keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

1. Tausta

Suomen Frisbee-liitto perustettiin Suomeen v. 1978. Vuonna 1979 sen nimi vaihdettiin Suomen Frisbee-kiekkoliitoksi maailmalla yleistyneen käytännön mukaisesti (frisbee => frisbee disc). Frisbee-sanan käyttöön liittyvien tavaramerkkikiistojen (Frisbee oli Wham-O:n tavaramerkki) vuoksi liiton nimi muutettiin 1983 Suomen Liitokiekkoliitoksi. Sittemmin frisbee-sanan käyttö on yleistynyt siinä määrin, että sitä voidaan käyttää yleiskielisenä sanana.

Suomen Frisbeeliitto perustettiin v. 1998 edistämään frisbeen yksilölajien, erityisesti frisbeegolfin toimintaa Suomessa. SFL:n perustaneet henkilöt olivat tyytymättömiä silloisen SLKL:n toimintaan ja päättivät irrota liitosta.

Näin alkoi kahden erillisen lajiliiton aikakausi, jonka aikana frisbeegolfin harrastajamäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, ultimaten ja muiden frisbeelajien huomattavasti verkkaisemmin. Vuoden 2010 lopussa Suomen Liitokiekkoliitossa on n. 500 jäsentä ja Suomen Frisbeeliitossa n. 900.

Suomen Liitokiekkoliiton palveluksessa on ollut puolipäiväinen toiminnanjohtaja, jonka tehtäviä ovat mm. SLKL:n toimiston juoksevien asioiden hoito, liiton jaostojen tukeminen kilpailutoiminnan järjestämisessä (esim. kenttä- ja tilavarausten hoitaminen), maajoukkueprojektien tukeminen, jäsenrekisterin ylläpito, liiton maksuliikenteen hoitaminen, liiton pelaajavakuutuksien hoitaminen, hallituksen informoiminen liiton taloudellisesta tilanteesta, kyselyihin vastaaminen ja liiton tapahtumien ennakkotiedottaminen.

Viimeisen viiden vuoden aikana on käyty useita keskusteluja ja mietintöjä, joissa on pohdittu, onko kahden erillisen liiton malli mielekäs. Pienten lajien ja liittojen ollessa kyseessä, herää mieleen kysymys, onko voimavarojen "tuhlaaminen" kahden eri liiton pyörittämiseen järkevää. Vuoden 2010 alussa käynnistettiin sitten varsinaiset keskustelut puheenjohtajien välityksellä liittyen mahdolliseen liittojen yhdistymiseen.

2. Tavoitteet yhteistyölle

Kummankin liiton puolelta on noussut mielipiteitä puoltaen mahdollista yhdistymistä. Seuraavassa on esiteltynä, millaisia perusteluita liitojen yhdistymiselle on esitetty.

2.1 Turhan hallinnollisen työn vähentäminen

Kummassakin liitossa – kuten missä tahansa yhdistyksessä – on tietyt rutiinitoimenpiteet, jotka on hoidettava. Näitä ovat mm. jäsenrekisterin hallinta, kirjanpidon hoitaminen, vuosikokousten järjestäminen ja lajitiedusteluihin vastaaminen. Nämä ovat sellaisia toimenpiteitä, jotka hoituisivat samalla vaivalla kummankin liiton osalta. Tällöin liittojen aktiivihenkilöiden ja hallitusten aikaa vapautuisi kunkin lajin kehittämiseen entistä enemmän.

2.2 Valtionavun varmistaminen/saaminen

Suomen Liitokiekkoliitto on saanut Opetusministeriön myöntämää, liikuntajärjestöille tarkoitettua valtionapua vuodesta 2001. Suomen frisbeeliitto ei kyseistä tukea ole saanut kertaakaan olemassaolonsa aikana. Vuonna 2010 SLKL:n saaman avustuksen määrä oli 30 000€.

