keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Korkataan viestineitsyys vaikkapa tässä ketjussa.

Kävin pyssyttään tiistaina (1.2.) pirkkahallin verhoihin muutamia rystyjä ja kämmeniä. Tässä rystyt parista eri kulmasta, sana on vapaa:

(Pahoittelut hidastusten puutteesta, eiköhän täydestä nopeudestakin kuitenkin selvän saa)

http://www.youtube.com/watch?v=y_rWKEA0Y00

http://www.youtube.com/watch?v=922YJQ72qkA

Ihan hyvältä näyttää, mutta voisit kokeilla, mitä vaikutusta tulee seuraavista muutoksista ja ovatko muutokset hyviä vai huonoja: Taakse viennissä ranteen suorana pito, hieman myöhempi kädellä kiihdyttämisen aloitusajankohta räjähtävyyteen keskittyen, ehkä noin 10-15 cm myöhemmin ja oikean jalan päkiän nosto korkeammalle kantapäällä pyörähdyksen ajaksi, juoksusuunnan ja oikean jalan laskeutumissijainin yhteensovittaminen käden liikeradan kanssa sekä lantioiden nopampi kääntö oikealle ja pidemmälle saatossa.

Tässä sitten tulisi pimpattavaa lisää.

Ongelmina viime kesältä pyörivän liikkeen puute (jalka vain ei kääntynyt tarpeeksi), liian pitkä heittoasento, rannetyön puute, kallistelu eteen/takse/sivulle, 2/10 heitosta lähti taivaalle, vauhdinotosta ei saanut mitään irti, vasen jalka oli vain tiellä... No kokonaisuudessaan ei vaan lähtenyt enää alkukesän jälkeen jos silloinkaan - pituus tippui pahimmillaan noin 30m ja lopussa enää 15 kevätkesään verrattuna. Mitat siis onnistuneilla draiveilla n.135->n.100->n.120 GPS, jalkapallokenttä ja draivikenttä referenssinä.

Alla uusi uljas tekniikkavariaatio, jota yritän sisäistää ja saada toimimaan. Ylläripylläri uuden tekniikan myötä ei vain saatu tiettyjä vikoja korjattua, vaan myös uusia syntymään Uusi on erään junnujen maailmanmestarin/Jarvisin/Sandströmin videoita katsoen kokoon kyhättyä kamaa. Sinänsä iloiset imitoinnin kohteet, ettei fysiikka ole millään osa-alueella samantyyppinen heidän kanssaan. Joku voisi käydä kuvaamassa GG:tä kunnon laitteilla, niin oltaisiin ehkä samalla hehtaarilla edes mittasuhteiden kanssa.

No asiaan: alla uusi hieno tekniikka ja vielä alempana viimekesäinen tekniikka, ajalta kun se vasta oli laskusuunnassa eikä täysin pilalla. Ensimmäisessä 175g St Boss, St Destroyer pääsevät vajaan 120m mittaan, toisessa 175g Ch Groove ja 171g St TeeRex taas pääsevät <100 ja 115 kieppeille noin ehkä kai. Mielestäni uusi näyttää paremmalta, joskin sitä on vasta vajaa tunti testattuna.

Uusi:
http://www.youtube.com/watch?v=vpOcW6tjluc

Vanha:
http://www.youtube.com/watch?v=MXWcYxhj ... er&list=UL

Kiitos ja kumarrus jo etukäteen viitseliäille.

Mielestäni ryntäät pikkaisen liian hätäisesti kiekon perään, eli sun paino siirtyy liian eteen liian äkkiä. Näyttäisi olevan paino myöskin päkiällä, eli pyörähdys ei tapahdu kantapään varassa. Ei sillä, voihan se noinkin toimia.

Ajattelitko ottaa kovempaa vauhtia, kun tekniikka tulee tutummaksi? Tuosta olisi varaa pikkaisen terävöittää vauhdinottoa ilman, että askeleita tulee yhtään lisää. Nyt hiivit asentoon ja riuhtaiset kädellä, ja se saattaa väsyttää pitemmän päälle. Tai ainakin vauhdikkaampi jalkatyö keventää käden rasitusta. Ihan hyvän näköistä muuten.

Jaani kirjoitti:Mielestäni ryntäät pikkaisen liian hätäisesti kiekon perään, eli sun paino siirtyy liian eteen liian äkkiä. Näyttäisi olevan paino myöskin päkiällä, eli pyörähdys ei tapahdu kantapään varassa. Ei sillä, voihan se noinkin toimia.

Ryntäävältä se tosiaan näyttää kun katsoo tarkemmin. En huomannutkaan ajatella painopisteen siirtoa lainkaan, kun keskityin lantion kääntöön ja käden rentouteen. Päkiäpyörähdys on tullut jostain ihmeestä tiedostamatta. Aina on kantapää ollut luonnollinen tukipiste ja ihmettelin kyllä, mistä tuo päkiäpyörähdys on tullut - korjaukseen menee sekin.

