keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Tarvittavat välineet näiden videoiden hyödyn saamiseen: VLC, Media Player Classic tai joku muu videon katsomisohjelma, joka osaa näyttää seuraavan kuvan näppäimen painalluksella. Mittanauha, ja laskin, jos ei päässä laske kiekon nopeutta ja kierroslukua.

Näistä videoista pitäisi olla apua muillekin kuin AMAlle. Tulin juuri töistä yön yli siellä riekuttuani, joten en lähde mittailemaan lähtö- ja kierrosnopeuksia kiekosta vielä. Hitto, kun muisti pätkii, sillä Kari taisi tempaista jotiakin vetoja vauhdeista alhaalta ylös kuvatessakin. Se tosi hyvä oli kyllä mielestäni paikaltaan heitetty. Porukka ei ehkä vielä ole hahmottanut, mikä näissä videoissa on vänkää, joten valotan sen verran, että jos katsotte Karia takaa vasemmalta alaviistosta otetusta videosta kuva kuvalta, niin näette helposti, miten kiekko lähtee kämmenestä ja pyörähtää etusormen ja peukalon kärjen ympäri. Siis snapin se osa, mikä erottaa pojat miehistä hyvin suurelta osin heittopituuksilta.

Eli mä olen poikaosastossa, kun Wizardilla kahden sormen otteella sain aikaan täydellisen mallisuorituksen slip gripistä Pertskules, kun painoilla varustettu lötä tuntui kätevältä treenivälineeltä sormivoimille verrattuna tavan kiekkoon ja Villen painolevyihin. Kun yritin viskoa painolevyjä ja painotettua kiekkoa, sain aikaan oikein mallikkaita lipeämisiä kahden sormen otteella. Muuten kiva, mutta olen saanut parhaat keskiarvopituuteni juuri kahden sormen otteella, kun saan lisäliikkuvuutta lihaksiin, jänteisiin, sormiin ja kiekkoon löysin lihaksin noin. No ei auttanut ja oli pakko palata neljän sormen power gripiin ja lötän lipeaminen myöhästyi mun tyypilliseen ajankohtaan, eli kiekko ei kauheasti pyöri ympäri peukalon ja etusormen grrr. Ja mitä mielenkiintoa siitä on suurelle heittävälle yleisölle? Se, että jos mä saan kiekon pyörimään sormien päiden ympäri vain hitailla alkuvauhdeilla ja tarvitsen sikana lisätehoa näppeihin, ehkäpä muutkin alle 125 m matalana suoralla viivalla heittävät pääsisivät lähemmäs käpän pituuksia puristusvoimatreenillä, mun peukaloni haisee tuossa suhteessa. Miksi voi joku kysyä olisi puristusvoimasta iloa? Esimerkiksi Öystein Carlsenin 180 m Teebirdillä heittäneen heittäjän mittaustuloksien perusteella. Kiekon nopeus ja kierrosluvut nousevat aika erkkiperkeleesti juuri sillloin, kun kiekko pyörähtää peukalon ja etusormen päiden ympäri, kuten käpä näytti vauhdeilla juostun heiton aikana. Siis alaviistosta takavasemmalta kuvatussa videossa. Merkitys on siinä, että mä heitän 10 m päässä olevaan mittauspisteeseen 92 kilsaa tunnissa ja en tiedä, miten Käpän tutkaan on heitetty, mutta tulokset ovat muilta aiemmin tässä ketjussa. Ei ole ihme, että nopeammin heittävät saavat kiekot pidemmälle. Ja ne, joilla ei kiekko lipeä etuajassa näpeistä kovilla vauhdeilla juostessakaan heittävät selvästi nopeammin kuin mä. Eli jos kiinnostaa heittää ilmateitse ilman maksimipituuslinjoja ja tuulta yli 125 m nykykiekoilla, kannattaa tutkia puristustaan. Mä en ollut tunnon perusteella varma siitä, lipeääkö kiekko etuajassa juostuissa heitoissani kahden sormen otteella. Joten ehkä suuri yleisökään ei tunne lipeämistä heiton lopussa.

