AMA kirjoitti:Olisi hienoa nähdä reippaasti hidastettua videokuvaa läheltä siitä, mitä tapahtuu aivan heiton loppuvaiheessa. Siis siinä kun ranne suoristuu, käsi pysähtyy ja kiekko pyörähtää sormien ympäri. Itse veikkaan, että suurin osa kierteestä tulee, kun käsi on jo ojentunut eikä liiku vaan pikemminkin jarruttaa kiekon toista reunaa, jolloin kiekko pyörähtää sormien ympäri ja lopulta repäisee itsensä irti. Tällöin kiekon vauhti ei enää voisi kasvaa, vaan se hidastuisi tuossa kierteen tuottamisen aikana (mikä toisaalta olisi varsin loogista).
Alhaaltapäin kuvatusta videosta näkisi hienosti mitä siinä oikeasti tapahtuu ja lähteekö kiekko jo osittain pyörähtämään vaikkapa siinä ranteen suoristumisessa. Onko sulla JR ollu mitään tommosia videokokeiluja? Saattaisi onnistua, jos kameran asettaisi maahan ylösalaisin heittoviivan tuntumaan ja valaisisi kättä alhaaltapäin jollain lisävalolla, ni saisi riittävän lyhkäsen suljinajan pysäyttämään liikkeenkin.
Mun pitää kaivella muistia ja arkistoita, mutta lupasin juuri tänään tehdä samanlaista videota sitten, kun olosuhteet sallivat. Nyt on liian kylmää viedä kamera ulos, vaikka valoa piisaakin. Sisällä tahtoo olla liian pimeää ja Otahallissa valojen synkronisointi liian lähelle kameran frame ratea teki kuvasta vilkuttavaa, kun viime talvena kuvasin monsteria alaviistosta ja muistakin kulmista. Valitettavasti Otahallin valaistus oli liian himmeä heittopaikalla, joten yksityiskohtia on vaikeaa nähdä. Siksi on tarvetta tehdä parempi video. Voyager editoi kokeeksi jonkun heiton yrittäen vähentää vilkutusta yläviistosta kuvatussa heitossa, mutta kuvaan tuli uusia ongelmia. Sekin pakottaa tekemään uuden kuvauksen. Lisäksi monsterilla oli läpinäkymättömiä kiekkoja. Tälläisessä kuvauksessa on hyötyä siitä, että myös peukalon näkee kiekon läpi. Tälläinen video tulee varmasti jossain vaiheessa, mutten uskalla sanoa mitään aikataulusta, kun missään tietämässäni sisätilassa, jossa voi heittää (harvassa) ei taida olla valoja tarpeeksi ja välkytys voi olla ongelma sekä sisäänpääsy ja henkilökunta on ongelma täällä päin. Kisahallissa esimekriksi taitaa henkilökunta olla enemmän sekaisin dopingista kuin asiakkaat. Ja valojen riittävyydestä en tiedä, mutta tokihan jotain fikkaria voisi yrittää virittää.
AMA kirjoittaa tuossa kai heitosta, jossa ranne taittuu taakse kyynärpään oikaisusta alkaen tai hieman sitä ennen. Discraftin videossa More Distance Now Marty Peters sanoo, ettei ranne saisi taittua taakse, vaan sitä pitää vastustaa. Ymmärtääkseni viimeistään silloin, kun kyynärpää suoristetaan. Taka-ajatuksena on kai se, että kun kyynärpää suoristuu ja käsi siirtyy oikealle olkapäästä alkaen sen sijaan, että jatkaisi liikkumista takaa eteen repien nivelet, rannetta käännetään lihasvoimin oikealle neutraalista ja sitten vasta lyödään jarrut päälle. Käsi ei pysähdy heti paikalleen, mutta tällöin syntyy nopeus- ja liikesuuntaero käden ja kiekon välille, mikä tekee jengaa. Kun jalat, lantio ja hartiat kääntyvät oikealle, käsikin liikkuu sivulle ja taakse yhtäaikaisesti, kun kiekko pyörähtää etusormen ja peukalon välissä. Camilla Jernberg on hyvä vakoilukohde käden olkapäästä oikealle liikuttamisessa. Hänellä se on erittäin helposti havaittavaa.
En siis usko, että käsi pysähtyisi täysin paikalleen kolmessa akselissa ollenkaan kyynärpään suoristuttua ja sitten kiekko kierähtäisi liikkeen jatkuvuuden lain mukaan staattisista sormista eteenpäin. Käsi ja sormet liikkuvat, mutta eri suuntaan kuin kiekko. Ja se on hyvä juttu juuri siksi, ettei kiekkoa pelkästään jarruteta yhdeltä puolelta. Vaan, kun sormet ja niiden takana pyörivä koko ruumis kääntävät kiekkoa ulkoreunan läheisyydestä kiinni pitäen esim. kello kolmesta kello puoli kuuteen aktiivisesti, sormet eivät vain vastusta kiekon takaa eteen liikettä, vaan lisäävät kierrosnopeutta ja kun osa luodusta liike-energiasta siirtyy kiekon liikuttamiseen vähentäen likutettavan massan määrää, kiekko itse asiassa hyppää eteenpäin suuremmalla nopeudella, kun energian määrästä kaikki ei kuitenkaan siirry ruumin kääntymiseen. Bradley Walker kutsui tätä ilmiötä sanalla jump snap videoissaan. Kannattaa katsoa hänen videoitaan Youtubesta kanavalta Citysmasher1 siellä on hidastuskuvaakin.
Jos muistan oikein omista hidastusheitoistani, kiekko pyörähtää kiinni kämmenestä irtoamiseen niin nopeasti minulla, että ei se käsi kovin monta astetta ehdi koko prosessin aikana liikkua. Siihen voi ehkä vaikuttaa sillä, miten kovaa puristaa kiekon rimmiä kämmenpohjaa vasten. Asiaa olisi oikeastaan tutkittava. Hmm... Taas lisää pään menoa itselleni projektilistaan
Tästä voi tulla vielä kivaa, siitä voi olla jotain opittavaa. Nice. Tosin silloin, kun olen viimeksi kuvannut itseäni suurnopeusvideolle, en ollut vielä löysännyt tarpeeksi sormiani, jotta kiekko pääsi kunnolla pyörähtämään kämmenpohjasta ohi sormien kohti kohdetta. Siksikin tässä onkin kivaa nähdä, miltä mun heitto näyttää nyt. Hitsi kun rupesi houkuttamaan. Pitäisköhän ottaa suurnopeuskamerakin mukaan Dutch Openiin? Lisäpainoa argh.
Onko kenelläkään tietoa sisätiloista Helsingissä, missä ei olisi loisteputkivalaisua ja voisi heittää sekä kuvata, mikä vaatii kirkkaita valoja suurnopeuskameraa ajatellen?
Palataan asiaan viimeistään sitten, kun ulkona ei ole näin kylmä ja kamera voisi kestää. Pitääpä katsoa manuaalista suositeltu alarajalämpötila kameralle.
