Tarkentaisin ensimmäisen viestin kysymystä esittämällä lisäkysymyksen, mitä tarkalleen viestin kirjoittaja tarkoitti? Tarkoititko nokka alle kiekon nousukulman sen aikaa, kun kiekko nousee hyzer flipissä kiekon ollessa hyzerissä plus sen aikaa, kun kiekko nousee alkunousuvauhdin voittaessa maan vetovoiman+kiekon yläosan nousua vastustavan ilman vastuksen. Vai tarkoititko kohdetta lähimmän osan olevan alempana kuin takimmaisen osan? Kuinka korkea on korkea heitto sinulle?
Korkealle lentoradalle nokka alle perän heittämisellä on pari käyttötarkoitusta. Yksi on heittää esteen yli saaden kiekon kuitenkin putoamaan nopeammin kuin vaakalennossa, jottei iekko lennä ohi korin. Toinen tarkoitus on lisätä suoruutta ja pituutta maksimipituusheittoon. Joko radalla käytettävään tai maksimipituuskisaan. Ruuvatkaa pää takaisin ja paikatkaa ylimääräiset höyrynpäästöaukot laastarilla tämän jälkeen
Vai pitäisikö sittenkin vetää vain yksinkertainen versio?
Kiekon lennon pituus=keskimääräinen nopeus kertaa lentoaika. Eli kilometriä per tunti kertaa tunti. Helpoimmin laskettuna sekunneissa. Kun maa pysäyttää kiekon, maa on suurin pituutta rajaava tekijä heittäjän tekniikkaa ja tehoakin isompi jarru, maata on vältettävä, jotta kiekon nopeus ei romahda ja lentoaika vähene. Kun maalla on vetovoima ja ilmalla vastus ja ne ovat kiihdyttäviä ja jarruttavia tekijöitä, niitä kannattaa pistää tappelemaan keskenään, jottei kiekko hidastuisi yhtä nopeasti kuin vaakaheitossa -keskiarvona. On totta, että kiekko hidastuu heiton alkuvaiheessa sitä nopeammin, mitä korkeammalle heitetään. Mitä korkeammalla kiekko on, sitä enemmän sillä on energiapotentiaalia. Jos vain sen energian saa kierrätettyä, eli valjastettua viemään kiekkoa eteen. Kun vetovoima kiihdyttää kiekkoa, olisi hyvä estää pystyssä alas putoaminen. Olisiko hyödyllistä saada kiekko syöksymään eteen ja alas yhtäaikaisesti tiputtamalla nokka perää alemmas kiekon lennon lakipisteestä eteenpäin?
Voisiko lentoaika kasvaa, kun heitetään korkealle? Voisiko yli noin 15 m korkeuteen heitettäessä päästä tuulisempaan paikkaan ratsastamaan tuulella (kiekon pohja näkyy takatuulille, joten kiekkoa työnnetään eteen, kuten purjetta)? Voisiko lennon keskiarvoisen nopeuden määrä olla ok ja mahdollinen laskeminen aluksi korkealle heitettäessä enemmän kuin korvattavissa lentoajan kasvulla? Jos kiekko syöksyy eteen, kiekko kiihdyttää lakipisteestä eteen päin ainakin aluksi. Syöksyn kulma määrää, voittaako vetovoima ilman vastuksen ja nopeammat kiekot kärsivät vähemmän ilman kitkasta kuin putterit ja muut hitaammat kiekot. Lentoaikaan vaikuttaa myös kiekon liitäminen ja kun nokka alas syöksytään jo alas ei kannata lisätä kiekon tippumisnopeutta turhaan. Siten kiekon pitäisi mielellään syöksyä niin nopeasti, että kiekko ei ala feidata vaaka-asennosta, jottei kiekko menetä nostetta ja putoa turhaan nopeammin alas. Se söisi lentoaikaa.
Vinkki: Maan vetovoima on aika hurja, kun tyhjiössä vapaassa pudotuksessa yhden sekunnin pudotuksen jälkeen kiekon nopeus nollasta aloittaen on jo melkein 10 metriä sekunnissa. Jos kiekko on niin korkealla, että vapaata pudotusta on kaksi sekuntia, oltaisiin jo noin 70 kilsaa tunnissa nopeudessa, eli aika kohtuullisessa vauhdissa. Siinä on paljon energiaa valjastettavaksi eteen suuntautuvaan heittoon. Jos vain saa kiekon nopeuen pysymään yli feidauksen alun. Jos kiekko lentää koko ajan lakipisteen jälkeen vaakana feidaamatta, kiekko putoaa hitaimmin per sama syöksykulma samalla kierroslukumäärällä.