Liikuntalakiin on nyt suunniteltu muutoksia, joiden toteutuessa valtionapukelpoisuus vaatisi entistä suurempia liittoja. Liittojen minimikooksi on kaavailtu vähintään 2000 henkilöjäsentä ja/tai 40 jäsenseuraa. Aiemmista suunnitelmista poiketen esitystä ei tulla viemään eteenpäin nyt kuluvan hallituskauden aikana, mutta myöhemmin asiaan tullaan varmasti palaamaan. OPM:n ja SLU:n tahtotila on kuitenkin selvä: Suomessa halutaan tukea ja edistää lajien monimuotoisuutta, ei niinkään lajiliittojen moninaisuutta.

Uuden lain myötä SLKL menettäisi oikeuden valtionapuun, mikä käytännössä rampauttaisi liiton toimintaa merkittävästi. SFL puolestaan ei ole yksinään valtionapukelpoinen, koska se ei täytä OPM:n tuettaville liikuntajärjestöille esittämiä vaatimuksia (vaikka jäsenmäärä kasvaisikin nykyistä vauhtia). Lajiliittojen tukikelpoisuusarvioinneissa kriteereinä painotetaan 50%:n osuudella lasten ja nuorten liikuntaa (toimintaa, jota SFL:llä ei ole) sekä harraste- ja terveysliikuntaa 25%:lla (tätäkään ei SFL:n alaisuudessa juuri toteuteta).

2.3 Paremmat palvelut jäsenille

Suomen Liikunta ja Urheilu ry tarjoaa erityisesti pienille lajiliitoille tarkoitettuja palveluita, jotka helpottavat rutiinitöiden hoitamista. Näitä ovat mm. jäsenrekisteri, verkkosivustot, lisenssivakuutukset, toimistopalvelut ja taloushallinto. SFL:n osalta jäsenrekisteri- ja kotisivuasiat ovat jo kunnossa, mutta vakuutukset ja toimistopalvelut olisivat hyvä lisä.
http://www.slu.fi/jasenjarjestoille/laj ... liitoille/

Rutiinitoimintojen tehokkaampi järjestäminen mahdollistaisi tehokkaammaan toiminnan varsinaisten lajien asioiden hoitamisessa ja lajien kehittämisessä.

2.4 SFL:n toiminnan järkevöittäminen

Suomen Frisbeeliiton palveluksessa ei toistaiseksi ole ollut palkattua työvoimaa, vaan koko toiminta on perustunut vapaaehtoistyölle. Jäsenseurojen ja henkilöjäsenten räjähdysmäisen kasvun johdosta työmäärä alkaa olla jo aika suuri. Perinteisesti kaikki rutiinityöt ovat kaatuneet hallitukselle, joka alkaa olla jo ylityöllistetty.

SFL:lle liittojen yhdistyminen antaisi mahdollisuuden hyödyntää SLKL:lle palkatun toiminnanjohtajan palveluksia, mikä edelleen vapauttaisi hallituksen aikaa todellisiin lajinkehittämiseen tähtääviin toimintoihin.

SLU on suomalaisten liikuntajärjestöjen katto- ja palvelujärjestö. SFL:n liittyminen SLU:uun "virallistaisi" frisbeegolfin yhdeksi urheilulajiksi kaikkien muidenkin lajien joukossa. SLU:n nykyisten sääntöjen mukaan SFL ei voi liittyä SLU:n jäseniksi, koska jäsenmäärä on liian pieni.

3. Mietityt ratkaisuvaihtoehdot

Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on toistaiseksi löydetty kolme erilaista mahdollisuutta. Näitä on esitelty seuraavaksi.

3.1 Uusi kattojärjestö

Perustetaan uusi kattojärjestö, "Suomen Superjärjestö", jonka jäseniksi liittyisivät SLKL ja SFL. Tällöin uusi perustettava järjestö olisi se taho, joka hakee valtionavun ja hoitaa rutiinitoimenpiteet. Tämän järjestön sisälle muodostettaisiin omat jaostonsa kullekin lajille ja jaostot vastaisivat oman lajinsa kehittämisestä ja toiminnan järjestämisestä hyvin itsenäisesti. Toiminnanjohtaja olisi tämän uuden yhdistyksen palkkalistalla.

