Mä olen kuvannut itseäni ja siten pystyin vertaamaan tekniikoitamme, tosin tässä tapauksessa vain muistista, mutta tiedän, miten karulta täysvauhtini vika askel näyttää. Se pomppaa esiin kuin kipeä peukalo uudestaan kolhittuna
Meillä molemmilla oikea jalka siirtyy lantionivelestä kohti kohdetta. Erona on se, että mä juoksen suoraa linjaa ja sä teet kaarta ja asetat jalan maahan suhteessa juoksusuuntaan, eli eri paikkaan kuin mä. Molemmat meistä asettaa oman tekniikan mukaiseen optimipaikkaan jalan maahan yleensä.
Tarkoitin tekniikoidemme samanlaisuudella sitä virhettä, joka meidän heitoissamme on yhteistä, eli jalan liikettä lantionivelestä eteen heilautuksella. Mulla on välillä yhtä vähän tota virhettä kuin sulla ja pahimmillaan noin 20 cm lisää askelpituutta. Kaikkia välimuotoja löytyy. Pienemmissä vauhdeissa mulla on näitä heittojasi lyhyempi vika askel. Sulla voisi huoletta olla 10, ehkä jopa 15 cm lyhyempi askel tuohon vauhtiin. Kokeilemalla selviää paras tulos kullekin vauhdille, kukaan ei voi sanoa, mikä on sinulla paras askelpituus, kun ei ole tiedossa sun lantionikaman liikkuvuus. Liian lyhyet ja pitkät askeleet molemmat lukitsevat lantionivelen ja se vie tarkkuuden ja osan tehosta.
Osoita ristiriita sanan puolipönkkä välillä. Ja älä sekoa kielioppiin, joka ei millään tavalla liikuta kiekkoa senttiäkään. Olen jo speksannut, mitä puoli sanassa puolipönkkä tarkoittaa. Voit lukea sen aiemmasta viestistäni. Se viittaa siihen, että siirretään ajankohtaa, milloin kantapää aloittaa pyörhdyksen myöhemmäksi. Se tehdään jäykistämällä jalkaa pönkäksi hetken aikaa, ei koko ajan, kuten pönkkäyksessä. Sitten kun lantio on alkanut perusasennosta liikkeen, jalka löysennetään ja annetaan pyörähdyksen tapahtua esteettä -toisin kuin pönkässä. The devil is in the details jälleen kerran.
En ymmärrä, miten päädyit johtopäätökseen, että tekisit jotain mahdotonta.
Jaanilla on isommat hauikset ja epäilen vahvasti vähemmän venyvyyttä. Mulla jäi pistettä vajaaksi yliliikkuvuussyndrooma ja mulla on monissa osissa ruumista selvää yliliikkuvuutta, joten minun on selvästi helpompaa taipua jyrkempiin kulmiin nivelistä.
Minun silmääni näytti siltä,että kiekon nokka on perää korkeammalla. Uusintakatselut eivät muuta havaintoani. Sellainen pointti, etten ole varma blurrin takia hyvin lyhyen ajan tapahtumasta takajalan maasta irtoamisajankohdan ja kiekon kädestä irtoamisajankohdan suhteen, missä pitää katsoa kahteen paikkaan samaan aikaan. Videon tarkkuus riittää hyvin paljon pitkäkestoisemman yhteen kohtaan katsomiseen, eli kiekon lentoradan seuraamiseen. Eipäs tuupata itse keksimiäsi rajoitteita mun havaintokyvylleni.
Mä olen sitä mieltä, että kokeneen heittäjän, joka on hyvä ruumiin hallinnassa, pitäisi pystyä melko nopeasti omaksumaan tekniikan kuin tekniikan. Yhden tekniikan täydelliseksi hiominen käytännön mahdollisuuksien rajoissa pitäisi auttaa paljon muiden tekniikoiden omaksumisessa. Koska silloin tietää jo, miten ruumista hallitaan ja mitä liikkeitä pitää tehdä -ainakin pääosin. On totta, että silloin kun mikään tekniikka ei ole vielä huipputasolla tai ruumiin hallinnan ollessa alle huipputasoa, ei ole järkevää eikä helppoa opetella useita tekniikoita. Ja on täysin mahdollista, ettei osaa mitään riittävän hyvin ja toisia tapoja vielä huonommin. Siksi on helppoa tehdä virheellisiä päätelmiä tekniikoiden välisistä eroista. Kun erojen selittävistä tekijöistä heittäjän huonous ko. tekniikan toteutuksessa saattaa olla isoin vaikutukseltaan.