Jaani kirjoitti:Ajattelitko ottaa kovempaa vauhtia, kun tekniikka tulee tutummaksi? Tuosta olisi varaa pikkaisen terävöittää vauhdinottoa ilman, että askeleita tulee yhtään lisää. Nyt hiivit asentoon ja riuhtaiset kädellä, ja se saattaa väsyttää pitemmän päälle. Tai ainakin vauhdikkaampi jalkatyö keventää käden rasitusta. Ihan hyvän näköistä muuten.

Vauhti on ollut se tiukka paikka. Opettelin alunperin heittämään paikaltaan eikä heitojen pituuksissa ole paljoa eroa vauhdilla/tta. Tarkkuus vain kärsii vauhdilla. Tarkoitus olisi tähän kesään saada vauhtia mukaan touhuun joten olen yrittänyt saada jalkatyötä uusiksi niin, että saisin aikaan vauhtia ja tehokkaamman pyörähdyksen ilman läpijuoksua. Tähän olisi tietysti kiva kuulla jokin harjoite/tekniikkavinkki, jos jollakulla vain sellaisia olisi tiedossa.

Kiitos vinkeistä!

http://www.youtube.com/watch?v=G-5uHMoYJ6QTässä on oiva vido pätkä!

LetkeäLahna kirjoitti: Tarkoitus olisi tähän kesään saada vauhtia mukaan touhuun joten olen yrittänyt saada jalkatyötä uusiksi niin, että saisin aikaan vauhtia ja tehokkaamman pyörähdyksen ilman läpijuoksua. Tähän olisi tietysti kiva kuulla jokin harjoite/tekniikkavinkki, jos jollakulla vain sellaisia olisi tiedossa.

Ainakin pyörähdykseen voisi auttaa sellainen, että jäykistää etujalan kun alkaa pyörähtää. Koska pyörähdys taphtuu tulevaisuudessa kantapäällä, pystyt tekemään jalalla paljon aktiivisemmin asioita. Kun opit pyörähtämään rivakasti käyttämällä kantapäätä, ei paino kaadu niin helposti eteen. Sitten voi vielä tehostaa sitä ajattelemalla, että jopa liioittelee asennon takapainoiseksi. Sitten kun alkaa tuntua siltä, että paino on liikaa takajalalla kiekon irrottua, niin voi säätää painon siirtoa.

Tuota kautta voisi lähteä lähestymään: löytämällä ääripää ja siitä sitten höllentää hiljalleen. Todennäköisesti pituus parantuu myös ihan vain toistoja tekemällä, jos olet vasta löytämässä uutta tyyliä.

Ei tää mitään huippufysiikkaa ole, unohda asteluvut ja ne kuuluisat isovarpaan asennot. Hyvä vauhti, rivakka veto ja nopea pyörähdys sopivall ajoituksella niin hyvä tulee. Kokeilemalla oppii. Sitten kun sen löytää niin takoo sen lihasmuistiin, jotta kisapaikassa pystyisi toteuttamaan sen automaattisesti. Kisassa näitä asioita ei saa miettiä.

Jaani kirjoitti:Ei tää mitään huippufysiikkaa ole, unohda asteluvut ja ne kuuluisat isovarpaan asennot. Hyvä vauhti, rivakka veto ja nopea pyörähdys sopivall ajoituksella niin hyvä tulee. Kokeilemalla oppii. Sitten kun sen löytää niin takoo sen lihasmuistiin, jotta kisapaikassa pystyisi toteuttamaan sen automaattisesti. Kisassa näitä asioita ei saa miettiä.

Loistava kiteytys Jaani!
Helvettiin kaikki biomekaniikka, kinematiikka jne.
Jos haluaa pään sekaisin niin lukee vähän tuota Hummelin biomekaniikkaa... http://morleyfielddgc.files.wordpress.c ... thesis.pdf
(Keihäänheitosta on myös tehty paljon näitä biomekaniikan ja kinematiikan tutkimuksia).

Keskustelu tästä aiheesta vaan paisuu paisumistaan, joten heitän oman tyylin myös soppaan mukaan.

Aina kun näen oman heittoni videolta se näyttää jotenkin omituiselta kahmasulta, vaikkei se heittäessä tunnu siltä. Nää heitot kisatilanteista, rentoja leiskautuksia missä ei tarvinu pituuden takia yliyrittämiseen hairahtaa. Mielipiteitä kiitos

http://www.youtube.com/watch?v=dCr1GdaRjqU

paspartuu kirjoitti:Keskustelu tästä aiheesta vaan paisuu paisumistaan, joten heitän oman tyylin myös soppaan mukaan.

