Mä en ole lukenut, kaikkea, mitä Discwinging heppu Johnny Potts on kirjannut, Kiirettä on pitänyt sen verran, että en ole ehtnyt lukemaan läpi Susan Hummelin gradua vieläkään. John Hernlund fysiikan tohtori oli sitä mieltä, että Susan taisi tehdä virheen lainaan: "coefficients" kanssa. John ei mennyt sen syvemmälle asiaan. Viisasta siksi, ettei hänellä ole reaalimaailman mittaustuloksia samasta asiasta vielä. Mä olen osasyyllinen tuohon. Kun haetaan halpoja tapoja setviä asiaa, eli ei rakenneta tuulitunnelia, mulla on varmaan fribaajista kärkipäästä mittavälineet suunnilleen mittailuun tuon asian suhteen heti, kun pystyn varmistamaan, että alusta on tasainen ja rakennan metrin korkuiset tolpat riitävän tiheään riittävän pitkälle matkalle, jotta John voi mitata eri kiekkojen putoamisnopeutta eri nopeuksilla yms. derivoidakseen coefficientit. Hänellä on jännä idea simulaattorin tekemisellä ja minusta idea kuullostaa maallikon korvissa niin houkuttelevalta, että haluan tehdä testivälineet lumen sulettua ja oman rajatun mittatarkkuuden ja heittotaidon puutteen kanssa pyrin videoimaan ainakin kahdella kameralla (HD ja hidastuskamera) eri kulmista kiekon lähtönopeuden plus kierrosnopeuden suurnopeuskameralla plus Johnin tarvitseman HD kiekon lentonopeuden ja putoamisnopeuden suhteen.
Noilla disclaimereilla ja tulevaisuusvisioilla siirryn lähemmäs vastauksen alkua, johon luultavasti vain harva ihminen maailmassa oikeasti tietää vastauksen tieteellisellä tarkkuudella mittausten ja simulaatioiden plus reaalimaailmatestauksen perusteella. Oikeat ihmiset kysyä ovat Dave Dunipace Innovalta ja en muista, mitä nimeä monta aeronautiikan maailmanennätystä tehnyt jenkkifirma käyttää. Innova osti alansa huipulta infoa kiekkojen aerodynamiikasta. Toinen mahdollinen ja paremmin tietoa jakava lafka on Gateway Disc Sports, jonka johtaja Dave McCormack on kertonut ostaneensa aerodynamiikan kanssa työskenteleviltä firmoilta infoa ja konsultointia. Dave ei ole kertonut julkisesti käyttämänsä firman/firmojen nimeä tietääkseni.
Kun kerran vain isolla rahalla pääsee infoon käsiksi, ja Erin Hemmings (Big D 8 jälkeisen ME heiton yrityspäivän pisimmän heiton heittänyt mies) ei vielä ole rakentanut taloprojektinsa takia heittokonetta, joka voi säätää toisistaan riippumattomasti lähtönopeutta ja kierrosnopeutta, nokkakulmaa yms., olemme aika vajaan informaatiomäärän kanssa liikenteessä. Mulla on luultavasti kuva tallessa Erinin omien heittojen tuloksista tutka ja kiekko powerballin gyroskoopilla ja peräsimellä varustetun muistaakseni Eaglen heittotuloksista nopeus vs kierrosluku. Tähän hätään kuvaa tarkastamatta en muista, oliko mukana myös pituusinformaatiota.
Vähän hyödyllisempi olen siten, että norjalainen Öystein Carlsen teki gradunsa fribaheitoista ja hänellä on eri mittaustuloksia mm. Espen Mökkelgjerdin heitoista (180 m Teebirdillä ja Euroopan mestaruus frisbeegolfissa 2003). Vielä konkreettisempaa muistaakseni on tämä:
http://www.aracnet.com/~stuart/disc_report.htm Theo Pozzy on ollut PDGA pomo aikanaan.
Olen samaa mieltä AMAn kanssa kierteen ja nopeuden ominaisuuksista ja suhteesta yhtä asiaa lukuunottamatta. Tämä mielipide-ero perustuu Carlsenin gradun mittaustuloksiin. Ja kun en muista yksityiskohtia, voin nyt munata itseni julkisesti väärällä muistikuvalla. Joka on se, että muistaakseni sekä lähtönopeus, että kierrosluku kasvoivat heiton loppuvaiheessa, kun käsi liikkuu oikealle, eikä takaa eteen _yhtäaikaisesti_ kiekon liikkuessa takaa eteen pyörähtäen etusormen ja peukalon päiden välillä. Muistikuvani voi olla päin mäntyä. Siksi pyydän, että käytte itse joko lukemassa ja katsomassa mittaustuloksia liikeratamittauksineen Carlsenin gradusta (kuulemma siirretty toiseen paikkaan ja en tiedä, minne) ja/tai lukemassa
www.discgolfreview.com/forums search toimintoa käyttämällä advanced optionsista thread nameen kirjoittamalla viestiketjun nimi: I read a nice thesis about long throws, missä vajaalla kielitaidollani myös mokaten julkisesti yritin kääntää asiasisällöltään mielenkiintoisimmat osat Carlsenin julkaisemista löydöksistä. Taulukko ei kerro samaa kuin mittaustulokset, joten Gradun kvuien katsominen on parempi vaihtoehto.