Samassa yhteydessä olisi mielekästä toteuttaa ns. seurauudistus. Tällä hetkellä sekä SLKL:ssa että SFL:ssä jäsenistö koostuu henkilöjäsenistä. Useimmissa muissa lajiliitoissa jäseninä on vain jäsenseuroja, ja henkilöt kuuluvat vain jäsenseuraansa. Tällä hetkellä SLKL:n ja SFL:n "jäsenseurat" eivät ole varsinaisia yhdistyksen jäseniä, niillä ei esim. ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Uuteen perustettavaan yhdistykseen otettaisiin jäseniksi vain frisbeeseuroja. SLKL ja SFL voitaisiin jättää elämään eräänlaisina "jäsenseuroina" sellaisia jäseniä varten, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun seuraan. Näin kaikki nykyiset jäsenet voisivat jatkossakin kuulua lajiliittoon ja nauttia sen tarjoamista palveluista.

3.2 SFL:n siirtyminen SLKL:n sisään

SLKL nauttii tällä hetkellä valtionapua, kuuluu SLU:n ja sillä on toiminnanjohtaja käytettävissään. SLKL:n voimassaolevat säännöt mahdollistavat ns. jaosmallin hyödyntämisen: SFL voisi siis käytännössä muodostaa SLKL:n yksilölajijaoston ja vastata siitä toiminnasta itsenäisesti.

Samassa yhteydessä olisi mahdollista tarvittaessa vaihtaa myös yhdistyksen nimeä.

3.3 Puretaan liitot ja perustetaan uusi

Kolmas vaihtoehto olisi purkaa kumpikin liitto ja perustaa uusi puhtaalta pöydältä. Toteutusteknisesti tämä olisi kaikista raskain: pitäisi lakkauttaa kaksi yhdistystä (tähän liittyy useita potentiaalisesti vaikeita kysymyksiä) sekä käynnistää täysin uusi yhdistys, mihin myöskin liittyy paljon ylimääräistä puuhaa - varsinkin kun samaan aikaan pitäisi hoitaa olemassaolevien liittojen hallittu alasajo. Näistä syistä tätä vaihtoehtoa ei ole edes vakavasti harkittu.

3.4 Muu, mikä?

Onko sinulla mielessäsi jokin muu vaihtoehto, millä saavutettaisiin kohdassa 2 esitetyt tavoitteet?

4. Aikataulu

Yhdistymisasioista on nyt neuvoteltu liittojen puheenjohtajien kesken sekä SLU:n edustajien kanssa. Tavoitteena olisi nyt käynnistää aiheesta keskustelu kummankin liiton jäsenistön keskuudessa ja sitä voitaisiin jatkaa ainakin ensi kevääseen saakka. Vuodelle 2010 valtionapua on haettava lokakuussa 2011, joten luonteva tilaisuus päätösten tekemiselle olisi vuoden 2011 kevätkokous (kummassakin liitossa on käytössä kahden vuosikokouksen malli).

Joten, keskustelu alkakoon nyt!

5. Lopuksi

Neuvotteluiden tueksi olisi hyvä, jos saataisiin mielipiteitä ja vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä huonoja puolia näet liittojen yhdistymisellä olevan?
- Onko sinulle merkitystä, minkä liiton jäsen olet vai kiinnostaako vain, että joku hoitaa asiat?
- Mikä mielestäsi pitäisi olla uuden perustettavan yhdistyksen nimi (vaihtoehto 1)?
- Olisitko valmis kannattamaan yhdistymistä (vaihtoehto 2), jos yhdistyksen nimi olisi Suomen Liitokiekkoliitto?
- Olisitko valmis kannattamaan yhdistymistä (vaihtoehto 2), jos yhdistyksen nimi olisi Suomen Frisbeeliitto?
- Olisitko valmis kannattamaan yhdistymistä (vaihtoehto 2), jos yhdistyksen nimi olisi joku muu, mikä?
- Etkö kannata yhdistymistä (vaihtoehto 2) olipa nimi mikä tahansa?
- Onko sinulla mielessäsi joitain ehtoja, jotka täytyisi ehdottamasti toteutua ennenkuin yhdistymistä kannattaa edes harkita?

