtoamisen jälkeen. Jos juoksee eri suuntaan kuin ruumis kallistuu=mihin jalan asettaa (vasemmalle, keskelle tai oikealle juoksulinjaan nähden), niin pyörähdys ei tapahdu kokonaan tai täydellä vauhdilla vastuksetta. Ja on vaikeampaa toteuttaa toistettavasti. Tässä kohdassa hyppään tapanoten videoon, kun asiat liittyvät toisiinsa. Tapanote, onko sulla ollut oikean jalan nilkka, polvi, lantio tai alaselkä kipeä heittämisen jälkeen? Sun oikea polvesi suoristuu heiton aikana, mikä poistaa yhden iskunvaimentimen ja turvavaran ruumiin kyvystä sietää iskuja ja vääntöä, joita tulee heitettäessä. Mulla on vanhaa tälliä oikeassa polvessa ja se ilmoittelee itsestään pian, jos en muista taittaa polvea parin asteen verran vähintään.

Tapanoten heitto näytti paljon luonnollisemmalta, eli vähemmän jäykältä ja väkisin runttaavalta kuin vuosi sitten. Rentoutta oli paljon enemmän, joten onneksi olkoon kehittymisestä. Senkin onnekas #"&¤/%( Brasiliassa, kun me ollaan täällä haaroihin hangessa. Näin yhden toisenkin pelaajan seisovan suorana napa hangen pinnan tasolla Meilahden Milleniumissa Oletko kokeillut kiekon vetämistä lähempää ruumista kyynärpäätä kauemmas eteen vieden ennen käden suoristusta -siitä tulisi pidempi matka, jonka aikana kiihdyttää kättä? Entä vasemman käden viemistä pidemmälle oikealle kuin vasemman reiden tasolle. Ajallisesti kiekon irtoamisen jälkeen vielä liikkuen. Sun jalan laskeutumiskulma varpailla pois kohteesta sopii kontrolliheittoon ja pääsi kulma samoin. Mitä jos kokeilisit onko vaikutusta siihen suuntaan juoksemisella, mihin heität ja asetat jalan vikassa askeleessa suunnitellun kiekon lentokulman mukaan lisätarkkuutta ajatellen? Ja maksimipituuksia ajatellen sitten varpaa, polvet, lantio, hartiat ja pää kauemmas kohteesta. Silloin on ihan mahdollista avoimella väylällä saada kiekko hyvään paikkaan, vaikka juokseekin kaarella ja ruumista eri suuntaan vieden kuin kiekon kulma antaa olettaa. Minusta ei kannata tehdä kompromisseja tarkkuuden suhteen kontrolliheitoissa, kun niilläkin pääsee pitkälle. On parempi olla lyhyempi väylällä kuin pitkällä OBlla.

Avery Jenkins tekee pituusheittokisoissa tarkoituksella epäsuhtaisia heittoja kiekon lentokulmia manipuloidakseen, jotta saa tuulesta kaiken irti ja kiekon nokan alemmas kuin perän tosi korkeissa heitoissa. Scott Stokely antaa videoissaan myös yhden kikan, jossa kaikki ruumiin liikkeet eivät ole samassa linjassa ja jolla saa lisämittaa pituuskisaheitoissa. Jos on niin paljon taitoa ja treeniä, että voi osua fairwaylle kisassa noilla kikoilla, siitä saa iloa ehkä joskus. Aika harva kai siihen pystyy. Ei taida olla ihan nopeimin kehitystä tukevia asioita aloittaa noin pro kikkojen opiskelu, kun on uusi pelaaja. Kun saa ensin perustekniikan kuntoon, kannattaa venyttää rajojaan kokeilemalla uusia kikkoja.

Täällä on enemmän kämmenheitoista tietäviä kuin minä, mutta lisätehoja pitäisi tulla, kun pitää käden korkeammalla ja oikaisee kättä enemmän ja pidemmälle eteen kiekon irrotushetkellä ja vie saaton pidemmälle vasemmalle niin jalalla kuin kädelläkin kuin tapanote. Oletko kokeillut Avery Jenkinsin käyttämää käden pyöräytystä foren aluksi? Oikein toteutettuna sitä tulee lisämittaa, mutten ole käyttänyt sitä paljon ja en koskaan kenttätreenissä, joten en osaa sanoa paljonko mulle on siitä lisämetrejä tullut paikaltaan. En juuri juoksu kämmenheitoissa, kun käytän niitä lyhyemmissä heitoissa kuin rystydraivit kovaa.

jiiärrä kirjoitti: Tapanote, onko sulla ollut oikean jalan nilkka, polvi, lantio tai alaselkä kipeä heittämisen jälkeen? Sun oikea polvesi suoristuu heiton aikana, mikä poistaa yhden iskunvaimentimen ja turvavaran ruumiin kyvystä sietää iskuja ja vääntöä, joita tulee heitettäessä. Mulla on vanhaa tälliä oikeassa polvessa ja se ilmoittelee itsestään pian, jos en muista taittaa polvea parin asteen verran vähintään.