Näiden videoiden tekninen näppäryys on siinä, että nuo pienemmät videot näyttävät yksityiskohtaisesti, miten kiekko liikkuu, eli se mitä AMA tilasi. Se hieman isompi versio 210 kuvaa sekunnissa ei valitettavasti ole yhtä hyvä kuin 40 kuvaa sekunnissa kiekon lähtönopeuden ja kierrosnopeuden määrittämiseen, mutta menettelee paremman puutteessa, älkää edes naurattako vertauksella HD videoihin. Alhaalta ylös kuvaten täytyy ajan kanssa tehdä parempi versio, kun kameran etäisyys Karin käteen on liian pieni. Pitää löytää parempi paikka, sillä tämä kuvatun alueen pituus on liian pieni juostun heiton kuvaukseen. On ihan tuuria, osuuko käsi ja kiekon irrotus sekä mittauksia varten riittävän pitkä lento kuvaan. Lähtökohtaisesti ei osu. Siksi Karin heitot alhaalta ylös kuvaten ovat paikaltaan heitettyjä. Vain toi taka-alaviistovideo on vauhdista otettu ja mä en edes ala laskemaan sitä nopeutta, kun kuvakulma ei ole lähelläkään 90 astetta heittosuunnasta. AMA: Ei muuten ole edes alhaalta ylös kuvattuja noi lahaalta ylös kuvatut. Se on lähes pystysuoraa, mutta kameran muoto jätti kameran nojaamaan silmämääräisesti arvioiden 3-5 astetta kohti kuvan alareunaa. En luota matikkataitoihini korjata kameran optiikan ja kiekon eri videon osissa olevaa heittoa. Siksi mun arpomiseni ovat vain hihasta ravistettuja noin arvoja. Vaikka Finnish Open 2010 tutkatulokset ovatkin samassa kokoluokassa videoista itsestäni mittaamistani lähtönopeuksista. Mittavirhe on tosin noissa ollut kai pienempi, kun noi videot on otettu kauempaa sivulta.

Siksi haluaisin nähdä muidenkin mittauksia kiekon lähtönopeudesta ja jengan määrästä. Jengan pitäisi olla helpompaa saada kohdalleen kuin nopeuden. Kuvasta mitattu lähtönopeus antaa vertailukohtaa Käpän tutkan lukemille, jotka kuulemma muuttuivat tutkan korkeuden muutosten mukana.

Lähtönopeuden laskemisen avuksi: Kiekot kuvissa ovat 21,2 cm halkaisijaltaan.

En muista koskaan nähneeni noin selvää ja yksityiskohtaista videota kiekon pyörähtemisestä sormenpäiden ympäri kuin Käpä takaviistosta alhaalta. Alhaalta ylös on ok myös. Suuresta frame ratesta on se etu, että tavan 25 tai 30 kuvaa sekunnissa videoissa kahden peräkkäisen kuvan välissä kiekko liikkuu kymmeniä senttejä aj silloin ei näe, miten kiekko pyörähtää sormien ympäri. 420 kuvaa sekunnissa kuvien välinen kiekon liike on vain senteissä mitattavaa ja vähissä sellaisissa.

Jaani kirjoitti:Eipä tuosta saanut selvää, että mitä heiton aikana tapahtuu, varsinkin Käpän heitot menivät ihan ohi.

Beg to differ. Katsotaan, mitä tuloksia porukka saa mittauksista aikaan.

Pirkkahallissa oli tilaa heittää pidempää heittoa, joten pari tomahawkia haukuttavaksi. http://www.youtube.com/watch?v=YcT24ziStNo

Ensimmäisessä heitto ylös, toisessa matalampaa. Heittopaikasta takaverkkoon on hieman reilu 90m.
Jälkimmäinen videon heitoista olisi varmaankin lentänyt hieman reilut 100m, kun osui verkkoon vielä kohtalaisen korkealla.