Aiheesta keskustelu SLKL:n foorumilla: http://www.liitokiekkoliitto.fi/keskust ... php?t=1784

Lisätietoja:

Sami Poimala
puheenjohtaja
Suomen Frisbeeliitto
pj@frisbeeliitto.com
0400 618 443

Antti Elonheimo
puheenjohtaja
Suomen Liitokiekkoliitto
puheenjohtaja@liitokiekkoliitto.fi
040 585 1058

SLKL: http://www.liitokiekkoliitto.fi/
SFL: http://www.frisbeeliitto.fi/
SLU: http://www.slu.fi/

Varovainen ehkä yhdistymisen puolesta. Mun mielestä on ihan selkeätä että hallinnollista puolta mahdollinen yhdistyminen helpottaa - mutta vasta sen jälkeen kun yhdistyminen on tapahtunut. Sitä ennen byrokratiaa yms. hommaa on varmasti aivan valtavasti ja hlökohtaisesti aihe tuli aika yllättäen nyt eteen.

Onko mitään tarkempia ajatuksia miten yhdistyminen käytännössä tapahtuisi, miten jaetaan varat (vai jaetaanko) ja miten paikat jaetaan uudessa hallituksessa? Mitä valtionavut käytännössä tarkoittavat, saataisiinko vihdoin frisbeepuolellekin esim. ihan ohjattua junioritoimintaa liiton puolelta?

Riittääkö uuden liiton jäsenmäärä avun saamiseen, jos nykyinen jäsenmäärä säilyy? Montako jäsentä on varaa menettää molemmalta puolelta, jotta avut tulevat ja onko nähtävissä vaaraa siitä, että jäsenmäärä putoaisi alle rajan? Tällä hetkellä henkilöjäsenten määrä ei riitä edes liittojen yhdistymisen jälkeen, joten montako seuraa on olemassa ja riittääkö niiden määrä avun saantiin? Eli pitääkö tämän vuoden aikana perustaa uusia seuroja avustuskelpoisuuden varmistamiseksi? Montako ja onko SLKL:n puolelta nähtävissä uusien seurojen lisäystä, vai onko kasvu saatava vain frisbeegolfista?

Tuosta uuden organisaation mahdollisista valtionavuista tuli mielen, että onko SLU/valtio asettanut jotain tavoitteita rahankäytölle ja muita ehtoja rahan saamiselle? Se voi rajoittaa rahan käyttöä. Varsinkin jos osa rahasta pitää suunnata ennalta määrättyyn toimintaan etenkin, jos sellaista toimintaa ei vielä ole. Tällöin pitäisi selvittää, miten, milloin, missä, kuka, millä rahalla kenen kanssa, kenelle yms. uutta toimintaa tehdään? Jos tulee uusia kuluja, jää valtion tukia vähemmän jaettavaksi. Sama ruljanssi pitää selvittää molemman nykyisen liiton puolelta, jotta saa selville, minkäkokoinen kakku jää jaettavaksi.

Kävisikö kaikille jakoperusteeksi tasajako jäsenmärän mukaan, joka tarkastettaisin vuosittain? Jos toinen puoli kasvaa nopeammin kuin toinen, tuleeko kränää hitaammin kasvavalta puolelta, jos tukien määrä pysyy vakiona?

