keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Kyllä suosittelen treenaamaan Jone-grippiä (käytetään myös termiä Leskisen letkeä). En osaa linkittää mitään opetusvideota tähän, mutta yritän kuvailla: Kiekko roikkuu ennen heittoa sormenpäiden varassa oikein rennosti. Sitten juuri ennen vetoa se käännetään peukalolla optimaaliseen lähtökulmaan. Varma ase ensi kesän koitoksiin.

Jani kirjoitti:Kyllä suosittelen treenaamaan Jone-grippiä (käytetään myös termiä Leskisen letkeä). En osaa linkittää mitään opetusvideota tähän, mutta yritän kuvailla: Kiekko roikkuu ennen heittoa sormenpäiden varassa oikein rennosti. Sitten juuri ennen vetoa se käännetään peukalolla optimaaliseen lähtökulmaan. Varma ase ensi kesän koitoksiin.

on tullut kyllä käytettyä tota joskus. ei oo huono, varsinkin jos tarvii rentoutta heittoon...

Järkevällä treenillä, joka sisältää liikkuvuuden ylläpidon venyttelemällä ei pitäisi lihasmassasta olla haittaa ennen kuin hauiksen halkaisija pakottaa kättä liian kauaksi rintakehästä. Eli tuskin hormonienkaan kanssa haittaa tulee, jos säilyttää liikkuvuuden, puhumattakaan normaaleista treeneistä. Lihasmassan kasvaessa tulee enemmän voimaa, millä liikuttaa massaa entistä nopeammin. Koska tekniikka on, mitä on, treenauksen pitäisi kattaa kaikki lihasryhmät. Ja hauiksen lisämassasta ei välttämättä ole valtavaa hyötyä tehontuotossa, mutta ojentajasta on sekä kaikista kyynärpäätä alemmista lihaksista. Kun käden yläosa on kohtuullisen lähellä pyörähdyskeskipistettä ja jalat, keskiruumis sekä hartiat siirtävät hauiksen mainiosti, kun ne ovat paljon voimakkaampia kuin kädet ja kyseessä on vipuvarren avustama liike, en usko hauiksista haittaa olevan. Ainakaan ennen Schwarzenegger kokoa.

Monster, pitäisikö tehdä video treenaustavoista? Voisi olla nopeampi kuin kirjoittaa. Ja jos tekee Englannksi puheen tai tekstin, yleisö hyötyy enemmän, kun katojia on enemmän. Nostaisi myös Suomifriban imagoa maailmalla.

Nina friba on tekniikkalaji, jossa tarvitee nopeutta ja se tulee lihaksista. Tekniikassa on valtavasti nippeleitä, joilla on metrien ero draivipituuksissa. Mun kehityskaarella on ollut useita puhtaaseen tekniikkaan perustuvia hyppyjä pituuksissa luokkaa 3-5 m kerrallaan. Vielä on varaa parantaa, mutta mun tapauksessa taitaa olla jo joitakin tunnettuja virheitä lukuunottamatta tarve siirtyä painonpudotukseen sekä voima- ynnä nopeustreeniin. Jotta saisin pihan kingiä ja muita tykkikäsiä kiinni. Pitkälle heittämisen etu on myös se, että voi heittää tarkemmin vajailla tehoilla lyhyemmille matkoille.

Tietysti asioista puhuminen ja niiden yksityiskohtainen ajattelu kesken heiton ei auta. Harjoituksella voi saada ainakin pari asiaa tietoiseen ohjaukseen kesken heittoa, kun rutiini on riittävän hyvä. Nyrkkisääntö on, että 8000 draivia tarvitaan rystyheiton perusteiden oppimiseen ja 10000 hienosädön alkamiseen. Valmista ei tule koskaan, vaikka Climon perusteella sellaista voisi kuvitella. Jotta voi oppia hyvän tekniikan, pitää tietää, mitä tekniikkaan kuuluu ja sen hiomisessa tarvitsee nippelitietoa. Riippuen siitä, miten pitkälle haluaa heittää. Kokemuksesta voin sanoa, ettei väärän asian ensin oppiminen, sen poisoppiminen ja uuden tehokkaan tavan oppiminen ole tehokasta tai nopeaa. Minusta ei kai helpolla uskoisi, että olen tuhansia draiveja yli tuon 10000 nyrkkisäännön tulosten perusteella. Aluksi itse oppimisen haittoja.