Tällä elopainolla (~95) ja vammataustalla kipuja on aina ja joka puolella, mutta heittämisestä ei kyllä ole tullut muistaakseni alakroppa kipeäksi. Upseissa ja kämmenessä kyllä joskus vasen kylki, mutta eipä oikein muuta.

jiiärrä kirjoitti: Oletko kokeillut kiekon vetämistä lähempää ruumista kyynärpäätä kauemmas eteen vieden ennen käden suoristusta -siitä tulisi pidempi matka, jonka aikana kiihdyttää kättä?

Luulen aina vetäväni läheltä, mutta videossa se sitten näkyy, ettei se erityisen läheltä tule. Jos tietoisesti yritän lähemmäksi, niin joka toinen kerta kiekko osuu tisseihin. Normaalistikin ehkä 1/20 osuu kroppaan, joten joku siinä kierron ajoituksessa mättää (tai jossain muualla).

jiiärrä kirjoitti: Entä vasemman käden viemistä pidemmälle oikealle kuin vasemman reiden tasolle. Ajallisesti kiekon irtoamisen jälkeen vielä liikkuen.

Saisko tän uudelleenmuotoiltuna? En tajunnut mitä tarkoitat.

jiiärrä kirjoitti: Sun jalan laskeutumiskulma varpailla pois kohteesta sopii kontrolliheittoon ja pääsi kulma samoin. Mitä jos kokeilisit onko vaikutusta siihen suuntaan juoksemisella, mihin heität ja asetat jalan vikassa askeleessa suunnitellun kiekon lentokulman mukaan lisätarkkuutta ajatellen? Ja maksimipituuksia ajatellen sitten varpaa, polvet, lantio, hartiat ja pää kauemmas kohteesta. Silloin on ihan mahdollista avoimella väylällä saada kiekko hyvään paikkaan, vaikka juokseekin kaarella ja ruumista eri suuntaan vieden kuin kiekon kulma antaa olettaa. Minusta ei kannata tehdä kompromisseja tarkkuuden suhteen kontrolliheitoissa, kun niilläkin pääsee pitkälle. On parempi olla lyhyempi väylällä kuin pitkällä OBlla.

Avery Jenkins tekee pituusheittokisoissa tarkoituksella epäsuhtaisia heittoja kiekon lentokulmia manipuloidakseen, jotta saa tuulesta kaiken irti ja kiekon nokan alemmas kuin perän tosi korkeissa heitoissa.

Tästäkään en ihan saanut kiinni, mutta tosiaan näiden heittojen oli tarkoitus olla siinä rajoilla, että pysyvät hallinnassa. Eli kontrolliheittoja, mutta kuitenkin kovaa. Saattavat näyttää hiljaisilta kontrollilääpäisyiltä, koska nopeutta meikäläisessä ei ole rahtuakaan, mutta mulle ne ovat kuitenkin kovia heittoja. Kiekkoina tässä setissä oli Beast, PD, Teebird ja Banshee.

Oikeat kontrollidraivit heitän Teebirdeillä ja Roceilla niin, ettei katse juuri heittosuunnasta käänny. Ja ne ovat sitten sen 100m. Pituusheitot taas heitän lähinnä arvalla - TD, Beast, PD tai joku muu kapearimminen ei-niin-vakaa kiekko ja sinnepäin nokka alhaalla korkealle. Tavallisella heitolla niin menee 145m ja sektori on iso - pyörähtämällä on muutaman kerran mennyt 160+ ja yllättäen tarkkuus on huomattavasti parempi kuin isossa rystyannukassa.

jiiärrä kirjoitti: Täällä on enemmän kämmenheitoista tietäviä kuin minä, mutta lisätehoja pitäisi tulla, kun pitää käden korkeammalla ja oikaisee kättä enemmän ja pidemmälle eteen kiekon irrotushetkellä ja vie saaton pidemmälle vasemmalle niin jalalla kuin kädelläkin kuin tapanote. Oletko kokeillut Avery Jenkinsin käyttämää käden pyöräytystä foren aluksi?

Heitän kämmentä oikeastaan aina noin ilman vauhtia ja lyhyellä vedolla ja ylivakailla kiekoilla suht kovaa. Jenkinsin pyörähdyksestä en tiedä mitään, mutta joskus olen kokeillut huvikseni hakea kauempaa vedon sellaisella ylikulmalla olka- ja kyynärpäästä. Vauhtia tulee raakasti lisää, mutta kontrollisat ei ole tietoakaan. Pari kertaa on lähtenyt säkällä suuntaan ja kyllähän se pitkälle menee, mutta kun tuolla lyhyellä nypylläkin lentää sen 120-130, niin mieluummin en revi enempää.

Kaiken tämän ylianalysoinnin keskellä on hyvä muistaa, että rumalla ja pahannäköisellä tekniikallakin voi mennä pitkälle.

http://www.youtube.com/watch?v=08yIzNcFGTc

Kohdassa 8:20 on hyvä esimerkki. Scott Stokely, joka on ehkä kaikista kovakätisin pelaaja koskaan. Heitto on kauheaa runnommista, mutta hyvä anatomia ja nopeat raajat, niin mikäs siinä. Ei pidä mainita, että Scott kärsi huhujen mukaan pahoista selkävavoista.

Heittää noissa videoissa myös forea, joka on hurja. Ja taas ihan vääräoppinen.