keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Mä tykkään, että tuulee n. klo 8:n kohdalta, eli takavasemmalta. Voi olla, että sivutuuli olisi parempi, mutta harvoinpa on päässyt testailemaan.

Takaan ja vakuutan, etten ole koskaan heittänyt tasamaalla 160 m ilman tuulen vaikutusta. Kerran Predatorilla syysmyrskyssä suunnilleen tuon verran, mutta alle.

Kuten sanoin näistä heitoista ei ollut pituuslinjoilla yksikään. No okei se Roadruuner oli jo sinne päin. Suoraan sanoen ei oikein täydellisesti mene jakeluun noi tulokset, jotain niissä kyllä mättää selvästi. Tapoja ratsastaa tuulella on erilaisia.

Seuraava on muilta kuultua, mutta ainakin osa siitä menee mulle jakeluun ja on yhteneväistä omien kokemusten kanssa: Ison veden takana pitävät vasenta takatuulta parhaana suuntana siis noin kello 1-1.30 suuntaan puhaltava tuuli, jos heittopaikan edessä on kello 12. Oikean käden rystyheitolle. Ideana on saada kiekko lentämään antsassa korkealla niin, että tuuli saattaa työntää hieman kiekon pohjaa heiton ekan suuremman osan ja kun kiekko poistuu antsasta enemmän pohjasta näkyy tuulelle, jolloin tuulen vaikutuksen lisääntyminen osin paikkaa antsan poistumisesta johtuvaa putoamisen vauhtia ylläpitävää voimaa. Kun kiekkoon osuu tuuli takavasemmalta silloin kun kiekko on flexaamassa antsasta vaakaan tuurilla kiekko nousee tuulen vaikutuksesta. Olen nähnyt tämän siinä Roadrunner 134 m heitossa muun muassa, mutta useamminkin. Kuulemma Sandströmin ME heitto meni noin ja kiekko nousi kolme kertaa korkealle tuulen ansiosta. Kolmannen polven tietona silminnäkijöiden mukaan Jarviksen ME 247 m Teebirdillä 45 minuuttia aiemmin lähti kädestä paljon kovempaa paljon hitaammassa tuulessa ja se ei saanut nosteita samalla tavalla. Ruotsalaisista Hannu Hanhista, kun puhutaan...

Tuulet kääntyilevät kesken lentoakin usein siellä, missä enemmistö noista heitoistani on tehty, joten pitäisin tuulen suuntaa korkeintaan viitteellisenä. Minulla ei ole tiedossa keinoja, joilla varmistaa, että kiekko koki lennon aikana tuulta vain yhdestä suunnasta. Siten noi 130 m sivut voivat johtua vain ihan puhtaasta tuurista. En voi ottaa niistä sen kummempaa kunniaa itselleni kuin, että 124 m on mennyt ilmateitse tyynellä tasaisella, ehkä 125, mutta mittavälineiden tarkkuus jättää toivomisen varaa. Toinen disclaimer ja mahdollinen selittävä tekijä on kiekon kyky leikata tuulen läpi. Eilen Teebirdiä 149 g viskoessa pisin heitto myötänä s-kurvilla liian matalana pomppasi ja laskeutui 122 m kohdalle. Vastatuulessa se jäi 100 m paikkeille parhaimmillaan. Siksi mua ei niin paljon ihmetytä 130 m ylitys Nukella, kun sen ilmanvastus on paljon pienempi. Feidi tuli myöhään ja lievempänä kuin normaalisti ja kiitän tästä vastatuulta. Tälläinen ei ollut mahdollista muutaman vuoden takaisilla kiekoilla. Wraithkään ei välttämättä mene samassa suhteessa vastatuuleen kuin myötänä, kuten Nuke. Tosin tuo pitää joku kerta testata.

varmaan on olemassa eri tapoja/eri kiekkoja saavuttaa maksimimitta, mutta mitä itse olen nähnyt niin heitetään alivakaa kiekko sairaan korkealle kohtalaisen jyrkässä annukassa tuohon jaanin mainitsemaan klo 8:aan tai jopa täysin sivutuuleen.
Pisimmät näkemäni heitot on ollu sellaisia, että ne ei ikinä palaudu annukasta vaan saavat "työntävää" tuulta allensa koko lennon ajaksi. Esim. Erin Hemmings heittää Roadrunnerilla sen takia, koska siinä on parempi liito kuin noissa leveärimmisissä ja toiseksi se ei palauta ollenkaan. Suurin vaikeus noin alivakaalla ja kovilla tehoilla heitettäessä onkin, että se ei flippaa yli rolleriksi.