Poimis kirjoitti: "Lajiliittojen tukikelpoisuusarvioinneissa kriteereinä painotetaan 50%:n osuudella lasten ja nuorten liikuntaa (toimintaa, jota SFL:llä ei ole) sekä harraste- ja terveysliikuntaa 25%:lla (tätäkään ei SFL:n alaisuudessa juuri toteuteta)." Minulle frisbeegolf on kuntouttavaa urheilua vammautumisten jäljiltä, mutta monelleko se on sitä, ja miten valtio määrittää tuon on eri juttu, ei taida onnistua kuntoutukseksi määrittäminen ennen kuin setvii lääketieteen ammattilaisilta, minkälaisille potilaille friba tai Ultimate jne. toimisi kuntouksena tai ylipäätään terveyden edistäjänä. Lain edellyttämällä tavalla. Mitä useampi lain kriteeri täyttyisi molemmissa nykyisissä organisaatioissa, sitä paremmat mahdollisuudet on kai saada tukia.

Periaatetasolla toimistokulujen ja halinnoinnin yhdistäminen voi tarjota säästöjä, mutta käytäntö ei ainakaan bisnesmaailmassa ole niin ruusuista jokaisessa yhdistymisessä. Olisi näppärää, jos yhdistetyssä liitossa olisi hommien yhdistämistä ja valmistumista jouduttamassa henkilöitä, jotka tuntevat molemmat toiminnat ja liitot. Tällöin on kai pienempi riski tehdä toimimattomia päätöksiä. Pelkkä hyvä tahto ei aina riitä. Onko tälläisiä henkilöitä olemassa, jotka tuntevat riittävästi molempia puolia ja ovat valmiita aina työlääseen uuden synnyttämiseen? Asiaa kannattaisi valmistella niin pian kuin mahdollista toiminnan sujumisen kannalta. Rekrytoinnissa voi kestää ja ajoissa toimiminen ja tiedon levittäminen saattaa antaa ko. henkilölle aikaa järjestellä asiansa niin, että he voivat ottaa tehtävät vastaan. Siviilissä ja töissä on omat vaatimuksensa ja kaikkea ei voi järjestellä tuosta vain.

Minusta on tärkeintä, että homma toimii, joten nimi lienee vähiten tärkeä asia, kunhan se ei ole tulevaisuudessa haitta kasvulle ja toiminnalle. Pitäisi olla melko huono nimi, jotta siitä tulisi haittaa. Joten feel free, antakaa esityksiä, jotta nähdään, mikä kelpaa porukalle. Ja keksiikö joku syyn, miksi nimiehdotus ei olisi hyvä? Tyyliin Chevrolet Nova ei myynyt Meksikossa, kun slangissa nova= no vamonos, eli ei liiku. Ruotsissa on ketju nimeltä Annapanna jne. Eli olisi hyvä välttää noloudet monella kielellä.

-Koko homma kuulostaa erittäin hyvältä. Huonoja puolia voi tietty tulla vastaan taloudenhoidossa, esim tukien jakamisen muodossa. Jokaisella taholla on kuitenkin yleensä "oma napa" -näkemys, jolla perustellaan suurempi tukiosuus itselle. Kuitenkin jo se seikka, että liitto saa puolivakituisen asioiden hoitajan on pelkkää plussaa.

- Riittää että joku hoitaa asiat + nyt saadaan lajia vielä "virallisemmaksi". Ja jos saadaan jonkunlainen lisenssi/vakuutus, on sekin pelkkää plussaa.
- Suomen Frisbeeurheiluliitto olis aika virallinen nimi

Täytyy vaan toivoa, että lajillemme tyypilliset "vanhat kaunat" eivät tule tämän(kin) uudistuksen jarruksi.

Tsemiä jatkoneuvotteluihin.