Carlsenin virallisesti julkaisematon löydös oli Climon jne. käyttämän vikan askeleen jälkeisen oikean jalan pyörähdyksen ylivertaisuuden mittaus Espenin kertoman mukaan. Espenin mukaan hänen omissa heitoissaan ero on toistettava ja selvä sekä mittaustulokset muillakin mitatuilla heittäjillä kuulemma olivat samat. Espen ei muistanut SO 2010ssa tarkkoja lisätehoja mittausten mukaan. Espen ei kysyttyäni kommentoinut jalan käytön Climon ym. tyylillä tuomia lisämetrejä omissa heitoissaan, joten en lähtenyt inttämällä kysymään.
Ken Climo sanoi, ettei kannata murehtia kierroksia, vaan nopeutta ja että kierrokset tulee itsestään vauhdin lisäyksen myötä. Molemmat nousevat ainakin johonkin rajaan asti yhdessä yksilöllisistä tekijöistä riippuen. Sormivoimaa tarvitaan ja Erin Hemmingsin mittaukset itsestään osoittivat, että kovimmilla vauhdeilla hänen heittonsa kierrosluvun suhde nopeuteen putoaa verrattuna hitaampiin heittoihin.
Omista kokemuksista päätellen ja em. lähteiden lukemisen jälkeen oma _vain mielipiteeni_ on se, että lopussa kannattaa puristaa tosi kovaa etusormella ja peukalolla sitten, kun kiekko on irronnut kämmenestä, muttei vielä sormien päistä. En ole vielä tehnyt videomittauksia ei puristettu vs puristettu, mutta niin useassa eri sessiossa niin monilla heitoilla, että itse olen tyytyväinen tuloksien paikkaansapitävyyteen, nykymielipiteeni on se, että kiekkoni lentävät vähän kauemmin suoraan ennen feidin alkua kokonaisuutena hieman pidemmälle, kun puristan sormilla kovaa heiton lopuksi. Saa nähdä, viitsinkö joskus tehdä testin videomittausyrityksineen. Numeroiden listaamiseksi muiden pureksittavaksi. Epäilen, etei ole avustavaa miettiä nopeuden ja vauhdin suhdetta heitossa, vaan maksimoida nopeus ja lopun puristusteho. Aivot eivät riitä kaikkeen suorituksen aikana. Ja parhaan suoritustavan etsimisessä on kai parasta hankkia mittaustuloksia itsestään eri nopeudn ja kierrosluvun suhteen. Tämä onnistuu ylhäältä tai yläviistosta suurnopeuskameralla kuvaten. Tai pommihysseä heittäen sivusta kuvaten. Perusteluna tällä mielipiteelleni on se, ettei sinua välttämättä auta se, miten teoreettinen mahdollisuus tai muiden heitto ei ehkä auta sinua, jos sinulta puuttuu muiden toteutuskyky, joka voi olla monen tekijän summa. Joten oman heikon lenkin löytäminen puhumattakaan oikean treenin löytämisestä sen eliminoimiseksi voi olla mahdotonta löytää ilman suurnopeuskuvausta. Eri heittäjillä on eri taidot eri osissa tekniikkaa ja eri tekniikoiden välillä, kuten Jaanin yhden kilsan ero 360 kiepin ja tavan heiton välillä osoittaa, kun vertaa esim. Mikon lisänopeuksiin kiepillä.
Ymmärtääkseni kovan tehon heitoissa on aika vaikeaa lisätä kierroslukua hyper spinin yli. Marty Peters näyttää ranneliikkeen, jolla hyper spin tehdään Discraftin klinikassa More Distance Now. On olemassa tapoja, jolla vähentää jengaa vähentämättä vauhtia niin paljon, että sitä huomaa muten kuin heiton pituudesta, mutta etuja maksimipituusheittoihin niistä ei tietääkseni tule. John Hernlund sanoi, että Avery ja Valarie Jenkins sekä Nate Doss sanoivat muuttavansa kierroslukua suhteessa nopeuteen vain lähestymisheitoissa. Kontrolliheitoissa voi ollakin etua siitä, ettei vedä kiekkoa ihan keskiruumista hipoen, jos on tottunut saamaan parhaan tarkkuuden tosi löysillä käden lihaksilla. Oma kokemus ja teoriatieto puuttuu siitä, että onko etua siitä, etteä kontrolliheitoissa vetää jäykin käden lihaksin keskiruumista hipoen, vaikka tuntuisikin oudolta vs mukavantuntuinen löysien käsilihasten veto kaukaa ruumiista. On mahdollista oppia monia juttuja ja preferenssit voivat treenin tai ainakin tulosten muuttumisen mukana muuttua. YMMV.