Tähän heittona se, etten heitä Feldyn tekniikalla, kun en hirveästi ole sitä treenannut. Välillä osui aika hyvin kohdallekin ilman alkuvauhteja, mutta omilla virheilläni maustetulla tekniikalla heitin pidemmälle. Ja siinä on taatusti taustalla se, etten voinut heittää niin hyvin Feldyn tekniikalla, kun tiedän teoriassa ja pystyn käytännössä toteuttamaan vajailla tehoilla. Koska omalla tekniikallani voin pistää 100 % lasiin ja Feldyn tekniikkaa isovarvas-kantapää-isovarvas pyörähdyksellä en voi tehdä yhtä kovista vauhdeista ainakaan vielä, kun nilkka ei kestä sitä. Saa nähdä, löytyykö apuja tulevaisuuteen lääkärin määräämistä korkeanilkkaisista koriskengistä, jotka suojaavat kolhittua nilkkaa. En voi oman kokeilun perusteella sanoa rehellistä vertailua tehneeni ennen kuin voin ottaa alkuvauhdit Feldyn tekniikkaan. Mañana toivottavasti. Tänään pitäisi selvitä, tuleeko puukkoa, epäilen sitä, mutta eihän sitä tiedä, mitä spesialisti sanoo.
Mä en missään nimessä usko lajin sisällä olevan vielä niin paljon tietoa, että mitään tekniikkaa voitaisiin aukottomasti väittää parhaaksi ja siten en missään nimessä väitä Feldyn tekniikkaa parhaaksi. Jos en Averynkään, vaikka sillä tavalla on viety pirusti maailmanmestaruuksia monien toimesta. Eikös jossain Clash videossa (Tupelo Bay tai Charleston Classic oletan) Avery runtannut jotain 190 m suoraa viivaa vähätuulisissa oloissa? Ei ole ihan heiveröinen jäbä hän. Epäilen vahvasti, että Jaani on monin osin, ellei joka suhteessa voimakkaampi kuin Feldy. Jotta mitat eri pelaajien heitoissa olisivat vertailukelpoisia, pitäisi muun muassa kompensoida voimien ja noeuden erot. Se taas on niin monipuolinen soppa eri rajaavia voimatekijöitä, että tutkittavan sisällön määrä on massiivista. Taitaisi minun tietoni rajata tutkimusta pahasti, joten Dartfish -ohjelmiston ostaminen ei taitaisi riittää. Siksi on helpompaa, että jokainen kokeilee itse suurnaopeuskameran ja lentopituusmittojen avulla, mikä toimii juuri nyt hänellä parhaiten. Se on ainoa budjettitapa tehä tutkimusta. Kun olisi iso pino maailman taitavimpien heittäjien tuloksia kasassa, siitä voisi joku urheilututkija saada jotain jännää aikaan.
Mä en uskalla allekirjoittaa tällä tietomäärällä tutkimusten vaikeudesta ja päätelmien virheiden lähteistä ilman paaaaaaljon tarkempia tutkimuksia ja valtavasti suurempaa tietomäärää Jaanin väitettä, että ei ole yhtä parasta tekniikkaa. Mutta en voi allekirjoittaa päinvastaistakaan väitettä koska en lähde hutkimaan, kun ei ole riittävästi tutkittu. On täysin mahdollista teoriatasolla, että on yksi paras tekniikka frisbeegolfiin ja tuloseroja ja eri tekniikoiden käytössä oloa selittävät eniten pelaajien tietämättömyys tekniikoista, ruumiista, aerodynamiikasta jne. Ja että fysiologiset erot rajoittavat eri pelaajien mahiksia päästä lähimmäksi parasta tekniikkaa, joten pelikenttä ei ole tasainen kaikille. Se pätee kaikissa lajeissa, kun Colin Jacksonin reisilihasnäytteessä uran jälkeen löytyi 97 % nopeimpia lihassoluja entisen tutkitun ennätyksen ollessa 40 % ja se oli yli normiammattiurheilijoiden keskiarvon rajusti. Ei ole mitään varmuutta siitä, että muissa lajeissa olisi paras tekniikka sama kuin fribassa, joten suoria vertauksia ei voi tehdä ennen kuin on tutkittu tarkkaan kaikki lajit. Kun useissa lajeissa tekniikoita muutetaan uuden tutkimustiedon ja erilaisen harjoittelun myötä, ei edes ison rahan lajeissa voida vielä sanoa, että nyt on tie kuljettu loppuun ja kaikki on kokeiltu ja paras tekniikka on löydetty. Siksi rajujakin parannuksia on tapahtunut ennätyksissä. Ja näitä lajeja tutkitaan miljoonilla vuosittain ympäri maailmaa yliopistojen parhaalla tekniikalla ja ammattitutkijoilla, joilla on tohtorin tutkinto. Ja tutkimuksista tulee tuloksia ja suorituksiin parannuksia. Tätä taustaa vasten epäilen mitä syvimmin, että kannattaisi tehdä johtopäätöksiä puolesta tai vastaan tiedon tilasta lajimme sisällä. Meillä kun ei ole tehty murto-osaakaan tutkimuksista, joita isoissa lajeissa tehdään.