Vaikuttaisi siltä, että suurin porkkana liittojen yhdistämiselle olisi valtiontuen saaminen.
Siihen liittyen olisi kiinnostavaa tietää kuinka SLKL on toteuttanut SLU:n vaatimukset tuen saamiseksi, miten nuoriso- ja terveysliikunta on toteutettu.
Asian arviointia helpottaisi myös tieto toimiston ylläpitokustannuksista(vuokra ja työntekijän palkka).
Kiinnostavimmalta tuntuisi yhteisen kattojärjestön luominen, näin taattaisiin molemmille liitoille itsenäisemmät toimintaedellytykset.
Kuinkahan asia toimii esim. Hiihtoliitossa, joka koostuu useammasta eri lajista( hiihto, alppihiihto, mäkihyppy ym.)?
Asian tekee haastavammaksi se että yhden liiton alaisuudessa toimisi sekä yksilö- että joukkuelajeja, mikä lienee melko poikkeuksellista,vai tuleeko jollekin mieleen muita vastaavia liittoja?
Kiitokset hallituksille asian avoimesta käsittelystä!

Alppihiihtäjäthän vetivät aikoinaan herneen nenään ja ovat nykyään itsenäisiä... samaan tapaan kuin SFL:kin.

En usko, että lajien erilaisuus tuo ongelmia. Tilannehan voisi olla niin, että on joukkuejaosto ja yksilöjaosto, jos tässä jotain yhteistä saadaan aikaan. Mutta urpolla on pointtia siinä, että lajithan ovat ihan erilaisia, väline on vain samanlainen. Vähän niinkuin keilaus ja koripallo.

Itse kannatan vahvasti yhdistymistä. Hyötyjä onkin jo lueteltu: työntekijä, valtionapu, uudet palvelut ja uusia toimintoja. Mahdollisena haittana tai uhkana näen lähinnä sen, että uudessa liitossa panostettaisiin vain jompaan kumpaan vanhojen liittojen toimintaan. Toki tämä on enemmänkin SLKL:n uhka, koska ainakin jäsenmäärä on tällä hetkellä SFL:llä suurempi.

Yhdistymisvaihtoehtoja on käytännössä vain kaksi. Joko SFL liittyy SLKL:ään tai perustetaan uusi liitto, johon molempien liittojen jäsenseurat liittyvät. Koska ei kai ajatuksena ole ollut, että uudessa Superliitossa olisi jäsenenä vain kaksi yhdistystä SFL ja SLKL, vaan näiden liittojen jäsenseurat. Näin ollen SFL ja SLKL tässä vaihtoehdossa joko lakkautettaisiin tai ne säilyisivät ns. irtojäsenten yhdistyksenä. Itse en tällaista entisen liiton toimimista "irtojäsenten" kotiyhdistyksenä näe kovin tarkoituksenmukaisena uudessa liitossa, vaan irtojäsenten olisi "kylmästi" liityttävä jonkun jäsenseuran jäseneksi. Vanhat liitot lakkautettaisiin ja niiden varat siirrettäisiin uuden Superliiton käyttöön.

Jos uusi Superliitto perustetaan, on kuitenkin olemassa riski, että kaikki vanhojen liittojen jäsenseurat eivät siihen tule liittymään. Tältä kannalta turvallisempi olisi SFL:n siirtyminen kokonaisuutena SLKL:n "jaostoksi". Vallan käytön ja yhtenäisen liiton kannalta tämä ei kuitenkaan tunnu kovin järkevältä vaihtoehdolta, vaan näen uuden Superliiton järkevämpänä vaihtoehtona.

Mitään kiintiöityjä hallituspaikkoja yhdistyslaki ei salli tähän uuteen Superliittoon. Superliitossa valtaa käyttäisivät seurat ja hallitus äänestettäisiin tässä mielessä ihan puhtaalta pöydältä vuosittain syyskokouksessa. Aluksi, ja tietyisti jatkossakin, on toki mahdollista käyttää vaalivaliokuntaa, joka valmistelisi tasapuolisen esityksen hallituksesta syyskokoukselle. Mutta siltikin syyskokouksella olisi mahdollisuus esitystä muuttaa. Tämän takia tärkeintä olisikin heti löytää yhteinen henki ja pyrkiä unohtamaan lajien rajat. Tämä muodostuisi pitkälti sitä kautta, että vanhat SFL:n jäsenseurat ottaisivat SLKL:n lajeja omaan toimintaansa ja päinvastoin.

