Tässä vähän omia pohdintojani tämän ketjun perusteella. Tuonne Hangon kansallisiin on ilmeisesti tulossa Tieteen Kuvalehti juuri tätä asiaa pohtimaan:
http://keskustelu.frisbeeliitto.com/vie ... ?f=7&t=983
Väylän ihannetulos eli par-tulos voitanee määritellä jollakin tilastollisella tunnusluvulla väylän heittäneiden pelaajien heittomääristä, jos:
- Väylän heittää koko perusjoukko (= kaikki frisbeegolfin pelaajat).
- tai edustava ja kattava otos perusjoukosta.
Edustavalla tarkoitetaan, että otoksessa on hyviä, keskinkertaisia ja huonoja pelaajia samassa suhteessa kun perusjoukossakin ja kattavuudella, että otos on tarpeeksi iso eli yleisesti tutkmuksissa käytetty 1000 henkilöä (ja tähän lukuunhan ei vaikuta tutkittavan perusjoukon koko), jolloin virhemarginaali on yleensä se noin +-3%.
Koska tämä on tosiaan harvoin mahdollista toteuttaa, voidaan tilastojen pohjalta tehdä ohjeistuksia väylän pituuden ja vaikeusarvioiden pohjalta, kuten PDGA on tehnyt:
http://www.pdga.com/files/documents/ParGuidelines.pdf
Dave Feldberg heitti tosiaan maailmanmestaruuskisoissa 2008 monen radan jälkeen tuloksen -100. Matemaattisen par-tuloksen kannalta ei voida tietenkään tuolta pohjalta vetää mitään johtopäätöksiä tuosta maailman parhaan heittäjän tuloksesta ennen kuin tiedetään minkä tuloksen maailman huonoin heittäjä olisi heittänyt samoissa kisoissa ja mitä tuloksia kaikki maailman muut heittäjät olisivat siinä välissä saaneet.
Tämän datatiedon pohjalta, jota on monelta Suomen kentältäkin saatavissa, voidaan sitten lähteä tekemään lajikohtaista urheilufilosofista pohdintaa onko par-tulos matemaattinen, empiirisestä (heittotuloksista) johdettavissa oleva luku vai jokin teoreettinen luku, jolla ei tarvitse olla yhteyttä siihen, minkälaisia tuloksia oikeasti heitetään.
Jos päädytään siihen, että par-tulos on matemaattinen luku, joka lasketaan jollakin tilastollisella tunnusluvulla, niin seuraava pohdinta on, mikä tunnusluku valitaan?
Onko se juuri tuo kaikkien pelaajien oletettu (oletettu, koska harvoin on mahdollista sitä yllä esitetyllä tavalla todentaa) keskiarvo tai mediaani (50% kohdalla olevan heittäjän tulos) vai esimerkiksi joku muu kvantiili, esim. 3. desiili (=perusjoukon tai otoksen paremmasta päästä alaspäin laskettuna 30% kohdalla olevan heittäjän tulos). Vai jopa niinkin tiukka kuin tässä ketjussa esitettiin aiemmin sen pallogolfissa olevan: paremmasta päästä alaspäin laskettuna 1% kohdalla olevan pelaajan tulos.
Itse en vielä osaa ottaa tähän kantaa, mutta mielenkiintoinen tieto oli tuo, että pallogolfissa aloittelevan pelaajan tasoitus on 54 (eli kai periaatteessa +3 jokaisella 18-väylää sisältävällä radalla, jossa jokaisen väylän par on 3) eli se antaa mahdollisuuden ns. triplabogiin joka väylällä.
Koska frisbeegolf eroaa jonkin verran pallogolfista, niin frisbeegolfissa mielestäni tuo kuvitteellinen aloittelevan pelaajan tasoituksen voisi ajatella olevan tuplabogi joka väylällä. Ja se lajifilosofinen kysysmys kuuluukin myös tätä kautta, että kuinka nopeasti pelaajan pitäisi olla par-tasolla (tasoitus 0) tai paremminkin kuinka hyvä pelaaja suhteessa kaikkiin muihin pelaajiin hänen pitäisi olla par-tasolla?
