keskustelu.frisbeegolfliitto.fi

Tässäpä muutama kysymys mitkä itsellä on tullut mieleen kiekkoihin liittyen. Ensinnäkin miksi uusissa Innovan kiekoissa on sellainen pieni valkea tarra siinä rimmissä. Muilta valmistajilta en ole tälläistä tapaa bongannut, mutta liittyisikö tuo sitten jotenkin siihen kiekon valmistusprosessiin, kun en oikein usko, että niitä siihen kiekkoon huvikseenkaan liimailtaisiin.

Toiseksi, tietääkö kukaan muuten, että miten ne luvut (nopeus, liuku, vakaus ja feidi) arvotaan siihen kiekon pintaan? Testaavatko ihan jossain tuulitunnelissa, vai perustuuko nuo luvut jonkun testiheittäjän mielipiteisiin? Entä miten nuo luvut menee nuissa Discraftin kiekoissa, kun niistä ei ilmoiteta valmistajan sivuilla kuin vakaus?

Ja vielä viimeinen kysymys. Kuinka paljon kiekon paino vaikuttaa sen vakauteen? Eli jos otetaan esim. 175 grammanen ja 150 grammanen samasta muovista tehty TeeBird, niin kuinka paljon alivakaampi tuo kevyempi kiekko on verrattuna tuohon painavampaan kiekkoon? Ja tuohon liittyen, kuinka suuren painoeron huomaa kiekon lennossa ja sitä heitettäessä?

Alppis kirjoitti:Tässäpä muutama kysymys mitkä itsellä on tullut mieleen kiekkoihin liittyen. Ensinnäkin miksi uusissa Innovan kiekoissa on sellainen pieni valkea tarra siinä rimmissä. Muilta valmistajilta en ole tälläistä tapaa bongannut, mutta liittyisikö tuo sitten jotenkin siihen kiekon valmistusprosessiin, kun en oikein usko, että niitä siihen kiekkoon huvikseenkaan liimailtaisiin.

Tarra pitää kiekot erillään pinoissa, etteivä imeydy toisiinsa ja mene mutkalle.

Tapanote kirjoitti:

Alppis kirjoitti:Tässäpä muutama kysymys mitkä itsellä on tullut mieleen kiekkoihin liittyen. Ensinnäkin miksi uusissa Innovan kiekoissa on sellainen pieni valkea tarra siinä rimmissä. Muilta valmistajilta en ole tälläistä tapaa bongannut, mutta liittyisikö tuo sitten jotenkin siihen kiekon valmistusprosessiin, kun en oikein usko, että niitä siihen kiekkoon huvikseenkaan liimailtaisiin.

Tarra pitää kiekot erillään pinoissa, etteivä imeydy toisiinsa ja mene mutkalle.

Jaa että tolla tarralla on tollanen tarkoitus!

Lentorahtina menee vielä enemmän solmuun paineen vaihteluiden takia, kun jo kostea ilma ja lämmön vaihtelut riittävät kuvun imemiseen päinvastaiseksi. Painon vaihtelu riippuu kiekon perusluonteesta. Jyrä ei heti hetkahda, alivakaa kiekko rolleroi.

jiiärrä kirjoitti:Lentorahtina menee vielä enemmän solmuun paineen vaihteluiden takia, kun jo kostea ilma ja lämmön vaihtelut riittävät kuvun imemiseen päinvastaiseksi. Painon vaihtelu riippuu kiekon perusluonteesta. Jyrä ei heti hetkahda, alivakaa kiekko rolleroi.

Mulla on ollut ruumassa muutama lötä eikä muuttunut miksikään!!

Ok. Eli ne tarrat pitää kiekot erillään etteivät ne imeydy toisiinsa ja mene mutkalle.

Mutta mites nuo muut kysymykset? Miten nuo lentonumerot ylipäätänsä päätetään jokaiseen kiekkoon ja miten nuo numerot menee nuissa Discraftin kiekoissa, kun niissä ei ilmoiteta kuin vakaus? Entä kuinka paljon kiekon paino vaikuttaa sen vakauteen? Eli jos otetaan esim. 175 grammanen ja 150 grammanen samasta muovista tehty TeeBird, niin kuinka paljon alivakaampi tuo kevyempi kiekko on verrattuna tuohon painavampaan kiekkoon? Ja vielä tuohon liittyen, kuinka suuren painoeron huomaa kiekon lennossa ja sitä heitettäessä?

Alppis kirjoitti:Entä kuinka paljon kiekon paino vaikuttaa sen vakauteen? Eli jos otetaan esim. 175 grammanen ja 150 grammanen samasta muovista tehty TeeBird, niin kuinka paljon alivakaampi tuo kevyempi kiekko on verrattuna tuohon painavampaan kiekkoon? Ja vielä tuohon liittyen, kuinka suuren painoeron huomaa kiekon lennossa ja sitä heitettäessä?

jiiärrä kirjoitti:Painon vaihtelu riippuu kiekon perusluonteesta. Jyrä ei heti hetkahda, alivakaa kiekko rolleroi.

