keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Jaani kirjoitti:Ei se iso penkkitulos korreloi mitenkään heittoon, eikä muuten tempaus ja työntökään. Matt Brzyckin erinomaisen voimaharjoitteluopuksen luettuani olen hylännyt kaikki repivät liikkeet ja etenkin olympianostot, joita tekemällä Brzyckin mukaan ei harjoiteta kuin juuri olympianostoja. Lisäksi loukkaantumisriski kasvaa isoilla painoilla tehdessä. Olympianostot ovat myös teknisesti niin hankalia, että pelkästään se opettelu vie jo tehoja kaikesta muusta, eikä väärällä tekniikalla tekeminen ole ollenkaan järkevää.

Rauhallisia toistoja, sopivilla painoilla, progressiivisesti lisäten ajan myötä saavutetaan hyviä tuloksia niin massan kuin voimankin alueilla. Maximeilla on voi tietysti rehvastella pihan pojille, mutta enpä niistä muuten paljon perusta.

Osittain olet varmasti oikeassa siinä, että harjoittelemalla mitä tahansa yksittäistä harjoitetta kehitetään parhaiten juuri sitä harjoitetta. Eli tempaamalla opitaan paremmaksi tempaajaksi, tai draivaamalla draivaajaksi. Tietysti hyvällä tekniikalla kannattaa tehdä ennemmin kuin huonolla, ja kokemuksesta tiedän että olympianostoissakin tekniikat oppii "vanhoilla päivilläkin" muutamissa viikoissa tai kuukausissa riittävälle tasolle. Brzyckin tekstejäkin lukeneena olen sitä mieltä, että oikeastaan minkä tahansa lajin urheilijan harjoitteluun olympianostot kuuluvat tavalla tai toisella. Loukkaantumisriskiäkään en painonnostossa näe ongelmana, koska kuten itsekin sanoit, riski kasvaa suurilla painoilla, eikä painonnostoliikkeissä yleensä liikutella suuria kilomääriä verrattuna muihin harjoitteisiin.

Siinäkin mielessä olen eri mieltä, että kyllä ne yleivoimatasot ihan varmasti korreloivat heittoon -mitenkään-, kuinka paljon on eri asia ja riippuu paljon heitto- ja harjoitustekniikoista. Lisäksi luultavasti upsi- ja foreheittäjille perinteisistä heittäjän treeneistä on enemmän hyötyä kuin rystyheittäjälle. Esimerkiksi kiekon- tai keihäänheitossa tarvitaan paljon samoja ominaisuuksia, ja niissä lajeissa huipulla vaaditaan aivan uskomattomia voimatasoja, ja niitä varmasti treenataan pääsääntöisesti olympianostoilla (tai muokatuilla olympianostoilla).

Oikeastaan sen takia kysyinkin tasoja, että ketjussa aiemmin vallitsi jonkinlainen konsensus siitä, että voimasta on hyötyä, ja jollakin se voima on tehtävä (ja ehkä jollakin mitattavakin), eikä itselläni frisbeelajeista ole nimeksikään kokemusta.

joo kyllähän nykyään lähes lajis kuin lajis treenataan olympianostoja mut pitäis muistaa kohtuu niissäkin.ei niistä maximi painoista ole niinkään hyötyä frisbeegolffiin kun kiekko painaa vain 175g.itsellä esim tempaukses ennätys aikoinaan tehtynä 110kg("raakana",eli en mennyt kyykkyyn alle) ja silloinkin treenasin lähinnä esim pikavoimatreeniä tempauksessa eli esim 50kilolla 5-6toiston sarjoja mahdollisimman nopeesti tehtynä tai esim noin 80kilolla mahdollisimman nopeesti tehtyjä ykkösiä.sellaisesta varmasti hyötyä lajiin kuin lajiin,edellyttäen että osaa tekniikan ja ei riko itseään.maximi painois tietty aina loukkaantumisriski ja ei palvele mielestäni frisbeegolffia.tottakai voimasta on hyötyä jos lihakset pysyy silti mahdollisimman pieninä,pitkinä,notkeina ja räjähtävinä,ettei liikeradat supistu ja kangistu.itse väittäisin että eripainoisten (1-7kg)kuntopallojen heitelystä suurin hyöty heittolajeihin.kehittää erittäin hyvin keskikroppaa ja yläkroppaa ja jalkojakin kaikin puolin.itse aikoinaan ja välillä nykyisinkin heittelen kuntapalloa seinään ,lähinnä siis kaksin käsin(välillä yhdellä kädellä) eri liikkeitä(10-20erilaista liikettä) ja toistoja sarjoissa 10-20.äkkiä tulee tehtyä 200-500 heittoa ja aikaa menee max tunti.erittäin hyvää lajinomaista voimaa ja nopeutta saa.kuntopallotreeniä käyttää nykyään hyvin monien eri lajien urheilijat.