Minä mitään tomasta tiedä, joten kysyn mieluummin kuin kerron. Jälkimmäisessä heitossa ristiaskel menee sivuun alkuperäiseltä linjalta ja saatto vielä enemmän. Käden veto menee toiseen suuntaan kuin jalkojen kääntyminen. Eikö tuollainen eri suuntiin liike syö tehoja? Tarvitseeko heittämäsi kiekko jonkinlaista apua ympäri kääntymiseen? Minusta näytti siltä, että kiekko meni myötäpäivään pystystä vähän ennen irrotamista ja irrotushetkellä kiekko nousi pystysuoraksi.

Nyt täytyy sanoa, että en ymmärtänyt yhtäkään kysymystä. En silti juuri mitään tiedä upsin tekniikasta, joten varmaan sen takia en osaa vastatakaan.

tapanote: ihan hyvää meininkiä heitoissa ja eteenpäin menoa ja voi tollakin tekniikalla heittää pitkälle,kuhan vaan heittää ja treenaa paljon.edelleen samaa virhettä niinkuin aiemminkin sanoin,eli lopussa heitto tavallaan pyörähtää.kroppa taittuu vasemmalle ja käsi lähtee hieman sivusta oikealta.voimat hieman eri suuntiin tosiaan menee.vasen jalkaterä kääntyy lopussa foremaisesti saatossa,keihäänheitossa vasen jalka ei käänny minnekään vaan menee varpaitteen yli suoraan loppusaatto.silloin voima menee myös suoraan eteenpäin.sitten myöskään et käytä olkapäätä kovinkaan paljon heitossa,mutta eipä sitä paljon muut kuin keihäänheittotaustat omaavat osaakkaan käyttää hyödyksi.jos frisbee ois paljon painavampi,niin noi virheet rokottais pituudesta paljon,mut kun kyseessä näin kevyt väline,niin se ei ole niin ratkaisevaa.katse kannaattaa pitää myös edessä ja kiekossa mahdollisuuksien mukaan koko ajan,niin silloin kiekkokin tippuu sinne helpommin minne yrittää.myöskin toi tekniikkajuttu riippuu vähän mitä hakee upsissa.ennätyspituutta vaiko normaalia pitkää hallittua golfdraivia.mä ainakin lähinnä golfdraivia.silloin en myöskään tosiaan tukijalkaa laita pönkkäjalkana vaan tavallaan meen sen yli jalka hieman joustaen.silloin tarkkuus ja kontrolli säilyy paremmin heitossa.

monster kirjoitti:tapanote: ihan hyvää meininkiä heitoissa ja eteenpäin menoa ja voi tollakin tekniikalla heittää pitkälle,kuhan vaan heittää ja treenaa paljon.edelleen samaa virhettä niinkuin aiemminkin sanoin,eli lopussa heitto tavallaan pyörähtää.kroppa taittuu vasemmalle ja käsi lähtee hieman sivusta oikealta.voimat hieman eri suuntiin tosiaan menee.vasen jalkaterä kääntyy lopussa foremaisesti saatossa,keihäänheitossa vasen jalka ei käänny minnekään vaan menee varpaitteen yli suoraan loppusaatto.silloin voima menee myös suoraan eteenpäin.sitten myöskään et käytä olkapäätä kovinkaan paljon heitossa,mutta eipä sitä paljon muut kuin keihäänheittotaustat omaavat osaakkaan käyttää hyödyksi.jos frisbee ois paljon painavampi,niin noi virheet rokottais pituudesta paljon,mut kun kyseessä näin kevyt väline,niin se ei ole niin ratkaisevaa.katse kannaattaa pitää myös edessä ja kiekossa mahdollisuuksien mukaan koko ajan,niin silloin kiekkokin tippuu sinne helpommin minne yrittää.myöskin toi tekniikkajuttu riippuu vähän mitä hakee upsissa.ennätyspituutta vaiko normaalia pitkää hallittua golfdraivia.mä ainakin lähinnä golfdraivia.silloin en myöskään tosiaan tukijalkaa laita pönkkäjalkana vaan tavallaan meen sen yli jalka hieman joustaen.silloin tarkkuus ja kontrolli säilyy paremmin heitossa.