Eiks tos ny ollu jo vastausta jota voi soveltaa kiekkoon ku kiekkoon?

Teebird 150 Star muovissa ei juuri käännä yli sen enempää kuin 175 grammainenkaan tyynellä säällä. Vastatuulessa ero näkyy. Pituutta tulee mulle reilusti lisää 150 grammaisella. Ero 25 grammaa. 3-4 grammaa muissa muoteissa voi olla havaittavaissa, mä ainakin olen nähnyt useamman yksilön välillä selviä suuntalinjoja. Yleisesti ottaen jyrä ei kuitenkaan hetkahda muutaman gramman kevennyksestä, kuten 171-172 kiekkoja heittävä maailmanmestari McBeth kertoi haastattelussa.

Discraftin numeroinneista en tiedä, mutta Innovalla Feldberg heittää kaiken ja on siellä muitakin. Dunipace ei luota omiin tuloksiinsa niin paljon, että käyttäisi omia heittojaan mittarina. En tiedä, ketkä muut Innovalla toimivat testiheittäjinä. Innova käyttää turn, glide ja fadessa outoa systeemiä subjektiivisissa arvioinneissaan. Kiekot ovat järjestyksessä oikein noiden numeroiden osalta ainoastaan saman nopeuden kiekkojen välillä, joten numerot kuvaavat vain pienen osan kiekkoja keskinäistä järjestystä tarkasti. Eri nopeuden kiekkojen välillä samat numerot eivät automaattisesti tarkoita samaa lentorataa. Edes silloin kun molemman nopeuden kiekkoa heitetään niiden ihannenopeudella. Painoa ja numeroja tärkeämpää on tuotannon vaihtelut. Yksittäisten kiekkojen ja valmistuserojen merkitys kiekon lentoon on paljon isompi kuin muiden tekijöiden. Esim. tehoheittäjille Pohjolan isännän useimmat yksilöt ovat aika käyttäkelvottomia muihin kuin rollereihin ja korkeisiin maksimipituushyzerflippeihin, kun VIP korkea kupu ja korkea ulkoreuna toimii ihan pätevästi. Se kiekko ei käännä yli hallitsemattomasti ja ole niin herkkä tuulelle sekä menee pitkälle noin 110 m+ heittäjille vs muut tykkikiekot. Muut tykkikiekot paitsi kevyimmät Blizzzardit vaativat enemmän tehoa kuin isäntä pysyäkseen niin suorassa, että menee pitkälle. Eri kiekoissa on erilaisia eroja eri muovien ja muotojen välillä. Lähes kaikissa kiekoissa on muoto- ja lentoeroja.

Pete olenhan minäkin lennellyt kiekkojen kanssa ja osa ruumassakin. Eroja on lämmön, lennon keston, kosteuden välillä. Mulla on usein kupu imeytynyt lommolle bägissä aamulla pelatessa ihan maan pinnalla, kun kiekot ovat olleet märkiä aamukasteesta ja lommoutuneen kiekon pohjan on tukkinut ilmatiiviisti naapuri. Tällöin on yleensä kyseessä niin lyhyt aika, ettei pysyvää vauriota ole jäänyt. Muoveilla on muotomuistia jonkun verran, eli palaavat kyllä puuosumankin jälkeen normimuotoon, jos tälli ei ole superkova ja muovi on kestävää. Itse asiassa näyttää muovin keston kasvaessa paranevan muistikin paitsi gummy muoveissa ei ole niin hyvä raapimisen sieto, vaikka kestävät puumällejä loistavasti.

Seuraavaa kymysystä pukkaa. Elikkäs tuolla Latitude 64:lla näyttäisi olevan kohtuu kiinnostavia kiekkomalleja, ainakin näin vasta-alkajan näkökulmasta. Kiekot joista olen erityisesti kiinnostunut ovat: Saint (9, 7, -1, 2), River (7, 7, -2, 1), Striker (9, 5, -1, 1), Vision (8, 6, -1, 2) sekä Flow (11, 6, -1, 2). Vasta-alkajalla tarkoitan sellaista henkilöä (tai siis itseäni), joka on käynyt viime kesänä pari kolme kertaa pelaamassa ja on vasta tänä kesänä (siis sen jälkeen, kun heinäkuun alussa pääsin intistä) "tosissaan" aloittanut pelaamisen. Mitkä tai mikä nuista kiekoista nyt siis sopisi(vat) minulle? Kuulisin mielelläni teidän mielipiteitänne nuista kiekoista, mikäli niitä on joku päässyt testaamaan, ja myös Latitude 64:sta kiekkovalmistajana. Oman käsitykseni mukaan tuo Opto -muovi vastaa jokseenkin Innovan Champion -muovia ja tuo Gold -muovi on vissiinkin samankaltainen Innovan Star -muovin kanssa. Vai olenko ihan väärässä?