tosta mun kuntopallojutusta vielä sen verran et se varmaan monelle treeninä ihan hepreaa ja ei niitä liikkeitä ja treeniä voi oikein tässä selittää.suurin osu porukasta joka testannu sellaista niin oon todennut et erittäin monipuolista je tehokasta.tietty niissäkin pitää tietää mitä tehdä ja miten tehdä että tulee tehokas treeni.

joo AMA toi on varmaan lähempänä todellista. Koitin vaan tossa pähkäillä miten joku saa, todnäk virheellisesti, ton 300.

Niin ja kuntopallo on kyllä hyvä väline kun haetaan räjähtävää voimaa keskivartaloon ja miksei olkapäihin ja käsiinkin. Pesiksessäkin heiteltiin paljon kuntopalloa treenatessa, eikä pesäpallo paina ees 175g, vaan joku 160g. Ja maila 600g ja siinäkin on molemmat käpälät mukana.

Okei, juu. Onhan se tietty ajateltava niinkin, että yhtä hyvällä tekniikalla heitettäessä pitemmälle heittää se, jolla on parempi kunto ja voimataso. Että sinänsähän voim vaikuttaa heittoon. Mutta en usko, että draivin pituus kehittyy suhteessa painonnostoon, tietenkään. Siis se, että uusi penkkiennätys = uusi pituusennätys:). Draivaaminen kun on aika paljon hienojakoisempaa kuin penkissä rykiminen, ainakin tällaiselle amatööribodarille.

AMA kirjoitti:Jos vielä vähän jatketaan

Eli lasketaanpa 300kg massalle maan vetovoima. F=ma eli 300kg * 9,81m/s^2 = 2943N. Näin ollen 300kg massan pitämiseen ilmassa tarvitaan 2943N vastavoima.

Lasketaanpa sitten samalla kaavalla tuolle 50km/h liikkuvalle 175g kiekolle pysäyttävä voima niin, että kiekko pysähtyisi vaikkapa 250 millisekuntissa eli 1/4 osa sekuntissa. 0,175kg * (50/3,6*4)m/s^2 = 9,7N. Näin ollen tuon kiekon pysäyttämiseen tarvitaan vain 9.7N vastavoima.

Sitten jos vielä lasketaan miten isoa massaa tuollaisella voimalla voi kannatella niin päästään lopputulokseen m=F/a eli 9,7N / 9,81m/s^2 = 0.98... eli pyöreesti yksi kilogramma.

Jaa miten päädyin juuri tuohon 0.25 sekunttiin, heitin hatusta. Arvelin sen olevan riittävän lähellä sitä aikaa, joka releaseen menee. Vaikka release tapahtuisi siitä kymmenesosa ajassa eli 0.025 sekuntissa niin silti sillä voimalla kannattelisi "vain" noin kymmenen kilogramman painoa.

Kun en ole fysiikkaa sitten lukion kauheasti lukenut jätän muille sen pähkäilyn ja varsinkin todistamisen. Epäilen vakavasti tuon 0.25 sekuntia olevan yli dekadin liian pitkän ajan. Perustuen Öystein Carlsenin norjankieliseen graduun, jossa mitattavina oli Espen Mökkelgjerd ja muita Norjan sen hetken pitkälle heittäviä. Mittaustuloksissa tuossa ajassa viimeinen askel osuu maahan ja kiekko on lähellä irtoamista, koska muistakseni jalan laskeutumisesta kiekon irtoamiseen menee kolmisen ja risat viiva neljä sadasosaa heittäjästä riippuen. Jos muistan oikein ranne suoristuu takaa taitetusta suoraksi ja kiekko irtoaa 4-5 millisekunnin aikana.

Epäilen mafan käyttäneen suunnilleen äärettömän lyhyttä aikaa laskussa, kun muistaakseni hän puhui juuri irtoamisajankohdasta. Joten limes nollaa ajan kestoksi voi käyttää oletuksena hänen laskuilleen suurella todennäköisyydellä. Tämä ei välttämättä ole relevanttia heiton pituuden kannalta, sillä 5 millisekuntia ajoissa lipeäminen ei välttämättä vie hirveän monta prosenttia tehoa amatööriltä, joka heittää reilusti hitaammin kuin huippu pro pelaajat.