Jaani kirjoitti:Alppihiihtäjäthän vetivät aikoinaan herneen nenään ja ovat nykyään itsenäisiä... samaan tapaan kuin SFL:kin.

Alppihiihtäjät kuuluvat edelleen hiihtoliiton alle. Näin säilyttivät valtionavun saamisen... Hiihtoliitto on kattoyhdistys ja jakaa valtionavut kolmelle alayhdistykselle (alppi, mäkihyppy ja hiihto).



Jos perustettaisiin kattoyhdistys, johon sfl ja slkl liittyisivät, niin tulisi kolmannenkin yhdistyksen asiat hoidettavaksi ja hallintohommat vain lisääntyisivät... Esimerkiksi Luistelussa, tanssissa, voimistelussa on kaikissa sekä yksilö että joukkuelajeja.

Lakiesitys ei nyt ainakaan tällä hallituskaudella mennyt eteenpäin, mutta OKM on silti tiukentamassa jollain aikajänteellä
kriteereitä ts. avustusta saavien määrää halutaan pienentää. Jaettava rahamäärä sen sijaan on kasvanut joka vuosi... Ja kyllähän liitolla on nuorisotoimintaa, esim. sm-kilpailut ja edustus em-kisoissa! Frisbeegolf on on myös mitä parhainta harrastus ja terveysliikuntaa.

Jenni kirjoitti:

Jaani kirjoitti:Alppihiihtäjäthän vetivät aikoinaan herneen nenään ja ovat nykyään itsenäisiä... samaan tapaan kuin SFL:kin.

Alppihiihtäjät kuuluvat edelleen hiihtoliiton alle. Näin säilyttivät valtionavun saamisen... Hiihtoliitto on kattoyhdistys ja jakaa valtionavut kolmelle alayhdistykselle (alppi, mäkihyppy ja hiihto).

Oikein, olin vain käsittänyt väärin.

Hiihtoliiton lajit ovat alppihiihto, freestylehiihto, maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty. Näistä alppihiihto ja freestylehiihto perustivat vuonna 2008 oman yhdistyksen, Skisport Finlandin, jonka toiminta alkoi vuoden 2009 alusta. Maastohiihto aloitti omana lajiyhdistyksenä 1.1.2010, Suomen Maastohiihto ry:nä. Mäkihyppy- ja yhdistetty toimivat myös omana yhdistyksenä 1.1.2010 alkaen ja yhdistyksen nimi on Finnjumping ry.

Mutta jotain hajautettua meininkiä joka tapauksessa.

Jaani kirjoitti:

Hiihtoliiton lajit ovat alppihiihto, freestylehiihto, maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty. Näistä alppihiihto ja freestylehiihto perustivat vuonna 2008 oman yhdistyksen, Skisport Finlandin, jonka toiminta alkoi vuoden 2009 alusta. Maastohiihto aloitti omana lajiyhdistyksenä 1.1.2010, Suomen Maastohiihto ry:nä. Mäkihyppy- ja yhdistetty toimivat myös omana yhdistyksenä 1.1.2010 alkaen ja yhdistyksen nimi on Finnjumping ry.

Mutta jotain hajautettua meininkiä joka tapauksessa.

Siellä hoidetaan siis neljänä yhdistyksen hallinto ja kirjanpito... OKM:ltä avustusta tosin hakee vain yksi järjestö. On tuokin yksi tapa, minusta ei paras.

Jaani kirjoitti: Mutta urpolla on pointtia siinä, että lajithan ovat ihan erilaisia, väline on vain samanlainen. Vähän niinkuin keilaus ja koripallo.

Toi on kyllä niin ontuva vertaus. Sama kuin vertaisi vaikka frisbeen heittoa ja kiekonheittoa...

Turha kommentti sinänsä, mutta niin oli edellinenkin.

Jyrkkä KYLLÄ yhdistymiselle.

