Täällä tuli paljon hyviä kommentteja viimeiseen viestiini. AMA treenilinkki on ihan helmi ja kenestä tahansa tulee noiden mimmien kanssan pituusheiton maailmanmestari
Mä allekirjoitan täysin rentouden tarpeen. Ja olen pyrkinyt siihen myöhäisellä kiihdytyksellä, jossa yritän saada kakkuni ja syödä sen
Mä siis tosiaan pyrin pitämään itseni niin löysänä kuin mahdollista niin myöhään kuin mahdollista ja pyrin välttämään heiton alusta kovaa kiihdytystä kuin ruttoa. Tällä hetkellä on pakko kokeilla rajun loppukiihdytyksen vähentämistä. Sen adoptoin, kun sain luultavasti huonosta otteesta johtuvaa Rocin ja Teebirdin kippausta vähennettyä aikanaan ja hieman pidempiä pituuksia. Kaksi sormea kiekon siällä alapuolella. Powergrip kippasi vielä enemmän.
monster: Mä en yritä kiihdyttää kovaa aluksi taakse vedon takimmaisesta pisteestä, koska kiihdytystä tulee automaattisesti täysin rennoin lihaksin, kun jalat kääntävät ruumista ja tulee painonsiirto. Täysin rennoin lihaksin minulle tarkoittaa haukottelun jälkeistä tilaa lisättynä vain niin vähellä lihasjäykkyydellä, että en kaadu tai menetä oikeita liikeratoja. Mikä heiton alussa on tosi löysää lihaksistosta. Yritystä lihaksista tulee vasta kiekon irtoamista edeltävän noin 40 cm matkalla. Paitsi kovimmissa pituusyrityksissä, jotka eivät ole oikein golfia, vaan fysiikkatreeniä. Silloin yritän viimeisillä askeleilla kiihdyttää tosi kovaa ja siinäkin pitää välttää painonnostojäykkyyttä jaloissa. Jäykkä lihas jarruttaa usien (ellei aina) nopeutta. Mä olen kuvannut oikealta ja takaa. Ylhäältä on helpompi kuvata kuin alhaalta ja yläviistokin toimii. Ylhäältä kuvaus näyttää parhaiten tekniikan, jos ei jotenkin pysty keplottelemaan itseään tarpeeksi kauas kameran yläpuolelle. Kovan kiihdytyksen ajoitus ei todellakaan ole helppoa ja mitä myöhempään yrittää, sitä vaikeampaa se on. Viimeksi ei onnistunut kunnolla. Olin taidossa ottanut takapakkia.
On hyvin mahdollista, että mun loppurepäisyni teho on niin kova, ettei sormivoimani vain etu- ja keskisormella riitä kiekon pyöräytykseen. Jos kenelläkään riittää. Joten vielä on testaamatta, oliko lopussa kiihdyttäminen tehon tuoton lisäämiseksi ja kiekon sormista puhtaammin irrottaminen virheellinen päätelmä. Testi pitää tehdä. Milloin se onnistuu, on toinen juttu, kun duunista johtuen, kolhut paranevat hitaasti. Sormi ei ole ainoa juikiva paikka, vaikka en ole heittänyt kuin kahdessa sessiossa kuukauden sisään. Eli sairaslomia lukuunottamatta pisin tauko urallani
Liikaa töitä palkalla ja videoiden kanssa.
AMA kun me emme voi vaihtaa silmiä ja aivoja emme voi kuin sopia olevamme eri mieltä. Kun minusta Barry selvästi tietää, mistä puhuu, kun hän demonstroi oikein korostetusti herky jerky (sinun sanoin häslääminen) heitossa maksimaalisen aikaisen ja nopeasti alussa kiihdyttävän repäisyn. Mikä ei minulla ole toiminut tehon tuoton, eikä pituuden saamisen eikä tarkkuuden suhteen. Minun silmääni Barryn kahden heiton ero on kuin yö ja päivä. Mun on pakko ottaa uusintatestiin sen tasaisesti kiihdyttävän heiton versio, kun sillä on paremmat mahikset treenata oikeaoppisempaa tekniikkaa, eli kiekon sormenpäiden ympäri pyöräyttämistä. Minulla on eri tekniikoita ja mun kontrolliheitot pyrkivät siihen sähläämättömään heittoon rajatuin pituuksin. Välimallini on aika lailla sama kuin sulla oli Scandinavian Openissa, mutta pidemmällä vikalla askeleella ja vain lähinnä fysiikkatreenaukseen käyttämäni maksimigolfpituustekniikka on sitä hillitöntä ryntäysnopeutta. Toki välillä yritän elvistellä sillä kierroksellakin, kun on hyvä yrittää puskea rajojaan kauemmas. Onnistun useammin kentällä kuin luulisin olevan mahdollista kenttätreenin sähläämisen perusteella. Kuvittelisin tämän johtuvan siitä, että kenttätreenissä väsyy ja ruumis ei pysty aina kaikkeen. Ja kiessillä lihakset ovat usein paremmassa kunnossa. Joten tekniikka ei kärsi yhtä paljon.
Ymmärrän hyvin, että minun juttuni vaikuttavat todella vinoutuneelta, jos on noin eri havainto Barryn heitoista kuin minulla. Kun pohja on noin erilainen, johtopäätösten on lähes pakko mennä eri suuntaan. Aivan kuten taloissa, joista toisen sokkeli on vaaterissa ja toisen vinoissa, hökkeleissä on hyvin erilainen nojaus.
Mä olen tosiaan painottanut aika vaikeasti toteutettavia asioita, jotka eivät todellakaan ole hyviä aloituskohtia kaikin osin uusien pelaajien treeniohjelmaan. En ole aloittelija ja silti mulla on perustavanlaatuinen ongelma kiekon lipeamisessä oikeaan suuntaan väärällä tavalla
Olen kirjoitellut niin vaikeista asioista, etten usein onnistu toteutuksessa itsekään ja esimerkiksi kiekon painon tunteella tähtäys on lähes mahdotonta niin kauan kuin kiekko ei pyörähdä sormenpäiden ympäri. Se on kai ainoa asia, jossa lisätehon tuottaminen tuo myös lisätarkkuutta. Mutta se tuleekin puhtaammasta tekniikasta, ei lisätehoista. Ero tulee paremmasta energian siirrosta kiekkoon.
Uusien pelaajien kannattaa draiviharjoituksissa ehdottomasti keskittyä suurella painotuksella tarkkuuden ja toistettavuuden hakemiseen pituuden kustannuksella. Pituus tulee ajan kanssa, mutta voimia ja nopeutta kasvattamalla tulee yläraja vastaan aikaisin ja huippu-urheilijamainen ammattilaistreenaaminen on riskaabelimpaa kuin kuntourheilijan harrastajatreenit lyhyempinä ja pienemmällä vastuksella.
Minullekin yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen on tuonut nopeimmat kehittymiset.
jaNttu mullakin tahtoo lantio jäädä turhan helposti vapaamatkustajaksi. Joten sitäkin pitää muistuttaa alkutreenissä. Mulla on pelastusrengasta jarruttamassa liikettä, joten pieni yritys on mulle kuin ei olisi yrittänyt ollenkaan. YMMV.
Tee8mu: Epäilen, että se tärkein energian tuottaminen, eli kiekkoon vauhdin ja jengan teko, kärsii Fred Flintsonesta ja kovaa lantiosta taakse kääntäen matkalla taakse vedossa ja samasta liikkeestä nykäisemällä täysiä eteen kääntyen. Epäilen, että aika moni jakaisi tuolla tavalla ongelmani kiekon liian aikaisesta sormista irtoamisesta.