Okei, nyt tajuan mistä oli kyse. Ja joo, olen sitä vasemmalle nojaamista saanut vähennettyä harjoituksissa jo jonkun verran. Tässä heitin ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen kovempaa, ja näyttää tulevan virheitä taas enemmän.
Tossa oli lähinnä tarkoitus vaan heittää muutama kovempaa oikein muutaman askeleen vauhdilla, että näkisi jotain suuntaa (no kehitystä ei juuri ollut).

Olkapään kautta heitin enemmän aiemmin, mutta se tuntuu rokottavan tarkkuutta aika paljon, joten heitto on siirtynyt enemmän kyynärpäälle. Käden lähteminen liikaa oikelta taitaa olla se syy, miksi kiekko lähtee usein pystyssä, eikä klo 10-11:ssä.

Varsinaista pituusheittotekniikkaa en ole oikein koskaan edes miettinyt (jos nyt golfheittoakaan). Varsinaista pönkkää en osaa tehdä, eikä jaloissa varmaan voimakaan riittäisi, eikä se ilman piikkareita varmaan onnistuisikaan. Eikä se golfissa varmaan nyt kannatakaan. Sinänsä olisi kiva nähdä mihin asti saisi lentämään jos tekniikan saisi suurin piirtein kohdalleen.

Kiitos JR, juuri tuollaisia videoita tarkoitin. Harmi, ettei noista saa ihan selvää siitä, mitä sormille tapahtuu tuossa kiekon irrotessa. Sen tuosta kuitenkin näkee, että kiekon irtoamishetki on itseasiassa aikasemmin kuin mitä ite oon aatellu. Toisaalta melko loogisessa paikkaa, jotta kiekko oikeasti lentäisi suoraan. Olikos nuo onnistuneimmat nyt kuvattu 210 kuvaa sekunnissa?

Tumpsin kanssa viriteltiin viime viiikon loppupuolella myös jonkinmoinen kuvauspaikka Pirkkahalliin raksahalogeeneilla ja digijärkkärillä, mutta sen mitä videokuvan tarkkuudessa voitti, hävisi kyllä siihen, että ei pysty kuvaamaan yli 60fps. 1/2000s suljinaikakaan ei aivan täysin pysäytä kiekkoa ja lyhyempiä aikoja ei noilla valoilla oikein enää saanut. Tai olisi saanut, mutta kuva olisi mennyt jo turhan tummaksi.

Pitäis keksiä joku kaukaa haettu myytti liittyen frisbeenheittoon ja laittaa Myytinmurtajat asialle. Niillä on aika hyvä kamerakalusto näihin hidastuksiin. Ja räjähdyksiä.

Jaani kirjoitti:Pitäis keksiä joku kaukaa haettu myytti liittyen frisbeenheittoon ja laittaa Myytinmurtajat asialle. Niillä on aika hyvä kamerakalusto näihin hidastuksiin. Ja räjähdyksiä.

ameriikkalaiset internetsoturit on pommittanu niitä ja time machinea vuosikausia asian tiimoilta - mutta ainakin toistaiseksi turhaan.

Talin 2009 kahden kuvakulman hidastusvideo oli yksi yrityksistä saada Time Warpiin fribajakso tai edes segmentti. Ei ole tainnut mennä läpi.

AMA, parempaankin pitäisi pystyä paremmassa valossa, mutta se vaatii kesää ja ulkona kuvausta sekä jotain paikkaa, missä saadaan enemmän etäisyyttä kameran ja kiekon väliin. Lisävaloa nopeamman suljinajan saamiseksi ja etäisyyttä siihen, että voisi yrittää mittailla, montako astetta käsi liikkuu oikealle eri heittäjillä lähtien kiekon irtomaisesta kämmnestä kiekon irtoamiseen sormista välillä. Siitä voisi yrittää arpoa, kuinka kiekko kiihtyy suhteessa käteen ja kuinka paljon sormenpäiden ympäri pyörähdys jarruttaa kiekkoa yhdeltä puolelta, jos edes jarruttaa. Karilla sormenpäät eivät liikkuneet kovin paljon kiekon reunaa pitkin, joten tuossa heitossa tosiaan oli kyseessä melko dominoivalta osalta kiekon yhden reunan jarrutus. Mutta se olisikin mielenkiintoista mitata, että kuinka paljon kiekon keskikohta muuttaa nopeuttaan ja mihin suuntaan. Valitettavasti resoluutio tuo ongelmia ja frame rate myös. Kun tuo 210 kuvaa sekunnissa isomman resoluution video on rajatapaus kiekon pyörähtämisen ja sormien irtoamisen näkemiseen kunnon valaistuksella, se paremmin eroja näyttävä 420 kuvaa sekunnissa menee liian epäselväksi.