Jos ja kun voimasta on hyötyä, niin millaisia voimatasoja mielestänne huippuheittäjältä vaaditaan? Tietysti keskikroppa ja selkä ovat vahvassa osassa, ja räjähtävää ja nopeusvoimaa tarvitaan kuten muiltakin heittolajien harrastajilta. Millaisia rautoja esim arvon raati heiluttelee vaikka klassisissa mittareissa kuten tempaus, rinnalleveto, kyykyt edestä ja takaa (ja vaikka sitten vielä se penkki ja maastavetokin). Noilla kai ne perusvoimatasot pitäisi rakentaa ja sitten hifistellä lajionmaisilla treeneillä ja oheisharjoitteilla kuten kuntopallot, kumilenkit, ylipainoiset välineet, möykyt, kuulat jne.

Kun tietäisikin, niin voisi mitata ketutuksen määrän sille, miten pahasti jään jälkeen, kun lekuri kielsi isoilla painoilla treenaamisen iäksi.
Kun en vielä voi mitenkään ihmeellisesti treenata, en tiedä omaa suorituskyvyttömyyttäni noissa lajeissa.

Mafa laskeskeli pikaisesti, että 50 kilsaa tunnissa lähtevä 175 g kiekko vaatii 300 kiloa voimaa, jottei se lähtisi kädestä. Onnea vain 300 kilon kannatteluyritykseen etusormen päällä ja peukalolla. Jos haluaa heitää, vähän vähempi riittänee, mutta silti etuaikaisen lähdön esto voi olla ankeaa. Kyllähän porukan nahkat näpeissä kärsi Big D 8ssa Suomen joukkueessakin.

Koska fribaa viskoessa tehoa pitäisi lisätä heiton lopussa, tarvitaan harjoitteissa liikeradan ääripäiden voimatreeniä. Kuminauha, soutu työntämällä ja nyrkkeilysäkki auttavat.

Mielenkiintosia laskelmia Mafa tehnyt..mitä tarkoittaa kilo voimaa? Jos kilogrammaa, niin olisi mielenkiintoista tietää, miten tässä on energiasta loihdittu massaa?

E=M(CC) Energia on massaa valon nopeuden neliönä kerrotuna siis heittäkää nopeammin Olisko Newtonilla tekemistä asian kanssa? En tiedä, miten mafa laski, mutta perusfysiikasta ja yhden G:n vetovoimasta on kyse laskukaavoissa. Kuten kirjoitin kyseessä oli pikainen lasku, jota ei ole tarkistettu.

Kansankielelle käännettynä käden ollessa suorana kiekko pyrkii repäisemään itsensä irti sormista. Tämän liikkeen voiman vastustaminen on yhtä kova homma kuin 300 kilon painon pidättely ilmassa viimeisenä irti päästävillä sormilla, eli etusormella ja peukalolla. Saattaa jäädä tekemättä monilta. Mä olen pitänyt kiekon kädessä täyden tehon heitolla, mutta kyseessä on viiden sormen työ ja sormien muoto on kummasti lattanampi

Taidanpa tyytyä noihin vähän lyhyempiin heittoihin jatkossakin
Hienoa kyllä että pojat jaksaa hifistellä.

Niin kauan on ainakin tuomittu high endistelemään (elämä on liian lyhyttä tylsälle hifille), kunnes siivut lähtevät niin pitkälle, että kaikilla radoilla ei anna kaulaa isoille käsille. USDGC reikä 5 tuo lisäheiton heti, jos ei pysty usein tuulisessa paikassa heittämään täydellisen kahden ekan heiton jälkeen 120 m veden yli ja mieluummin pidemmälle, jotta pääsisi helppoon puttiin.

Kun ei lennä, pitää ihailla muiden lentoa ja puhua lentämisestä

jiiärrä kirjoitti:E=M(CC) Energia on massaa valon nopeuden neliönä kerrotuna siis heittäkää nopeammin Olisko Newtonilla tekemistä asian kanssa? En tiedä, miten mafa laski, mutta perusfysiikasta ja yhden G:n vetovoimasta on kyse laskukaavoissa. Kuten kirjoitin kyseessä oli pikainen lasku, jota ei ole tarkistettu.