Ja vielä tähän liittyen: ovatko nuo lentonumerot vertailukelpoisia Innovan ja Discmanian lentonumeroiden kanssa?

Alppis kirjoitti:Kiekot joista olen erityisesti kiinnostunut ovat: Saint (9, 7, -1, 2), River (7, 7, -2, 1), Striker (9, 5, -1, 1), Vision (8, 6, -1, 2) sekä Flow (11, 6, -1, 2). Vasta-alkajalla tarkoitan sellaista henkilöä (tai siis itseäni), joka on käynyt viime kesänä pari kolme kertaa pelaamassa ja on vasta tänä kesänä (siis sen jälkeen, kun heinäkuun alussa pääsin intistä) "tosissaan" aloittanut pelaamisen.

Aloittelijoita on monenlaisia, toiset heittää 70m ekalla heitollaan ja toisilla kestää pari kuukautta saada 50m kaaria. Toki aloittelijuuskin sinänsä asettaa jonkinlaisia vaatimuksia kiekoille (ts. yleensä parempi aloittaa selkeästi alivakailla kiekoilla), mutta kannattaa opetella ajattelemaan noita nopeuslukuja enempi vaatimuksina heittovoimaan, jolla ne kiekot saa lähtemään niin kuin noi luvut kertoo. Esimerkiksi tuo Flow vaikuttaisi kiekolta, jolla pitää heittää 100m+ kaaria, että se toimii niin kuin on mainostettu. Eli noiden lukujen perusteella River tai Vision. Äläkä murehdi: jos opit heittämään (tai osaat jo), niin nekin saa lentämään reilusti yli sataan metriin.

Tämmöstä taulukkoa olen joskus itse käyttänyt, missä on auottu vähän tarkemmin eri kiekkojen voimavaatimuksia jne:

http://gottagogottathrow.com/discgolf/p ... Chart1.pdf

Leopard ei ole anteeksiantavin kiekko yli kääntämisen suhteen, mutta vaatii vähemmän tehoa ja feidaa vähemmän kuin muut draiverit, joita olen kokeillut. Diamond feidaa enemmän, mutta tarvtsee vähemmän tehoa kuin Leopard. Tuosta listasta River. Alppiksen muovivertailu osuu kohdalle. Sellainen huomio että Latituden viime vuoden ja vanhemmat muovit eivät kestä kiviosumia niin hyvin kuin muiden valmistajien kestävät muovit.

jiiärrä kirjoitti:En tiedä, ketkä muut Innovalla toimivat testiheittäjinä. Innova käyttää turn, glide ja fadessa outoa systeemiä subjektiivisissa arvioinneissaan.

Onko tämä muuten faktaa, että ne ovat täysin subjektiivisia arvioita? Näille luvuillehan nimittäin löytyisi vastineet ihan aerodynamiikastakin: http://www.av8n.com/how/htm/4forces.html

Friikit löytävät aiheesta lisää spekuloitavaa esim. täältä löytyvistä linkeistä.

Valitse jokin käteen sopiva putteri- ja midarimalli ja joku fairway driveri ja vähä jyrempi draiveri (vaikka 5 kpl per malli). Niillä sit vuosi tai pari reeniä niin se on siinä.
Tunnet kiekot ja osa on kulunut eri lailla, joita sitten voi käyttää erilaisiin heittoihin.

Innova ja Gateway ovat julkisesti sanoneet ostaneensa suunnittelu ja tutkimustietoa ammattimaisilta aerodynamiikkafirmoilta. Innovalla erityisesti Kite oli mainittu yhtenä tuloksena, kun tilattiin liidolta maksimoitua kiekkoa. Kuulemma käytetyllä firmalla on nippu maailmanennätyksiä aerodynamikassa. En muista firman nimeä enää. En tiedä, onko millään fribavalmistajalla minkäälaista tuulitunnelia (ehkä Discwingillä on), mutta jos on, epäilen sen olevan hyvin hutera ja kotitekoinen, eikä ihan ammattitasoa. Discwingin Johnny Potts teki tietääkseni mittauksensa tohtorin tutkintoonsa yliopiston laitteilla. Kuinka pitkälle sitä vähää mitattua dataa on käytetty numeroiden määrittämiseen, en tiedä, mutta pääosin numerot ovat tietääkseni subjektiivisia Innovalla. Tiedä sitten muista firmoista.