Multa puuttuu astekulma, en tiedä, mihin se on kadonnut. Luulen, että ajan kanssa hyvässä valossa tarpeeksi monta otosta ottamalla voisi saada aikaan videon, josta näkee jokaisen yksittäisen sormen irtoamisen kiekosta.

Noista videoista näkee resoluutiosta, kumpi frame rate on käytössä. Kari takaa alaviistosta on 420 kuvaa sekunnissa ja muut 210 kuvaa sekunnissa isommalla resoluutiolla. Mun kamerallani resoluutio muuttuu automaattisesti frame raten mukana. Video playereistä monilla näkee mediatiedoista resoluution ja frame raten. Muistaakseni mun kamera tekee 210 kuvaa sekunnissa reso on 480x360. Kahdeksansataa jotain kuvaa sekunnissa vaakaresoluutio on vain 96 juovaa, joten siitä vasta onkin vaikeaa nähdä yksityiskohtia.

Mulla on 600 watin lamppu, mutta sähköt on ongelma ja en tiedä, riittääkö tuo valomäärä. Luulisin, että riittää, mutta mistä sähkö ja heittopaikka yhdessä?

Jos katsotte sitä karitosihyvä videota, Mun Leopardin pohjassa on epäselvä tumma läiskä. En tiedä, onko se kiekon pohjassa oleva EAN kooditarra, vai kiekon stamp. Siitä voi laskea, montako kuvaa 210 kuvaa sekunnissa menee siihen, että kiekko pyörähtää koko kierroksen. Tai jos kuvassa ei ole tarpeeksi tilaa, voi käyttää osaa täydestä kierroksesta. Ja toki se aikaisin video näyttää paljon enemmän lennosta. Jos ottaa mittatarkkuuden ja kameran lievän kallsituksen alakulmaa kohden verrattuna pystysuoraan kuvaukseen, saa kiekon halkaisijalla 21,2 cm ja tiedolla, että joka kuvan väli kestää 1/210 sekuntia laskettua Karin paikaltaan tehdyn heiton lähtönopeuden. Se ei ole suoraan verrannollinen Karin tutkan tuloksiin ennen kuin tutkaan heitetään paikaltaan toisella tai samalla 171 gramman Champion Leopardilla.

Jaanilla on hyvä idea

Mielenkiintoinen havainto itsestäni tuossa sessiossa. Ensin disclaimer. En todellakaan voi luottaa omiin tuntemuksiini sen arvioinnissa, että pyörähtääkö kiekko sormien ympäri vai ei. Minusta vaikutti koko ajan, etten pystynyt kiihdyttämään kädellä tarpeeksi myöhään. Se on taito ja minulle hankalasti hankittu hitaasti ja tuskalla ja kun olen siirtynyt viime vuoden alussa aiempaan kiihdytykseen, olen näköjään menettänyt myöhään kiihdyttämisen taidon tai en ainakaan saa sitä päälle joka kerta edes yrittämällä. Paras, mihin pystyin, oli hiipiä hitaasti ja siitä sain toistettavasti kiihdytyksen alkamaan oikean kyljen kohdalta, en hetkeäkään myöhemmin. Käytin Wizardia, Leopardia ja Nukea.