Tuolta voi aluksi "pelästyttää" itsensä hyvällä lajiliiton hallintomenettelyllä
http://slu-fi-bin.directo.fi/@Bin/31145 ... A4_net.pdf
Tietenkään ei tarvitse ottaa asiaa näin vakavasti. Jos ei jaksa lukea koko julistusta, niin tiivistelmä löytyy kohdasta 10.
Kaikkea ei hallituksen tarvitse itse tehdä, vaan se voi perustaa valiokuntia (kohta 5.3.3), jos innokkaita löytyy.

Kannatan Teemun ehdotusta uudeksi nimeksi: Suomen Frisbeeurheiluliitto.

Työtä se vaatii. Mutta nyt tai ei koskaan..

Jenni kirjoitti:Jos perustettaisiin kattoyhdistys, johon sfl ja slkl liittyisivät, niin tulisi kolmannenkin yhdistyksen asiat hoidettavaksi ja hallintohommat vain lisääntyisivät.

Onko siis oikeasti harkinnassa vaihtoehto, että tällä uudella kattoyhdistyksellä olisi vain kaksi jäsenyhdistystä SFL ja SLKL? Eli kattoyhdistyksen yleisissä kokouksissa valtaa käyttäisivät SFL:n ja SLKL:n edustajat ja edustajamäärä määräytyisi esim. jäsenmäärän mukaan? Tämä malli omasta mielestäni vain vahvistaisi kahden erillisen linjan mallia ja se puoli olisi aina vahvempana, jolla on enemmän jäseniä. Tämä myös lisäisi eikä vähentäisi hallinnollista työtä, kuten Jenni sanoitkin.

Kun itse ajattelen, että uuteen kattoyhdistykseen liittyisivät kummankin vanhan liiton jäsenseurat, jotka sitten myös käyttäisivät valtaa "suoraan" tässä uudessa kattoyhdistyksessä. Vanhat liitot eivät liittyisi siihen lainkaan (ja ne lakkautettaisiin) tai sitten ne liittyisivät tasavertaisina muiden jäsenseurojen kanssa, jos liitot halutaan säilyttää ns. irtojäsenten kotiyhdistyksenä, mitä en itse näe kovin järkevänä.

Toki hallinnollisesti helpointa olisi, että SFL sulautuu SLKL:ään. Mutta silloinkin näkisin järkevimpänä, että se tapahtuisi nimenomaan siten, että SFL:n jäsenseurat liittyisivät SLKL:n jäsenseuroiksi ja näin tasavertaiseksi vanhojen SLKL:n jäsenseurojen kanssa. Tässä tapauksessa SLKL:lle annettaisiin uusi nimi ja luotaisiin uudenlainen toiminnan tarkoitus ja tavoitteet. Mutta valtaa käyttäisivät tässäkin mallissa suoraan jäsenseurat yleisissä kokouksissa.

Jenni ja muut SLKL:n toimijat, mitä siellä SLKL:n puolella tästä yhdistymisestä ajatellaan, toivotaan ja pelätään?

Tuntuu olevan kova huoli rahanjaosta, tuskin tuo valtionosuus ainakaan nykyisestä (0,-) paljoa vähenee.

Mitä isompi liitto, niin sen paremmin se näkyy, joten en näe mitään argumenttia sille, ettei tätä vietäisi
eteenpäin.

Jos kulurakenne muuttuu esim. täysipäiväisen työntekijän palkkaamisen tms. muodossa, niin en koe ongelmana
nykyisen jäsenmaksun korottamista, joka siis on naurettavan pieni verrattuna mihin tahansa lajimaksuun.

Jos päädyttäisiin yhteiseen liittoon, niin sen nimi voisi mielestäni olla hyvinkin Teemun ehdottoma Suomen Frisbeeurheiluliitto. Tämän alle sitten kaksi jaostoa: yksilö- ja joukkuelajit, niin siinähän sitä olisi riittävän selkeetä rakennetta.