Väitän että alas syöksyvä lento on kiekon liidon ja vetovoiman huomioiden pidempi kuin nokka ja perä samalla korkeudella lentävä lentorata. Kokeilkaapa heittää alamäkeen jatkuvasti laskevassa kulmassa, niin pituutta tulee enemmän kuin tasaisella. Jos onnistuu heittämään ylös nokka perää alempana, ei edes tarvitse tuulta, kun kiekko lentää vaakana enemmän kuin lopussa feidatessa. Tässä tulee vielä mutka matkaan jengan ja kiekon feidiominaisuuksien suhteen, eli pitää olla itselle sopiva kiekko. On kiekkoja, jolla jengarajoitteinen pelaaja, kuten minä voi heittää koko lennon matalana nokka ja perä samalla korkeudella ilman feidiä. Kiekko liitää maksimin vaakana ollessaan, mutta matka kärsii pienestä korkeudesta johtuen. Valitettavasti nykykiekoilla kyseessä on niin hidas kiekko ilman niin kovaa liitoa (Leopard), ettei keskiarvonopeus riitä viemään kiekkoa ennätyspituuksiin. Jos olisi jengaa enemmän pitää kiekko vaakana koko lennon yhtä matalalla heitolla, voisi käyttää nopeampia feidaavampia kiekkoja ja kasvattaa pituutta nopeamman kiekon suuremman keskiarvonpeuden myötä. Kun tekniikan parannus jengan lisäämiseksi ei ole helppoa, voi olla helpompi saada lisämittaa heittoon heittämällä korkeammalle nokka alas. Jos sen oppii. Ne jotka ovat saaneet jengat maksimiin, voivat myös lisätä pituutta vaihtamalla nopeampaan kiekkoon kuin mitä voivat matalalla vaakana heittäen pitää feidaamattomana, kun heittää ylös nokka alle perän.
Kun nopeimmat ja hyvällä liidolla varustetut kiekot vaativat jengaa enemmän kuin keskivertoheittäjällä on tarjolla, ratkaisu pituuden lisäykseen on s-kurvi, jolloin kiekko ei poikkea paljon vaaka-asennosta rajaten nosteen vähenemistä ja myöhäistäen lopun nopeaa putoamista, kun kiekko päätyy kovaan feidikulmaan myöhemmin. S-kurvissa myötäpäivään kallistuminen ei ole niin huono asia liidon menettämisen suhteen kuin voisi olettaa, kun kyseessä on samanaikaisesti syöksy melko paljon eteen päin ja samalla kiekon kiihdyttäminen, jolloin feidi myöhästyy ja lentoaika ei vähenekään niin paljon ja keskiarvonopeus on ok, kun lakipisteestä kiihdytetään nopeammin.
Selvää kuin muta vai mitä? Toki tämän asian voi esittää monimutkaisemminkin ja kaavoin. Olkaa hyvä vaan ne, joita se kiinnostaa. Epäilen vain, että vielä vaikeaselkoisemmaksi menee osalle lukijakuntaa, kun analyysi syistä ja seurauksista puuttuu. En usko, että tämäkään versio on yhtään helppolukuinen. Toisaalta kaavoissa saa asian typistettyä pieneen ja eleganttiin tilaan, mutta jujun ymmärtäminen menee lukijalle vaikeammaksi ilman analyysiä. En tainnut mennä ihan niin pitkälle kuin voisi mennä. Lyhyyden takia
Mä en saa nokkaa alas kovin korkeissa heitoissa millään ja puttereilla saan jostain syystä helpoimmin nokkaa alas. Ehkä mun lyhyillä sormilla ei ole vääntömomenttia alas niin paljon leveämpisiipisillä kiekoilla. Eli asia selkiää vasta voimia kasvattamalla. Yksi kikka on ranteen painaminen niin alas kuin se menee. Kun ranteen luut nostavat kättä käden siirtyessä taakse taittuneesta normaaliasentoon mennessä, kannattaa kääntää käsi aktiivisesti lihasvoimalla oikealle perusasennosta ja painaa ranne alas vasta sitten. tällöin luut eivät estä käden painumista niin alas kuin mahdollista. Kyseessä on sairaan lyhyt aika, jolloin pitää tehdä sikana muitakin asioita samanaikaisesti, eli vaikeusaste on tähtitieteellinen. Eli en ole hyvä tässä. Pysätätkö ranteen äkkijyrkästi ja puristatko kiekkoa, jotta se pyörähtää peukalon ja etusormen välillä tehokkaammin? Kuulemma se auttaa nokan pudotukseen. Minulla ei oikein ole taitoa/ajoitusta jarruttaa rannetta ja kärsin jengan puutteesta. Suurnopeuskameralla kuvaten täysvoimaheitoissa kiekko irtoaa peukalon alta, kun peukalo on kello kolmessa tai parhaimmillaan puoli neljässä, jos kiekon nokka on kello 12. Olen kuullut väitteitä, että pitkillä heittäjillä irtoamiskohta on jossain puoli kuudessa. Se toisi paljon jengaa lisää ja kai lisää nopeutta kiekkoon.
ei vaan, töissä ei oo koskaan liian kiire olla lukematta näitä. mutta joo, kiva fysiikantunti, tuleeks tästä läksyä, tai pistarit huomenna?