Havaintoni oli, etten millään pystynyt onnistuneesta (alkoi selvästi ennen kiekon lipeämistä kädestä) etusormen ja peukalon puristuksesta huolimatta saamaan kiekkoja kiertymään sormenpäiden ympäri. Argh. Mä olen vuoden treenannut sormivoimia, joten lisätarvetta tuli selvästi. Viime ja edellisvuonna Spike ja Destroyer menivät silminnähden ja etusormeen sormenjäljen kohdalle painauman jättäen sormenpäiden ympäri pyörähtäen. Tällöin kiekot näyttivät silmämääräisesti heiton aikana irtoavan sormista, kun kiekot olivat kello 5 kohdalla. Tässä sessiossa lipeämiset tapahtuivat kello 1 kohdalla. HIrveä tappio jengassa ja luultavasti myös nopeudessa

Kuulemma keskimatkan kiekoista on helpointa saada aikaan sormenpäiden ympäri pyörähdys. Minulla on pieni käsi ja lyhyet sormet. Se voi vaikuttaa siihen, että mulla on vaikeuksia korkeiden ja leveäsiipisten kiekkojen kiinni pitämisessä. Ei liene ihme tällä taustalla, että mulle oli helpompaa saada Buzzz lopettamaan flippaus täysvoimadraiveilla kuin Roc. Buzzzz on matalampi ja beadin puute auttaa töpösormiani pitämään kiinni paremmin. Rocin saan olemaan kippaamatta, kun käytän vielä lipeävämpää otetta ja menetän pituutta. Olen kuullut monista lähteistä, ettei midareita välttämättä tarvitsekaan heittää power gripillä repäisevällä sormista irtoamisella ja että lipeäminen suoralla linjalla kohti kohdettta on kontrollin kannalta hyvä idea. EI INNOSTA!!!! Haluan oppia heittämään toistettavalla sormien ympäri pyörähdyksellä joka kerta joka kiekolla. Lisäpituus kontrollilla midareihin tiputtaa scoreja. Opittavaa riittää. Se on toisaalta hyvä juttu, että opittavaa riittää, mutta huono, kun olen siirtymässä uhkaavasti kohti ikämiessarjoja ja nopeuteni varmaan putoaa joka vuosi. Mun pisin Roc heittoni on aika töpö noin 94 m ja se on lähes sama kuin pisimmät putteridraivini ja Buzzz ei ole kovin paljon pidempi. Jään siis selvästi näilläkin jälkeen monista. Siitä syystä olen ostanut nipun tweener kiekkoja testattavaksi, että saisin edes suhteellisen vähän feidaavalla kiekolla sadan metrin päälle muutenkin kuin täysin lämmettyäni sarjatulella kenttätreenissä heittäessäni. Kenttäpituus on aika hyödytöntä verrattuna kisapituuksiin. En voi suunnitella Buzzzzilla toistettavaa 90 m heittoa muuten kuin kunnon vauhdeilla ja sillä varauksella, että jos jää lyhyeksi, putti voi pelastaa tilanteen. Eli on tosi iso askel otettavana vielä mulla.

Mun on pakko katsoa, miten käy lipeämiselle, toistetavuudelle, pituudella ja tarkkuudelle, kun opin uudestaan kiihdyttämään kädellä myöhemmin. Spike on matala ja lyhytsiipinen, joten se olisi hyvä lähtökohta otteen helpottamiselle, mutta lopulta on vain pakko saada lisää ruista ranteeseen ja sormiin. Sillä onhan sitä pystyttävä manipuloimaan heittoa eri kiihdytysajankohtien suhteen. Ja niinäkin päivinä, jolloin ei saa ruumista tottelemaan ja kättä kiihdyttämään niin myöhään, ettei kiekko lipeä. Silloinkin on vaarana se, että tehoja joutuu pidättelemään pituutta rajaavasti. Onneksi sain vinkin lajinomaiseen sormivoimien treenaukseen, joten treenistä tulee paljon mukavampaa ja siksi helpompaa tehdä

Jiiärrä, vaikka vannotkin tuollaisen jatkuvan tekniikan hiomisen ja muuttelun nimeen, niin me kilpapelaajat emme voi ihan samanlailla treenata. Kun kokoajan veivaa eri kiihdytysmatkojen ja sormipuristusten kesken ja miettii kantapään astekulman eri vivahteita, voi heitosta kadota ns. "big picture". Jos olisit aikeissa kilpailla frisbeegolfissa ensi kesänä, niin enää en toisi treeneihin mitään uutta, vaan keskittyisin hiomaan tämän hetkisiä ideoita heittokuntoon, jotta kesällä homma olisi varma. Tietysti voisi pitää parin vuoden treenitauon ja sillä lailla ajaa uusia ideoita heittoon, mutta enpä usko, että peli siitä paranisi juurikaan. Päinvastoin, kisakunto voisi jopa hävitä.