niin, tätä vähän spekuloitiin tuolla reissussa, eli mitkä on ne ominaisuudet kiekossa mitkä saavat sen lentämään pitkälle?

nopeus, eli käytännössä matala ilmanvastus, tarkoittaa sitä että kiekko halkaisee ilmaa helposti ja näin ollen ei menetä lähtönopeuttaan yhtä nopeasti kuin "hitaampi" kiekko. Toinen tärkeä ominaisuus on sitten tämä liito, eli käytännössä kiekon kyky generoida nostetta / purje effektiä joka vaikuttaa siihen kuinka pitkään kiekko on ilmassa.

Jos nyt ajatellaan tilannetta missä suurin osa meistä heittää, eli suhteelliseen seisovaan ilmamassaan on etu kiekolla joka on nopea koska kiekko joutuu halkomaan paljon ilmaa, mutta mitäs jos heitetään ilmamassaan joka liikkuu jo hyvällä nopeudella samaan suuntaan kuin kiekko? Ilmamassan halkaisemisen tarve on pienempi, ehkä näissä olosuhteissa hyvät liito-ominaisuudet ovatkin tärkeämmät?

Tätä voi ajatella siltä pohjalta että tuo valkkyriellä heitetty ennätys on nyt ollut aika pitkään voimassa vaikka "nopeampia" kiekkoja on tullut huimasti ja normituupparin driven pituudet ovat niiden myötä kasvaneet kymmeniä prosentteja.

Tuulella ratsastustapoja on erilaisia ja toi sivutuuleen tai lähes sivutuuleen heitto saa varmasti heiton alussa vauhtia, mutta lopussa ei niin paljon kuin se vasempaan takatuuleen heitto. Jatkuvasti pitkälle heittäminen onnistuu isommalla todennäköisyydellä sivutuuliheitoissa.

Joonas Korpela (Tomoottajat) heitti tänään Jämin pituuskisassa upsia 123,95 m. SE oli siis paperia.

Onko virallinen tulos ja ennätyskelpoinen?

Jos oli, niin onneksi olkoon!

Milläs kiekolla Joonas tuon komean tuloksen heitti?

JSkinnarla kirjoitti:Milläs kiekolla Joonas tuon komean tuloksen heitti?

Veikkaisin että XXX tai Respecti. XXX:lle kaadun kyllä 85%:sesti.

Pitäskö Joonaksen kokeilla myös keihäänheittoa niin saatas joku tuon onnettoman Pitkämäen tilalle...

Jaani kirjoitti:Onko virallinen tulos ja ennätyskelpoinen?

Jos oli, niin onneksi olkoon!

Pitäisi olla. Pitää tehdä varmistukset vielä.

Tapanote kirjoitti:

Jaani kirjoitti:Onko virallinen tulos ja ennätyskelpoinen?

Jos oli, niin onneksi olkoon!

Pitäisi olla. Pitää tehdä varmistukset vielä.

http://www.wfdf.org/index.php?page=rule ... htm#601.01

Lähinnä kysyin siksi, että kilpailun pitää olla virallinen ja siitä pitää olla tiedotettu riittävästi etukäteen.

Joonaksen uusi upsin SE lisätty listalle:

http://www.frisbeeliitto.fi/kilpailutoi ... ennatykset

Mitäs mieltä muuten porukka on pituusheiton suhteen, pitäisikö listalta löytyä erikseen pisin Suomessa heitetty heitto pituusheitto-osiossa? Ei muuten mutta pisin Suomessa koskaan heitetty heitto taitaa olla Juho Parviaisen 183m Oulun kenttälajikisoissa vuonna 2009. Primmissä Juho Rantalaihon heittämään 209 metriin on siis matkaa hulppeat 26 metriä. Tullaanko tuonne 210 metrin tietämille Suomen olosuhteissa koskaan pääsemäänkään vai pitäisikö nämä ennätykset pitää listoillakin erillään, jotta porukka tietäisi, mihin Suomessa kyetään? Äkkiseltään katsottuna myös mastersseilla on erittäin kova Primmissä heitetty tulos, joten mastersseillekkin voisi laittaa erikseen parhaan Suomessa heitetyn.