En siis usko, että kannattaa kokeilla kaikkia tekniikoita vuosia, vaan kehittää ensin luontaisimmalta tuntuva ja parhaan lyhyen tähtäimen tekniikkaa niin pitkälle kuin mahdollista ja kun siinä alkaa tulla rajat vastaan kehittymisestä, kokeilla kaikkia jippoja, joita maailman huiput käyttävät. Ja omaksua vähintään kaikkien huippujen eri tekniikoiden yhteiset osat, jos vähänkään pystyy niitä toteuttamaan. Ja jos ei heti natsaa, voi ongelmallista kohtaa lykätä myöhemmälle kokeilulle, kunne muut uutuudet on ajettu sisään ja ovat muuttuneet rutiineiksi, jotka toteutuvat automaattisesti ilman miettimistä. Siinä ei pitäisi kokeneelle heittäjälle mennä kuin kuukausia korkeintaan. Kun taas kokenut loistavalla ruumiin hallinnalla varustettu tyyppi saattaa pystyä toteuttamaan uuden tekniikan hyvin ekana päivänä. Se on niin väärin, että joillekin homma on noin helppoa
Tälläisiä kavereita on olemassa, mutta useimmiten selityskin löytyy. Viime Big Dssä yksi ekan, vai olisiko ollut juuri ja juuri tokan vuoden heittäjä Trey jotain oli aika korkealla tulosluettelossa melko pitkillä siivuilla. Hän sanoi saaneensa apua tekni.-ikkaan aiemmasta urheilutaustastaan ja olevansa kovassa kunnossa, joten hänen kehittymisensä on ollut nopeaa suhteessa enemmistöön pelaajista. Ja sitten meillä on monster
Mä epäilen, ettei Jaani oikein ymmärrä, mitä olen tarkoittanut, joten epäilen hänen päätöstensä asiapohjaisuutta. Eiköhän ne ristiriidat ole pääasiassa kommunikaatio-ongelmia, tiedon puutetta ja väärinkäsityksiä. Ainakin pääosin. Onneksi kenenkään ei ole pakko treenata mitään ja ei ole minulta pois, jos Jaani ei ymmärrä minua tai halua treenata muiden ihmisten kokemusten ja tiedon perusteella. Ja pakollinen disclaimer: Mä olen vain viestin tuoja, en mä ole tietääkseni keksinyt mitään, vaan välitän muiden tietoja ja kokemuksia. Mä olen toki kokeillut paljon itsekin ja voin heittää omakohtaisia kokemuksia joistakin asioista. Se ei tee mistään viestistä oikeaa, mutta minusta kannattaa kuunnella kaikkia menestyneitä pelaajia ja heidän infoaan jaan.
Olen samaa mieltä siitä, että Jaanilla on tekniikka parantunut viime vuodesta. Olen myös samaa mieltä siitä, että terveys kuntoon ja toistoja kehiin, niin kyllä sieltä parannusta pitäisi tulla. Minäkin keskittyisin Jaanin pituuksilla tarkkuuden ja toistettavuuden kehittämiseen. Yksi tapa toistojen lisäksi on hioa tekniikkaa aina vain paremmaksi. Hyvä homma Jaanilla on se, ettei välttämättä ole jäljellä niin hirveän paljon parannetavaa. Se ei tarkoita sitä, etteikö kannata hioa loputkin kohdalleen. Ihan näin kontrolliheitoissakin.