Aina kun näen oman heittoni videolta se näyttää jotenkin omituiselta kahmasulta, vaikkei se heittäessä tunnu siltä. Nää heitot kisatilanteista, rentoja leiskautuksia missä ei tarvinu pituuden takia yliyrittämiseen hairahtaa. Mielipiteitä kiitos

http://www.youtube.com/watch?v=dCr1GdaRjqU

Ehkä noi heilumiset ja lataamiset ennen kuin veto lähtee, näyttää vähän erikoisilta, mutta itse veto on komea.

paspartuu kirjoitti: Mielipiteitä kiitos

http://www.youtube.com/watch?v=dCr1GdaRjqU

Itse heittoa en osaa Sinulle neuvoa yhtään, koska olen nähnyt sitä samassa poolissa senverran, että
ymmärrän olla hiljaa

Se kuitenkin pisti silmään, että jalan pyörähtäessä koko jalkaterä on maassa eli kitka (rasitus) aika kova. Voi
tulla viimeistään Masters sarjassa hieman kipeeksi eli koulukuntaerojen mukaan maassa tulisi pyörähtää
vain päkiän tai kantapään ollessa maassa.

Heilumiset näyttää toki omituiselta, mut jos rupeen kelaa et pitää karsia niitä siinä tiipaikalla, ni saattaa mennä peli sekaisin. Ja se ei tosiaan musta tunnu omituiselta. Harjotusheilautusten aikana yleensä nään silmissä mihin heitän sen lätyn.

Tosta päkiäjutusta, hankin loppukesästä vähän paremmat gore-texit joissa olikin sit pitoa aika reilusti ni huomas että vähän tuntu jalassa draivi häijyltä.. katsotaan jos se vaivaa viel ensi kaudella ni pakkohan se on tehä jotain.

paspartuu kirjoitti:Heilumiset näyttää toki omituiselta, mut jos rupeen kelaa et pitää karsia niitä siinä tiipaikalla, ni saattaa mennä peli sekaisin. Ja se ei tosiaan musta tunnu omituiselta. Harjotusheilautusten aikana yleensä nään silmissä mihin heitän sen lätyn.

Sitä mä meinasinkin, että se on se osa, mikä saattaa näyttää erikoiselta. Ei kai siitä mitään haittaa ole.

Pasin heitot ovat hyviä esimerkkejä kontrolliheitoista. Toisessa heitossa käsi ei mene niin läheltä ruumista kuin ekassa. Tällöin käden lihakset ja jänteet eivät joudu niin koville ja jännittyneeksi. Tällöin on helpompaa säilyttää ohjaus ja saada kuuluisaa touchia, kun veto on rennomman tuntuinen (se voi olla vain mun päässäni) ja käden loppukiihdytys _tuntuu_ räjähtävämmältä. Tällöin tunteellakin voi tähdätä heittoa. On vaikeampaa ajoittaa läheltä ruumista vedetty heitto, kuten Pasin eka heitto, samalle kiihdytyshetkelle, jos se on myöhään heitossa. Ja mikä tärkeintä mulla ainakin tunto heikkenee ruumiin läheltä vedettäessä. Silloin henkisellä puolella ainakin luottamus tekemiseen tarkkuusen suhteen vähenee. En tiedä, onko tarkkuustappiota tarjolla myös mekaanisista syistä, mutta ajoitus menee tietty vaikeammaksi, kun läheltä vedettäessä käsi liikkuu todellisuudessa kovemmin kiihdyttäen kuin kaukaa vedettäessä. Vaikkei se siltä tuntuisikaan käden lihaksissa. Kivan ristiriitaista, vai mitä? Ja selvää kuin muta.

Toisessa heitossa oli niin liukas alusta, että sen avulla vain Pasi pystyi pyörähtämään turvallisesti noin suurella kenkä/maa kontaktipinnan määrällä. Ei tarttee olla vanha tai vammautunut saadakseen kipua ja riskeeratakseen vammautumista, jos liikaa kengästä koskettaa alustaa. Joten sitä kannattaa korjata heti nostamalla päkiää korkeammalle maasta. Toka heitto jäi vajaaksi vasemman jalan saaton määrältään. Jalka laskeutui liian kauas vasemmalle. Kontrolliheitossakin saatto olisi hyvä viedä yhtä pitkälle kuin kovan vauhdin draiveissakin. Täysi liikerata varmistaa sen, että heittoon ei tule nykäisyjä, jotka kääntäisivät kiekkoa pois tarkoitetulta linjalta. Toki lantion oikealle käännön vajavaisuus vähentää voimaa, jolla ruumis ja vasen jalka kääntyvät enemmän oikealle eteen saatossa. Se ei kontrolliheitossa ole välttämättä ongelmallista, kun vähemmillä liikkuvilla osilla on vähemmän, mitä voi mennä pieleen. Se vaatii tuohon tapaan totuttautumista. Maksimipituuksia haettaessa jää metrejä saamatta noin vähäisellä lantion käytöllä.