Itse luulen löytäneeni tämän hetkisen, ihan toimivan draivin tässä talven aikana ja vaikka jotain uutta voisikin ajaa sisään, ei se varmasti enää tässä vaiheessa kevättä kannata, sillä kisathan ovat jo oven takana. Tämä vain siksi, että uskon monien pelaajien ajattelevan saman suuntaisesti; ei ole varaa tehdä liikaa muutoksia liian nopeasti, eikä toisaalta aikaa treenata täysin uuttakaan. Vanhaakin voi hioa täydellisyyttä tavoitellen.

Kvasi-tieteellisessä mielessähän nämä jutut ovat ihan mainioita.

Mä allekirjoitan ehdottomasti sen, että kisatuloksia ajatellen pitää saada tekniikka toimivaksi ja toistettavaksi sekä tarkaksi ennen kauden ensimmäistä kisaa. Myös luottamus omaan tekniikkansa osaamisen on löydyttävä. Toisaalta on hyvä tietää, mikä toimii ja mikä ei. On hyvä pystyä tunnistamaan pieleen menneestä heitosta virheet ja välttämään ne jatkossa, siksi tekniikkatreenaus ja eri versioiden kokeilu on kuin rahan laittamista pankkiin. Vaikka silläkin on hintansa, kun aikaa voi käyttä olemassaolevan tekniikan hiomiseen.

Minusta tekniikan hiomisen voi lopettaa vasta sitten, kun uskoo tekniikkansa olevan riittävän hyvä siihen, että vain fysiikkaa ja pelipäätä kehittämällä voi saada aikaan tulosparannuksia. Videon todistamana mulla on vielä pitkä matka siihen, että tekniikkani ei olisi parannettavissa. Ja siihen tarvitsen ainakin voimien parannusta näppeihin. Ja toivottavasti selkä ja nilkka paranevat, koska viimeksi monsterin vinkein riehuneena sain selän vihlomaan ja nikamat rutisemaan sekä nilkan turvoksiin. Eli oli ihan hiton hyvä treeni, mutta paikat ei vain kestä noita toistomääriä noilla vastuksilla. Jalka taittui nilkan alle lötköllä sisäkengälläni koko ajan, kun yritin vajaavauhtisella ristiaskeleella kantapäällä pyörähdystä yäk. Pisti kovan epäilyn ensi kauden kilpailukyvylleni, kun en ehkä pysty vielä muuttamaan tekniikkaani haluamaani suuntaan.

Kisakunto vaatii säännöllistä toistoa treeneihin. Ja pieniä muutoksia maksimissaan tekniikkaan tai sitten pitää ottaa haitat hyötyjen mukana ja varautua laskeneeseen suoritustasoon. Kunnes uusi tekniikka on hanskattu, jos se edes tuo parannuksia. Ei ole takeita paranuksista, joten on vain valittava sellainen kehityskohde, joka vaikuttaa hyödylliseltä ja katsottava, saako siitä etua, kun tarpeeksi treenaa, että uuden tavan oppii hyvin. Vanhan tekniikan läpikotaisin osaamisen etu on se, että jos sitä ei täysin hylkää, vaan pitää taitoa yllä, siihen voi palata ilman haittoja, vaikka olisikin treenannut uusia juttuja.

Sun ois jiiärrä pitänyt heittää heittää myös vasurilla niitä mun pikkukiekkoja,
niin oisit saanut selän nikamat takas järjestykseen:)

oppiskohan videoilta yhtään peli-iloa ja rentoutta