Minusta AMAn laskujen luvut vaikuttavat päteviltä ja kun ottaa huomioon paljon nopeamman kuin 0.25 sekunnin tarpeen toi 10 tai ylikin kiloa kahden sormen päillä kannatettavaksi on aika paljon näillä kättä esittävillä romuilla. En yhtään ihmettele, vaikka tuo 10 kiloakin osuisi kohdalle, kun siinäkin on liian kanssa pitelemistä. Heitoissa olen huomannut uloimman nivelen taittuvan eniten, vaikka sisemmätkin vääntyvät. Kun nivelet taittuvat vielä väärään suuntaan 10 kg epäergonomisella otteella painottuen vikaan niveleen etusormessa, se kertoo mulle järjettömästä sormivoiman lisäyksen tarpeesta.

Olen yrittänyt muutamalla sormenpäällä punnertamista ja vammat kostavat sen kipuna, jos yritää paria hassua enemmän per päivä. Pitänee kokeilla uudestaan noita ja tehdä niitä useammin, josko siitä olis sormille ryhtiä antamaan. Olen siitä onnellisessa asemassa, ettei vielä passaa edes unelmoida tempaisevista ison painon treeneistä, kun isot painot ovat elinikäisessä kiellossa muutenkin. Niin on kyllä koko lajiakin vastaan voimakkaasti suositeltu. Terveillekin. Eihän urheilija tervettä päivää näe missään lajissa kai. Mä en enää näe, vaikken urheilisikaan. Eli eipä tarvitse unelmoida tai hikoilla huipputehojen perään. Helpolla päässee, kun ei tarttee huippu-urheilijamaisesti treenata

Onko teillä muita ruumiinosia kuin kättä koskevia nopeustreenivinkkejä? Kädessä kuminauha ja nyrkkeily pitäisi riittää mulle toistaiseksi. Muualle en tiedä muita kuin laihdutus ja sprinttistartit lyhyillä maksiminopeusjuoksuilla, maksimivauhdilla juoksu takaperin ja maksiminopeudella kylki edellä juoksu joka toisella askeleella edessäolevaa kylkeä vaihtaen. Luonnolisesti näissäkin pääsen helpolla, kun nilkka ei kestä vielä kovia tehoja tai pitkään. Siksi en ole juurikaan noita päässyt tekemään vielä. Kiinnostaa kyllä kesällä, kun saatan lopultakin olla parantunut riittävästi 360 heittojen treenin uudelleen aloituksen suhteen.

Onko kahvallisia voimapalloja tai pienikokoisia, jotta rystyheittäjätkin pääsevät hupiin mukaan? Vai pitääkö viskoa kiviä ja tiiliä ulkona? Tai kiekkoon paino lisäksi. Jälkimmäinen voisikin olla hyvä käyttö Quest AT Double D -kiekolle, kun siinä on sääntöjen ylärajan levyinen siipi sormien ääriasentoja rääkkäämään.

PS se E=MCC oli vitsi, että viskokaa valon nopeudella, niin lentää pitkälle:-)

mielenkiintoista juttua! Tekniikan analysoiminen ja kehittäminen huippuunsa on tietysti lajille pelkkää plussaa. Tosin itteäni kiinnostaa enemmän miten kaiken ton osaamisen siirtää kilpailu tilanteeseen mahdollisimman tehokkaasti. Itellä on paha taipumus pelitason vaihteluihin kesken kierroksen ja en tiedä mistä se johtuu. Se että reenissä pistää kympit sisään tostavaan ei tarkoita sitä että kun kisassa oot kympissä putilla ehkä 3-4 kertaa kiessiin, pahimillaan aikaväliäkin useita kymmeniä minuutteja niin miten ne pistetään sisään? Miten pidät pelitasosi kesken kierroksen ja läpi koko pitkän turnauksen. tarkoitan että kierroksia on 1 päivässä. 2 kierrosta päivässä on paljon helpompaa pitää pelivirettä päällä. virheitä kierroksiin mahtuu aina, ja niiden käsittely on pelaaja kohtainen juttu mutta pointti tässä olis siinä että miten ittestä puristetaan se paras osaaminen ja heittojen laatu silloin kun siihen oikeasti on tarve, eli kilpailu tilanteissa.