Kontrolliheitoissa on sellainen ongelma, että aina ei välttämättä pääse kääntymään riittävän paljon oikealle ennen kuin kiekko lähtee kädestä, jos kääntymisnopeus on vajavainen. Tuota pahentaa merkittävästi se, että kenkä on liikaa maassa pyörähdyksen aikana. Tällöin pyörähdystä vastustaa vaihteleva määrä kitkaa riippuen siitä, miten paljon kengästä koskettaa maata, miten liukas alusta on, miten muhkurainen alusta on, hiekkaa, vettä jne. Tällöin heiton toistettavuus kärsii pahasti. Jopa samalla alustalla, puhumattakaan eri alustoista ja eri päivinä.

Noista harjoitusheitoista on apua, jos ne tehdään niin hitaasti kättä liikuttaen, ettei käden kulmat muutu ja heitto lähtee alle 6 sekunnin kuluessa harjoitusliikken teosta. Kuulemma näin on asioita jotkut muissa lajeissa tutkineet. En muista, mitä lähdettä siteerattiin ja mistä lajista on kyse. Toimii mulle. Ei ole sattuma, että suunnilleen kaikki maailman huippuheittäjät tekevät harjoitusliikkeet. Minusta ne ovat viisaita, joten ei tuossa ole mitään outoa.

Varsinkin kontrolliheitoissa tarkkuus kasvaa, kun laittaa aiemmin tässä viestiketjussa mainitulla tavalla kaikki liikkeet, juoksusuunnat ja jalkojen laskeutumispisteet yhteensopivaksi. Ekassa heitossa juoksusuunta ja oikean jalan laskeutumispiste olivat anhyeriä varten sopivat. Käden liike, vasemman jalan saaton laskeutumispiste ja lantion taitto olivat hyzeriin sopivat. Näin eri liikesuunnat ja ruumiin osat tappelevat keskenään siitä, mihin suuntaan olet heittämässä. Soutua ja huopausta yhtä aikaa. Riippuen siitä, mikä osa on heikoin millläkin hetkellä, voitolle pääsevä osa määrää mihin suuntaan kiekko menee. Väsyessä huonoimmassa kunnossa oleva osa pettää ensin ja silloin kiekot tahtovat lähteä sinne, minne vahvimmat osat käskevät. Tällöin tähtäys muuttuu kesken kisan. Ei kuullosta lupaavalta.

Mitä aikaisemmin uralla siistii heittoa, sitä helpompaa se on. Ei ole niin jumissa vanhat tavat, jolloin niiden voittaminen on helpompaa, kun ne ei ole palaneet muistiin niin dominoivasti.

Tuhtia tekstiä, mutta saihan siitä jotain irti kun pariin kertaan luki!

Yleensähän yksinkertasin ratkaisu on paras vai miten se partaveitsiteoria meni.. ekassa heitossa on t-paita päällä, toisessa t-paita, college ja takki. Tästä saattaa johtua että alitajuisesti haen sen vähän kauempaa..?

Lupaan tänään miettiä tota anhyzer askellusta, hyzer-asentoa ja pyörähtämistä päkijällä salireeneissä. Mulla oli tohon vuoden aikaan jolloin eka heitto on kuvattu, aivan rautanen usko mun draiviin(josta kertoo se että kisatilanteessa lähin painamaan tonne heinolan ykkösväylälle antsaa enkä safe-hysseä) ja sen jälkeen vähän tatsi katos, ehkä ylireenaamista en tiedä. Mutta nyt on ollu jo niin pitkä tauko talven takia alla, että uuden kokeileminen tuskin pistää pakkaa ihan sekasin kuitenkaan, kun tavallaan läheltä lähtöruutua taas lähetään ensi kauteen.

Ja vielä moinen huomio, että toi vasen jalka oikeestaan pyörähtää sen verran mitä voimaa pistän sinne kiekon taakse. Pituusreenissä se menee aina suurinpiirtein kohtisuoraan sinne eteen, ehkä jopa yli. Ja noin 80m lähestymisessä se jalka ei varmaan pyörähdä juuri yhtään, vähän vain nousee maasta.. eli en oo ihan varma kannattaako sitä pyrkiä aina viemään yhtä pitkälle eteen.

Mutta edelleen tää on kaikki niin spekulointia.. vertailuna: ollaanhan me jopa nähty ihmisiä keilaavan kahdella kädellä menestyvästi