Kansankielelle käännettynä käden ollessa suorana kiekko pyrkii repäisemään itsensä irti sormista. Tämän liikkeen voiman vastustaminen on yhtä kova homma kuin 300 kilon painon pidättely ilmassa viimeisenä irti päästävillä sormilla, eli etusormella ja peukalolla. Saattaa jäädä tekemättä monilta. Mä olen pitänyt kiekon kädessä täyden tehon heitolla, mutta kyseessä on viiden sormen työ ja sormien muoto on kummasti lattanampi

Jos halutaan tuota einsteinin suhteellisuusteoriaa käyttää niin pikaisesti laskettuna M=E/C^2 ja saadaan jotain käsittämättömän pientä ulos..siis luokkaa <0.000000001kg.

Liike-energia voidaan laskea kätevästi kaavasta E=0.5*m*v^2, joka 50km/h ja 175g kiekon tapauksessa on 0.5*0,175kg*(50/3,6)m/s ja saadaan noin 16,9J liike-energiaksi. Tuo 16,9J ei ole oikeasti vielä mikään kovinkaan kummoinen liike-energia ja olisi kiva tietää millä laskutoimituksella tästä päädytään ensinnäkin massaan ja vielä noin suureen sellaiseen.

No hmm.. oisko toi 300kiloo repästy ottamalla laskuihin mukaan sormien ja kiekon välinen lepokitkakerroin? Eli siis kuinka lujaa pitää puristaa, että 175g kiekko ei liu'u kun sen nopeus on 50km/h. Ja toi 300 kiloo varmaan tarkottaa sitten sitä vajaata 3000N:a.. En kyllä tiedä miten siitä saadaan 300kiloo enkä jaksa edes yrittää pyöritellä noita lukuja. Enkä muutenkaan lähtis tollasia laskemaan siinä mielessä, että saadaan absoluuttisesti oikea vastaus. Kuitenkin vaikeasti mitattavia muuttujia on jonkin verran esim. miten kiekon rimmi vaikuttaa? mihin suuntaan tarkalleen liike-energia suuntautuu? Onko sormien välissä Champion Boss -20 asteessa vai DX Roc +30 asteessa? Ja sitten jos saadaan laskettua niin tuskinpa ton tietäminen saa ketään heittämään pidemmälle.

Mielenkiintosta keskustelua silti.

Jos vielä vähän jatketaan

Eli lasketaanpa 300kg massalle maan vetovoima. F=ma eli 300kg * 9,81m/s^2 = 2943N. Näin ollen 300kg massan pitämiseen ilmassa tarvitaan 2943N vastavoima.

Lasketaanpa sitten samalla kaavalla tuolle 50km/h liikkuvalle 175g kiekolle pysäyttävä voima niin, että kiekko pysähtyisi vaikkapa 250 millisekuntissa eli 1/4 osa sekuntissa. 0,175kg * (50/3,6*4)m/s^2 = 9,7N. Näin ollen tuon kiekon pysäyttämiseen tarvitaan vain 9.7N vastavoima.

Sitten jos vielä lasketaan miten isoa massaa tuollaisella voimalla voi kannatella niin päästään lopputulokseen m=F/a eli 9,7N / 9,81m/s^2 = 0.98... eli pyöreesti yksi kilogramma.

Jaa miten päädyin juuri tuohon 0.25 sekunttiin, heitin hatusta. Arvelin sen olevan riittävän lähellä sitä aikaa, joka releaseen menee. Vaikka release tapahtuisi siitä kymmenesosa ajassa eli 0.025 sekuntissa niin silti sillä voimalla kannattelisi "vain" noin kymmenen kilogramman painoa.

Paino = voima / ylipaino = ylivoima !

Viime viikonloppuna ekakertaa 90kg rikki, joten kesällä lentää ja pitkälle !

Ei se iso penkkitulos korreloi mitenkään heittoon, eikä muuten tempaus ja työntökään. Matt Brzyckin erinomaisen voimaharjoitteluopuksen luettuani olen hylännyt kaikki repivät liikkeet ja etenkin olympianostot, joita tekemällä Brzyckin mukaan ei harjoiteta kuin juuri olympianostoja. Lisäksi loukkaantumisriski kasvaa isoilla painoilla tehdessä. Olympianostot ovat myös teknisesti niin hankalia, että pelkästään se opettelu vie jo tehoja kaikesta muusta, eikä väärällä tekniikalla tekeminen ole ollenkaan järkevää.

Rauhallisia toistoja, sopivilla painoilla, progressiivisesti lisäten ajan myötä saavutetaan hyviä tuloksia niin massan kuin voimankin alueilla. Maximeilla on voi tietysti rehvastella pihan pojille, mutta enpä niistä muuten paljon perusta.