-jesse

jep toi mitä Jesse kirjoitteli niin onkin erittäin vaikea juttu pelissä.mä ainakin pelaan aina treenirundit tosissan(lasken tulosta) ja en räiski kiekkoja sinne tänne vaan mietin usein et nyt kisa menossa ja keskityn jokaiseen heittoon huolella ja yritän treeneissä tavallaan luoda paineita itselleni(psuyykata itseäni:)) kun kisois tulee kuitenkin jännitettyä yleensä vaik kuinka rento yrittää olla.yks juttu mitä itse joskus teen on se jos talvel heittelen draivia pressuun tai kesäl drivingfieldillä niin sit yhtäkkiä meen pistään yhden putin väliin jostain 5-10metristä ja mietin sitä kisaputtina.ihan eri asia vetää sarjas puttia kuin käydä jonkun draivisarjan jälkeen tai kesken pistämäs "kisaputti" sisään.

loistavia pointteja Villellä, harjoittelu kannattaa pyrkiä tosiaan pitää "kisa-moodissa" tuosta seuraa miltei väkisinkin laadukkaita treenejä. ite oon huono psyykkaamaan itteeni noilla reeni kiesseillä kun en saa luotua tarvittavaa painetilaa, käytän viikkokisoja tohon hommaan jossa pyrin luomaan itelle niin tukalia tilanteita kun vaan pystyy esim. Sudarit voitosta on mehukkaimpia tilanteita kilpailemisen määrää kannattais tietty lisätä mikäli mahdollista, kokemuksen kautta ne todelliset suoritukset sitten tulee, mutta erilaisella harjoittelulla on pakko olla jonkinlaisia vaikutteita. Mielenkiintosta olis tietää miten esim. Pursio käänsi pelin uudelle tasolle kun kynsi ensin presidents cupin ja seuraavana päivänä itse kilpailussa oli täysin eri tasolla? Hyviä juttuja lisää vaan

Kisatilannetta ei kannata aliarvioida, kohdallani tiedän pari kaveria jotka katsovat että "eivät vielä ole tarpeeksi hyviä kisaamaan" ja eivät siksi osallistu kisoihin. Käytännössä kuitenkin kisatilanne on aina jännittävä ja sotkee heiton, mitä nopeammin lähtee mukaan kisatoimintaan sitä nopeammin tähän myös tottuu. Vaikka reenaa 10v ja osaa heittää täydellisesti silti löisin vetoa että ensimäisissä kisoissa syö kakkaa tuelta.

Heti vaan kaikki mukaan kisailemaan, viikkokisoista on hyvä alottaa ja sitten tulla tutustumaan isompiin kisoihin rauhassa.

JohnEagle kirjoitti:Kisatilannetta ei kannata aliarvioida, kohdallani tiedän pari kaveria jotka katsovat että "eivät vielä ole tarpeeksi hyviä kisaamaan" ja eivät siksi osallistu kisoihin. Käytännössä kuitenkin kisatilanne on aina jännittävä ja sotkee heiton, mitä nopeammin lähtee mukaan kisatoimintaan sitä nopeammin tähän myös tottuu. Vaikka reenaa 10v ja osaa heittää täydellisesti silti löisin vetoa että ensimäisissä kisoissa syö kakkaa tuelta.
Heti vaan kaikki mukaan kisailemaan, viikkokisoista on hyvä alottaa ja sitten tulla tutustumaan isompiin kisoihin rauhassa.

Näitä kisoja pelkääviä on lajissa kuin lajissa paljon, eikä frisbeegolf ole poikkeus, vaikka kisatapahtumat ovatkin astetta rennompia kuin monessa muussa lajissa. Edes niihin viikkokisoihin eivät kaikki uskalla lähteä. Se onkin sitten ihan toinen keskustelu, että miten väkeä voisi rohkaista kokeilemaan.

Ei se kilpaileminen kaikille silti mikään peikko ole, eikä tuloksetkaan kaikilla kisassa heikkene. Itselläni ekat kisat ovat tuoreessa muistissa ja vaikka en vielä Karvista virallisemmassa kisassa ole heittänyt, niin tuntuu että olen heittänyt omalle tasolla liian hyvin melkein kaikissa kisoissa.

Meikäläinen on hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu ku ei ota mitään tosissaa ja sit itse kisassa kun yrittää pikkasen pinnistellä tapahtuu helposti keikahduksia suuntaan jos toiseen....

Siitähän aina muissakin lajeissa puhutaan, että kisakokemusta tarvitsee pitkin kautta, että pystyy vaikkapa arvokisoissa venymään. On aivan sama, vaikka olisi kuinka monta treeniä alla, jos ei pelaa kisoja. Joskus on jopa kevään ekoissa viikkokisoissakin pientä jännitystä, jos ei ole talvella kisaillut. Itseasiassa on ihan hyvä kisata talvella, että voi ikään kuin pehmeästi laskeutua keväällä tositoimiin. Tekniikkaa en suostu hiomaan ulkona näillä keleillä.

Kisahermoja voi koetella vaikka puolimetrisessä hangessa kilpailemalla. Eilenkin 20% kisan aloittaneista denffasi ja monella oli kisahermot kovin tiukalla.

Ari kirjoitti:monella oli kisahermot kovin tiukalla.

Suosittelen oheista teosta.. Ei toimi kylläkään kaikilla