Nit pickinä, vaikka AMA varmasti tietää tämän, kiekosta ei päästetä aktiiviseti irti, vaan yritetään hengen pitimiksi pitää kiekosta kiinni loppuun asti. Niin kauan kuin ei tule sormeen tarttunmista liian kovasta puristamisesta. Tuon tunnusmerkki on oikealle ohi lähtö ja pitkälle.
Jaani, musta vähän tuntuu, että Ville on käynyt kisahallilla jonkun kerran, jos kerran Ville on julkisesti kertonut nostavansa x kiloa painoa x tekniikalla. Muistaakseni 106 kg penkkipunnerrusta, mutta eikö Villen kommentti ollut tässä viestiketjussa alkuperäisenä?
letiss, minulle lisäjenga auttaa välttämään yli kippausta, myöhäistää feidiä ja vähentää sen määrää. Mutta eri tavoin eri kiekoille. Mulla ei taida olla lähellekään pro pelaajien jengoja. Siksi tosi moni Innovan nopeus 9 ja yli kiekoista feidaa niin paljon mulle, etteivät kiekot saavuta maksimipituuksia, jos en heitä niitä annukkana. Kuulopuheiden perusteella noin saman matkan heittävät saavat vähemmän feidiä aikaan kuin mä. Ymmärtääkseni letiss on hyvin erityylinen heittäjä kuin minä. Hänen heittonsa ei ole niin riippuvainen nopeudesta kuin minun heittoni. Letissin heitto näyttää tosi hitaalta suhteessa pituuteen. Eli oletettavasti ilman mittaamista ja livenä näkemistä, letissin kiekot eivät feidaa tai feidaavat paljon myöhemmin kuin minun heittoni, jolloin kiekko pitää korkeuden pidempään kuin minun heittoni. Tällöin hitaampi heitto pääsee vähintään yhtä pitkälle kuin lopussa romahtava nopeampi heitto. Tämä sekasotku menee monimutkaisemmaksi termin cruise speed myötä. Cruise speed on se nopeus, millä kiekko ei putoa, eikä nouse lentäessään vaakana. Kiekon nopeus vaihtelee eri vaiheissa heittoa ja nopeus plus liito plus jenga suhteessa feidin alkukohtaan ja määrään tekevät korkeuden pidosta aika monimutkaisen kirjoittaa, vaikka asia itsessään on aika yksinkertainen. Raaka yksinkertaistus Innovan flight numbers vie jo aika pitkälle, jos niihin yhdistää kiekon lähtönopeuden tarpeen. Valitettavasti vain vibram listaa ideaalinopeuden kiekoillensa ja senkin ymmärtämiseen pitää lukea laskukaavat firman sivuilta, kun kiekossa oleva nopeus ei olekaan ideaalinopeus. Selvää kuin muta.
Asian selvittämiseksi mahdollisimman monelle ehdotan, että pituuskisoihin otetaan mukaan tutkat, jotta saadaan joka heittäjältä joka heitosta lähtönopeus ja pituus. Jos vielä pidemmälle viedään, niin suurnopeuskameralla voi setviä lähdön kierrosnopeutta.
Kiihdytys vaatii voimaa ja kiihdyttäminen kovimpiin nopeuksiin vaatii häijysti voimaa. Mitä enemmän voimaa on, sitä aiemmin voi aloittaa kiihdytyksen ja ylläpitää sitä tai jopa nostaa kiihtyvyyden määrää loppua kohden. Ja saavuttaen suureman nopeuden. Tietysti tekniikan ja ajoituksen, eli Villen mainitsema rytmitaju ainakin osin pelaa suurta roolia tässä. En usko, että lihasvoimasta on haittaa heitolle, päinvastoin. Kun pyörähdyksestä takaa eteen tulee paljon tehoja, jalat ja keskiruumis ovat isossa asemassa ja ainakin niiden pitää olla kunnossa. Kun kysessä on vipuvarsi ja se varmaan selittää osaltaan junnujen pitkiä heittoja. Kun oikealle tekniikalla pyörähdys moninkertaistaa tehon verrattuna sihen, mitä Scott Stokely kutsuu sanalla rexing. Eli kyynärpäät kainalossa heittäminen. Munamies ei taida pitkälle heittää